Monisoluisuuden kehittyminen

Kohteesta Wikikirjasto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

4,5 miljardia vuotta sitten maapallon alkuilmakehässä ei ollut lainkaan happea, vaan se koostui lähinnä vain vesihöyrystä hiilidioksidista, vedystä ja typestä. Noin 3,5 miljardia vuotta sitten ensimmäiset happea tuottavat bakteerit syntyivät, koska bakteereilla oli kyky pilkkoa vettä vedyksi ja hapeksi eivätkä ne tarvinneet happea elintoimintoihinsa, joten hapen määrä alkoi ilmakehässä lisääntyä. Solut jotka eivät yhteyttäneet, alkoivat käyttämään ilmassa olevaa happea solujensa aineenvaihdunnassa. Vähitellen eliöt alkoivat liikkumaan sillä hapen käyttö nopeutti solujen kemiallisia reaktioita. Liikkumisen avulla oli mahdollista käyttää ravintona happea tuottavia eliöitä eli kasveja. Happea kuluttavista eliöistä tuli myöhemmin maapallon eläimet. Noin 700 miljoonaa vuotta sitten ensimmäiset varsinaiset monisoluiset eliöt alkoivat kehittyä. Ensin kaikki solut olivat yksisoluisia sitten sattumien kautta ne alkoivat tekemään yhteistyötä ja syntyi monisoluisia eliöitä , myöhemmin ja jotkut eliöiden solut alkoivat erikoistumaan mm. liikkumiseen, valon aistimiseen ja jotkut monisoluisten eliöiden soluista kehittyivät jopa lisääntymissoluiksi. Eliöiden lisääntymistavan muuttumisen takia elämä alkoi aiempaa nopeammin. Ensimmäinen esimerkki suvullisesta lisääntymisestä oli 600 miljoonaa vuotta, jolloin kehittyi itiöitä jotka saivat aikaan uuden yksilön vasta sen liittyessä uuteen saman lajin itiöön, joka oli suuri harppaus evoluution kannalta.

Tiedosto:Kasvi solu
Kuva kasvisolusta