Musiikin avoin oppikirja/Musiikin teoria/Moodit
Moodilla on tarkoitettu musiikissa erilaisia asioita. Alun perin moodilla lienee tarkoitettu jotakin keskiaikaisista kirkkosävellajeista eli duuriasteikosta siten, että pääsäveleksi valitaan mikä tahansa duurin seitsemästä asteesta. Myöhemmin moodilla on alettu tarkoittaa minkä tahansa asteikon tällaista variointia.
Moodeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Duurin moodit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Duuriasteikon moodit lienevät moodeista tunnetuimpia. Näitä kutsutaan myös kirkkosävellajeiksi. Tarkalleen ottaen luonnollinen molli on myös duurin moodi. Allaolevassa taulukossa on kerrottu duurin moodeista ja annettu esimerkkejä C:stä. Näillä moodeilla on myös selvät karaktäärisävelet paitsi joonisella, jonka karaktäärisävelestä on useita eri näkökulmia.
| Moodi | Sävelet moodissa | Sävelet C:stä alkaen | Sopivia sointuja C:stä | Muita huomioita |
|---|---|---|---|---|
| jooninen | 1–2–3–4–5–6–7 | C–D–E–F–G–A–B | Cmaj7 Cmaj7sus4 Cmaj9 Cmaj9sus4 Cmaj13 Cmaj13sus4 |
Sama kuin tavallinen duuriasteikko. Joidenkin teorioiden mukaan neljäs aste olisi karaktäärisävel, joidenkin teorioiden mukaan seitsemäs aste. Joidenkin teorioiden mukaan taas nuo molemmat olisivat karaktäärisäveliä eli joonisella olisi muista moodeista poiketen kaksi karaktäärisäveltä. |
| doorinen | 1–2–♭3–4–5–6–♭7 | C–D–E♭–F–G–A–B♭ | Cm7 Cm6 Cm9 Cm6/9 Cm11 Cm13 |
Molliasteikko, jossa on ♮6. |
| fryyginen | 1–♭2–♭3–4–5–♭6–♭7 | C–D♭–E♭–F–G–A♭–B♭ | Csus4♭9 C7♭9sus4 C7(♭13♭9)sus4 |
Molliasteikko, jossa on ♭2. Tästä pienestä sekunnista johtuen asteikkoa ei kannata kohdella mollina, varsinkaan sointuja muodostettaessa, sillä sointuharmoniassa muodostuva sointu "Cm7♭9" saattaa kuulostaa liikaa E♭7:lta, jossa on vain bassossa C. Tästä syystä perussointuna voidaan pitää "Csus4♭9" eli ns. fryygistä sointua. |
| lyydinen | 1–2–3–♯4–5–6–7 | C–D–E–F♯–G–A–B | Cmaj7 Cmaj7♯4 Cmaj9 Cmaj9♯11 Cmaj13♯11 |
Duuriasteikko, jossa on ♯4. |
| miksolyydinen | 1–2–3–4–5–6–♭7 | C–D–E–F–G–A–B♭ | C7 C7sus4 C9 C9sus4 C13 C13sus4 |
Duuriasteikko, jossa on ♭7. Tämä asteikko on dominanttinen eli siinä on samanaikaisesti suuri terssi ja pieni septimi. |
| aiolinen | 1–2–♭3–4–5–♭6–♭7 | C–D–E♭–F–G–A♭–B♭ | Cm7 Cm♭6 Cm9 Cm9♭6 Cm11♭6 |
Sama kuin luonnollinen molli. Asteikon karaktäärisävelenä pidetään kuudetta astetta. |
| lokrinen | 1–♭2–♭3–4–♭5–♭6–♭7 | C–D♭–E♭–F–G♭–A♭–B♭ | C7♭5sus4 Cm7♭5add11 |
Molliasteikko, jossa on ♭2 ja ♭5. Asteikko on moodeista vähiten käytetty, sillä se on molliluontoisuudestaan huolimatta käytännössä vähennetty asteikko, ja sitä voi olla hankalaa saada kuulostamaan hyvältä itsenäisenä asteikkona. Alennettu viides aste on asteikon karaktäärisävel. |
Jazz-mollin moodit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jazz-molli on duurin ohella toinen asteikko, jonka muodostamiseen on käytetty vain koko- ja puolisävelaskelia. Jazz-mollin moodeja käytetään nimensäkin mukaisesti paljon jazzissa. Tämän asteikon moodeista myös kaksi tai kolme on dominanttisia.
| Moodi | Sävelet moodissa | Sävelet C:stä alkaen | Sopivia sointuja C:stä | Muita huomioita |
|---|---|---|---|---|
| jazz-molli | 1–2–♭3–4–5–6–7 | C–D–E♭–F–G–A–B | Cm(maj7) Cm6 Cm(maj9) Cm6/9 Cm(maj11) Cm(maj13) |
Sama kuin ylöspäinen melodinen molli. Erona se, että tässä myös alaspäin tultaessa 6. ja 7. aste pysyvät palautettuina. |
| fryyginen ♮6 | 1–♭2–♭3–4–5–6–♭7 | C–D♭–E♭–F–G–A–B♭ | Csus4♭9 C7♭9sus4 C13♭9sus4 |
Jotkut kohtelevat tätä doorisena asteikkona, jossa on ♭2. Tämä on sikäli kuitenkin ongelmallista juuri tuon pienen sekunnin takia, sillä pieni sekunti tuo asteikkoon fryygisen sävyn, ja juuri samasta syystä asteikon perussointuna toimii ns. fryyginen sointu eli "Csus4♭9". |
| lydian augmented | 1–2–3–♯4–♯5–6–7 | C–D–E–F♯–G♯–A–B | Cmaj7♯5 Cmaj9♯5 Cmaj9(♯11♯5) Cmaj13(♯11♯5) |
- |
| lyydinen dominantti | 1–2–3–♯4–5–6–♭7 | C–D–E–F♯–G–A–B♭ | C7 C7♯4 C9 C9♯11 C13♯11 |
- |
| miksolyydinen ♭6 | 1–2–3–4–5–♭6–♭7 | C–D–E–F–G–A♭–B♭ | C7 C7sus4 C9 C9sus4 C9♭13 C9♭13sus4 |
- |
| lokrinen ♮2 | 1–2–♭3–4–♭5–♭6–♭7 | C–D–E♭–F–G♭–A♭–B♭ | Cm7♭5 Cm9♭5 Cm11♭5 Cm11(♭13♭5) |
- |
| superlokrinen altered |
1–♭2–♭3–♭4–♭5–♭6–♭7 1–♭2–♯2–3–♭5–♯5–♭7 |
C–D♭–E♭–F♭–G♭–A♭–B♭ C–D♭–D♯–E–G♭–G♯–B♭ |
C7(♭9♭5) C7(♭9♯5) C7(♯9♭5) C7(♯9♯5) |
Asteikko voidaan tulkita superlokrisena tai alteredina. Jälkimmäisenä mainitulla enharmonisella vaihtoehdolla sointuun voidaan saada järkevämpiä vaihtoehtoja. Tällä tavoin asteikko on dominanttinen. |
Harmonisen mollin moodit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Harmoninen molli on varsinkin taidemusiikissa sointuharmonian perustana. Tämä asteikko on muunnettu luonnollisesta mollista siten, että seitsemäs sävel on palautettu, jotta viidennelle asteelle saadaan duuri- tai dominanttisointu. Tämä aiheuttaa asteikkoon yhden ylinousevan sekunnin (= 1,5 sävelaskelta). Tästäkin asteikosta voidaan muodostaa moodit.
| Moodi | Sävelet moodissa | Sävelet C:stä alkaen | Sopivia sointuja C:stä | Muita huomioita |
|---|---|---|---|---|
| harmonien molli | 1–2–♭3–4–5–♭6–7 | C–D–E♭–F–G–A♭–B | Cm(maj7) Cm♭6 Cm(maj9) Cm(maj11) Cm(maj11)♭13 |
Molliasteikko, jossa septimi on palautettu suureksi, jotta viidennelle asteelle saadaan duuri- tai dominanttiseptimisointu. |
| lokrinen ♮6 | 1–♭2–♭3–4–♭5–6–♭7 | C–D♭–E♭–F–G♭–A–B♭ | Cm7♭5 Cm13(♭9♭5) |
- |
| ionian augmented | 1–2–3–4–♯5–6–7 | C–D–E–F–G♯–A–B | Cmaj7♯5 Cmaj9♯5 Cmaj13♯5 |
- |
| doorinen ♯4 dorian-lydian ukrainalainen doorinen |
1–2–♭3–♯4–5–6–♭7 | C–D–E♭–F♯–G–A–B♭ | Cm7 Cm6 Cm9 Cm6/9 Cm9♯11 Cm6/9♯11 Cm13♯11 |
Muutoin kuin doorinen asteikko, mutta sillä erotuksella, että siinä on ♯4. Tästä tulee asteikon yksi nimitys dorian-lydian, sillä ylennetty 4. aste tuo asteikkoon myös lyydisen sävyn. |
| fryyginen dominantti | 1–♭2–3–4–5–♭6–♭7 | C–D♭–E–F–G–A♭–B♭ | C7 C7sus4 C7♭9 C7♭9sus4 C7(♭13♭9) C7(♭13♭9)sus4 |
Muutoin kuin fryyginen asteikko, mutta duuriterssillä. Tästä johtuen, ja siitä, että asteikossa on luonnostaan pieni septimi, asteikko on dominanttinen. Tämä on harmonisen mollin moodeista toiseksi tunnetuin, ainoastaan itse harmoninen molli on tunnetumpi. |
| lyydinen ♯2 | 1–♯2–3–♯4–5–6–7 | C–D♯–E–F♯–G–A–B | Cmaj7 Cmaj7♯9 Cmaj7(♯11♯9) Cmaj13(♯11♯9) |
- |
| hyperlokrinen | 1–♭2–♭3–♭4–♭5–♭6–♭♭7 | C–D♭–E♭–F♭–G♭–A♭–B♭♭ | Cdim7 Cdim7♭9 |
- |
Dim-asteikot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Dim-asteikkoja on kaksi: dim-asteikko ja dominatti-dim-asteikko. Ne ovat samalla toistensa moodeja. Edellisistä poiketen näissä moodeissa on kahdeksan säveltä seitsemän sijaan. Näiden asteikkojen kanssa on myös pakko joustaa enharmonisesta korrektiudesta. Nämä asteikot ovat myös sillä tavalla symmetrisiä, että dim-asteikko on aina samalla joka toisen sävelen dim-asteikko ja samalla jokaisen väliin jäävän sävelen dominantti-dim-asteikko.
| Moodi | Sävelet moodissa | Sävelet C:stä alkaen | Sopivia sointuja C:stä | Muita huomioita |
|---|---|---|---|---|
| dim-asteikko | 1–2–♭3–4–♭5–♭6–6–7 | C–D–E♭–F–G♭–A♭–A–B | Cdim7 Cdim9 Cdim11 Cdim13 Cdim(maj7) Cdim7maj7 Cdim9maj7 Cdim11maj7 Cdim13maj7 |
C-dim-asteikko on samalla myös E♭-, G♭- ja A-dim-asteikko. Se on samalla myös D-, F-, Ab- ja B-dominantti-dim-asteikko. (Unohda enharmoninen korrektius!) |
| dominatti-dim-asteikko | 1–♭2–♯2–3–♯4–5–6–♭7 | C–D♭–D♯–E–F♯–G–A–B♭ | C7 C7♭9 C7♯9 C7(♯11♭9) C7(♯11♯9) C13(♯11♭9) C13(♯11♯9) |
C-dominantti-dim-asteikko on samalla myös D♯-, F♯- ja A-dominantti-dim-asteikko. Se on samalla myös D♭-, E-, G- ja B♭-dim-asteikko. (Unohda enharmoninen korrektius!) |