Musiikin avoin oppikirja/Musiikin teoria/Soinnut
Sointu muodostuu yleensä vähintään kolmesta sävelestä. Varsinkin jazzissa soinnussa on usein vähintään neljä säveltä, laajimmillaankin jopa seitsemään säveleen saakka. Esitellään jokaisessa osiossa esimerkkejä C-pohjaisista soinnuista.
- Soinnun sävelet on korostettu vaalealla syaanilla.
- Tummalla syaanilla on korostettu puhdas kvintti tms. vastaavanlainen sävel soinnuista, joista sen pois jättäminen ei muuta soinnun luonnetta liikaa.
- Tummanpunaisella on korostettu sävelet, jotka käytännössä lähes poikkeuksetta karsitaan pois soinnusta. Tätä väriä esiintyy lähinnä laajojen sointujen yhteydessä.
Kolmisoinnut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kolmisointu on lähtökohtaisesti soinnutuksen pohja. Kolmisointu koostuu yleensä kahdesta päällekkäisestä terssistä, joskus kuitenkin myös kvarteista ja/tai sekunneista.
| Sointumerkki | Perusääni | Terssi tai pidätys | Kvintti | Soinnun koostumus | Muuta huomioitavaa soinnusta |
|---|---|---|---|---|---|
| C | C | E | G | Duurikolmisointu sisältää suuren terssin ja puhtaan kvintin. | Puhtaan kvintin voi jättää pois tarvittaessa ilman, että se muuttaa soinnun luonnetta liikaa. Pelkkä iso kirjain tarkoittaa duurikolmisointua. |
| Cm | C | E♭ | G | Mollikolmisointu sisältää pienen terssin ja puhtaan kvintin. | Puhtaan kvintin voi jättää pois tarvittaessa ilman, että se muuttaa soinnun luonnetta liikaa. Mollikolmisointu merkitään ison kirjaimen perään lisättävällä pienellä m-kirjaimella. |
| Cdim C° Cm−5 Cm♭5 |
C | E♭ | G♭ | Vähennetty kolmisointu sisältää pienen terssin ja vähennetyn kvintin. | Sointumerkit Cdim ja C° tarkoittavat lähtökohtaisesti tässä esiteltävää vähennettyä kolmisointua. Varsinkin yhdysvaltalaisissa sointulapuissa ja nuoteissa sillä viitataan toisinaan myös alempana esitettävään vähennettyyn nelisointuun, josta ihanteellisesti käytetään kuitenkin merkintätapaa Cdim7 tai C°7. |
| Caug C+ C(♯5) C+5 |
C | E | G♯ | Ylinouseva kolmisointu sisältää suuren terssin ja ylinousevan kvintin. | Sointumerkissä C(♯5) on pakko käyttää sulkeita lisämerkinnän ♯5 ympärillä, jotta sointu ei sekoitu ylennetylle sävelelle muodostuvaan power-sointuun "C♯5". |
| C(♭5) C−5 |
C | E | G♭ | Duurikolmisointu vähennetyllä kvintillä sisältää suuren terssin ja vähennetyn kvintin. | Sointumerkissä C(♭5) on pakko käyttää sulkeita lisämerkinnän ♭5 ympärillä, jotta sointu ei sekoitu alennetulle sävelelle muodostuvaan power-sointuun "C♭5". |
| Csus4 | C | F | G | sus4-sointu eli kvarttipidätyssointu sisältää puhtaan kvartin ja puhtaan kvintin. | Varsinkin yhdysvaltalaisissa sointulapuissa ja nuoteissa käytetään oikaistua merkintää Csus, ilman pidätyksen luonnetta täsmentävää numeroa. Tällä merkinnällä tarkoitetaan lähes aina sus4-sointua. |
| Csus2 | C | D | G | sus2-sointu eli sekuntipidätyssointu sisältää puhtaan kvartin ja puhtaan kvintin. | Sointumerkkiin on aina kirjoitettava kakkonen mukaan, eli "Csus2", sillä ilman numeroa kirjoitettava merkintä "Csus" tulkitaan lähtökohtaisesti ylempään sointuun eli sus4-sointuun "Csus4" |
Äänenkuljetuksessa voidaan joskus jättää puhdas kvintti pois duuri- ja mollikolmisoinnuista. Tässä tilanteessa puhutaan kvintittömästä duuri- tai mollikolmisoinnusta.
Huomaa myös, että jos sus-merkinnästä puuttuu numero perästä (Csus), sillä tarkoitetaan lähes aina muotoa sus4. Toisin sanoen sus2-sointuun on aina kirjoitettava kakkonen mukaan, jos tahtoo nimenomaan sekuntipidätyksen.
Miinusmerkillä tarkoitetaan yleensä jonkin sävelen alentamista, tyyliin Cm–5, jossa kvintti on vähennetty sen sijaan, että se olisi puhdas. Varsinkin joissakin yhdysvaltalaisissa sointulapuissa tai nuoteissa miinusta käytetään mollisoinnun merkkinä, tyyliin C–.
Nelisoinnut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nelisointu saadaan muodostettua lisäämällä seksti tai septimi kolmisointuun.
- 7 soinnun merkinnässä tarkoittaa sitä, että sointuun lisätään pieni septimi.
- 6 soinnun merkinnässä tarkoittaa sitä, että sointuun lisätään suuri seksti.
- maj7 tarkoittaa sitä, että sointuun lisätään suuri septimi.
- ♭6 tarkoittaa, että sointuun lisätään pieni seksti.
- dim7 tai °7 tairkoittaa vähennettyä nelisointua, jossa vähennettyyn kolmisointuun lisätään vähennetty septimi.
| Sointumerkki | Perusääni | Terssi tai pidätys | Kvintti | Seksti tai septimi | Soinnun koostumus | Yhtenevyydet muiden sointujen kanssa | Muuta huomioitavaa soinnusta |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| C7 | C | E | G | B♭ | Seiska-sointu, eli dominanttiseptimisointu muodostetaan lisäämällä pieni septimi duurikolmisointuun. | Edim/C Em♭5/C E°/C |
Huomaa, että pelkkä numero 7 sointumerkissä tarkoittaa pientä septimiä riippumatta soinnun laadusta. Suuri septimi merkitään maj7 tai Δ7. |
| Cm7 | C | E♭ | G | B♭ | Molliseiska- eli mollipienseptimisointu muodostetaan lisäämällä pieni septimi mollikolmisointuun. | E♭/C E♭6/C |
Ks. yllä. |
| Cm7♭5 C⌀7 Cm7−5 |
C | E♭ | G♭ | B♭ | Puolidim-seiska-sointu, eli molliseiska–miinus-viitonen tai molliseiska–bee-viitonen, muodostetaan lisäämällä pieni septimi vähennettyyn kolmisointuun. | E♭m/C E♭m6/C |
Ks. yllä. Tästä soinnusta käytetään myös nimitystä "puolidim", koska soinnussa on pohjana dim-kolmisointu, joka muodostuu kahdesta pienestä terssistä, mutta koska soinnun septimi on pieni septimi, on kvintin ja septimin ero suuri terssi, jolloin sointuun ei ei tule symmetriaa samalla tavalla kuin alempana esiteltävään "kokodimiin". |
| C7sus4 | C | F | G | B♭ | 7sus4 muodostetaan lisäämällä pieni septimi sus4-sointuun. | – | Ks. yllä. ja Ks. sus4-osio. |
| C7sus2 | C | D | G | B♭ | 7sus2 muodostetaan lisäämällä pieni septimi sus2-sointuun. | – | Ks. yllä. |
| C7sus4♭5 C7sus4−5 |
C | F | G♭ | B♭ | 7sus4♭5 muodostetaan alentamalla kvintti 7sus4-soinnussa. | Fsus4♭9/C | Ks. yllä. ja Ks. sus4-osio. |
| C6 | C | E | G | A | Kuutos-sointu eli duurisekstisointu muodostetaan lisäämällä suuri seksti duurikolmisointuun. | Am7/C | Huomaa, että pelkkä numero 6 sointumerkissä tarkoittaa suurta sekstiä riippumatta soinnun laadusta. Pieni seksti merkitään ♭6 tai −6. |
| Cm6 | C | E♭ | G | A | Mollikuutos-sointu, eli mollisekstisointu muodostetaan lisäämällä suuri seksti mollikolmisointuun. | Am7♭5/C A⌀7/C |
Ks. yllä. |
| C6sus2 | C | D | G | A | 6sus2 muodostetaan lisäämällä suuri seksti sus2-sointuun. | Dsus4/C Gsus2/C |
Ks. yllä. Kolme päällekkäistä puhdasta kvinttiä muodostavat soinnun 6sus2. Näin ollen esimerkiksi nelikielisen banjon, alttoviulun ja tenorikitaran vapailla kielillä muodostuva sointu on C6sus2; viululla ja mandoliinilla puolestaan G6sus2. |
| Cmaj7 CΔ7 |
C | E | G | B | Maj7-sointu, eli duurisuurseptimisointu muodostetaan lisäämällä suuri septimi duurikolmisointuun. | Em/C | Suuri septimi merkitään maj7 tai Δ7. Jos on pelkkä seiska, se tarkoittaa aina pientä septimiä. |
| Cmmaj7 CmΔ7 |
C | E♭ | G | B | Molli-maj7-sointu, eli mollisuurseptimisointu muodostetaan lisäämällä suuri septimi mollikolmisointuun. | E♭+/C | Ks. yllä. |
| Cmaj7♯5 CΔ7♯5 Cmaj7+5 CΔ7+5 |
C | E | G♯ | B | Maj7-plus-viitonen eli maj7-risti-viitonen eli ylinouseva suurseptimisointu muodostetaan lisäämällä ylinousevaan kolmisointuun suuri septimi. | E/C | Ks. yllä. |
| Cmaj7sus4 CΔ7sus4 |
C | F | G | B | Maj7sus4 muodostetaan lisäämällä suuri septimi sus4-sointuun. | G7(omit5)/C G7(no5)/C |
Ks. yllä. ja Ks. sus4-osio. |
| Cm♭6 Cm−6 |
C | E♭ | G | A♭ | Mollipiensekstisointu muodostetaan lisäämällä pieni seksti mollikolmisointuun. | A♭maj7/C | Pieni seksti merkitään joko ♭6 tai −6. Pelkkä kuutonen tarkoittaa aina suurta sekstiä. Huomaa myös tässä soinnussa, että pienen sekstin sävel harvoin on ylinnä, koska se aiheuttaa tällöin usein ei-toivottavan riitasoinnin. |
| Cdim7 C°7 |
C | E♭ | G♭ | B♭♭ | Dim-seiska-sointu eli vähennetty septimisointu muodostetaan lisäämällä vähennetty septimi vähennettyyn kolmisointuun. | B♯°7 D♯°7 E♭°7 F♯°7 G♭°7 A°7 |
Vähennetty septimi merkitään dim7 tai °7. Varsinkin yhdysvaltalaisissa sointulapuissa ja nuoteissa seiska saatetaan jättää pois, vaikka ajettaisiinkin takaa vähennettyä nelisointua. Tätä sointua kutsutaan myös nimellä "kokodim" erotuksesksi aiemmin esitellystä "puolidimistä". Nimitys "kokodim" tulee siitä, että soinnun pohjana on dim-kolmisointu, joka muodostuu kahdesta pienestä terssistä, ja lisättäessä dim7-sävel sointuun tulee kolmaskin pieni terssi, jolloin soinnusta tulee symmetrinen, jos unohdetaan enharmoninen korrektius. |
| Cdimmaj7 CdimΔ7 C°maj7 C°Δ7 |
C | E♭ | G♭ | B | Dimmaj7-sointu eli vähennetty suurseptimisointu muodostetaan lisäämällä suuri septimi vähennettyyn kolmisointuun. | B/C | Sointutyyppi on varsinkin jazz- ja bossa nova -musiikissa toisinaan suosittu tapa päättää kappale ensimmäisen asteen dimmaj7-soinnulle. |
| Cdim7maj7 C°7maj7 Cdim7Δ7 C°7Δ7 |
C | E♭ | G♭ | B♭♭ & B | Sointutyyppi dim7maj7 muodostetaan lisäämällä vähennettyyn kolmisointuun sekä vähennetty että suuri septimi. | B7/C | Tämä sointu on sikäli erikoinen sointu, että on rajatapaus, onko sointu neli- vai viisisointu. Äänten määrän puolesta sointu on viisisointu, mutta soinnussa kuitenkaan ei ole viisisoinnuille ominaista noonia. |
Viisisoinnut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viisisoinnussa on mukana nooni, joka on lisätty nelisointuun. Puhdas kvintti jätetään duuri- ja mollipohjaisista soinnuista varsin usein pois, koska sen poisjättäminen ei muuta soinnun luonnetta liikaa.
| Sointumerkki | Perusääni | Terssi tai pidätys | Kvintti | Seksti tai septimi | Nooni | Soinnun koostumus | Yhtenevyydet muiden sointujen kanssa | Muuta huomioitavaa soinnusta |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| C9 | C | E | G | B♭ | D | 9 tarkoittaa sitä, että 7-sointuun on lisätty suuri nooni. | Em7♭5/C E⌀7/C Gm6/C |
Tässä tapauksessa soinnussa on mukana aina pieni septimi, vaikka sointumerkissä ei ole seiskaa mukana. Septimitön noonisointu kuuluu "add-sointuihin" (Cadd9). Yhdeksikkö ilman etumerkkiä tarkoittaa aina suurta noonia. |
| C6/9 | C | E | G | A | D | 6/9 tarkoittaa sitä, että 6-sointuun on lisätty suuri nooni. | G6sus2/C | – |
| C9sus4 | C | F | G | B♭ | D | 9sus4 tarkoittaa sitä, että 7sus4-sointuun on lisätty suuri nooni. | Gm7/C B♭6/C |
– |
| Cmaj9 | C | E | G | B | D | maj9 tarkoittaa sitä, että maj7-sointuun on lisätty suuri nooni. | Em7/C G6/C |
– |
| C7♭9 | C | E | G | B♭ | D♭ | 7♭9 tarkoittaa, että 7-sointuun on lisätty pieni nooni. | Edim7/C E°7/C |
Pieni nooni merkitään ♭9, merkiksi siitä, että suuri nooni on alennettu. Soinnussa olevan pienen noonin vuoksi sointu on voimakkaasti purkausta odottava ja usein se purkautuu kvinttiä alemmas mollisoinnulle, eli esimerkiksi tämän esimerkin C7♭9 purkautuu usein F-mollille. |
| C7sus4♭9 | C | F | G | B♭ | D♭ | 7sus4♭9 tarkoittaa, että 7sus4-sointuun on lisätty pieni nooni. | Gm7♭5/C G⌀7/C B♭m6/C |
– |
| C7♯9 | C | E | G | B♭ | D♯ | 7♯9 tarkoittaa, että 7-sointuun on lisätty ylinouseva nooni. | – | Ylinouseva nooni merkitään ♯9, merkiksi siitä, että suuri nooni on ylennetty. |
| Cm9 | C | E♭ | G | B♭ | D | m9 tarkoittaa, että m7-sointuun on lisätty suuri nooni. | E♭maj7/C E♭Δ7/C |
– |
| Cm6/9 | C | E♭ | G | A | D | m6/9 tarkoittaa, että m6-sointuun on lisätty suuri nooni. | – | – |
| Cmmaj9 | C | E♭ | G | B | D | mmaj9 tarkoittaa, että mmaj7-sointun on lisätty suuri nooni. | E♭maj7♯5/C E♭Δ7♯5/C |
– |
| Cmaj9♯5 | C | E | G♯ | B | D | maj9♯5 tarkoittaa, että maj7♯5-sointuun on lisätty suuri nooni. | E7/C | – |
| C7♭9♭5 | C | E | G♭ | B♭ | D♭ | "alt-sointu" | – | "alt-sointu" |
| C7♭9♯5 | C | E | G♯ | B♭ | D♭ | "alt-sointu" | – | "alt-sointu" |
| C7♯9♭5 | C | E | G♭ | B♭ | D♯ | "alt-sointu" | – | "alt-sointu" |
| C7♯9♯5 | C | E | G♯ | B♭ | D♯ | "alt-sointu" | – | "alt-sointu" |
| Cmaj7♯9♯5 | C | E | G♯ | B | D♯ | Soinnussa maj7♯9♯5 sointuun maj7#5 on lisätty ylinouseva nooni. | Emaj7/C EΔ7/C |
Käytännössä kyseessä on soinnun pääsävelen terssille muodostuva maj7-sointu, jonka pohjasävelenä on vain soinnun bassosävel. C:stä katsottuna Emaj7/C on sama sointu käytännössä. |
- Neljän soinnun osalta puhutaan niin sanotuista alt-soinnuista. Niissä kaikissa on suuri terssi ja pieni septimi, eli ne ovat kaikki näin dominanttitehoisia. Niissä on kaikissa myös kvintti on joko vähennetty tai ylinouseva, sekä nooni on joko pieni tai ylinouseva. Soinnut ovat seuraavat (C:stä):
- C7♭9♭5 (C, E, G♭, B♭, D♭)
- C7♭9♯5 (C, E, G♯, B♭, D♭)
- C7♯9♭5 (C, E, G♭, B♭, D♯)
- C7♯9♯5 (C, E, G♯, B♭, D♯)
- Katso myös Musiikin taulukot/Jazz-mollin moodit ja sieltä altered-asteikko eli lyhyemmin alt-asteikko.
Add-soinnut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Add-soinnuissa on mukana 2-/9-ääni tai 4-/11-ääni, yleensä niin, että ääni on liitetty kolmisointuun. Joskus se voidaan liittää laajempaankin sointuun, mutta noille on yleensä olemassa paikka jostakin muusta kategoriasta ja samalla rinnakkainen nimi.
- ♭2 tai ♭9 (esimerkiksi C(♭9) tai Csus4♭9) tarkoittaa sitä, että sointuun lisätään pieni sekunti/nooni.
- add2 tai add9 (esimerkiksi Cadd9 tai Cmadd9) tarkoittaa sitä, että sointuun lisätään suuri sekunti/nooni.
- add4 tai add11 (esimerkiksi Cadd4 tai Cmadd4) tarkoittaa sitä, että sointuun lisätään puhdas kvartti/undesiimi.
- ♯4 tai ♯11 (esimerkiksi C(♯4) tai Cm♯4) tarkoittaa sitä, että sointuun lisätään ylinouseva kvartti/undesiimi.
| Sointumerkki | Perusääni | Terssi tai pidätys | Kvintti | Lisätty ääni | Soinnun koostumus | Muuta huomioitavaa soinnusta |
|---|---|---|---|---|---|---|
| C(♭9) | C | E | G | D♭ (pieni nooni) |
Duurikolmisointuun on lisätty pieni nooni (pieni sekunti). | – |
| Csus4♭9 | C | F | G | D♭ (pieni nooni) |
Sus4-sointuun on lisätty pieni nooni (pieni sekunti). | – |
| Cadd9 | C | E | G | D (suuri nooni) |
Duurikolmisointuun on lisätty suuri nooni (suuri sekunti). | – |
| Cmadd9 | C | E♭ | G | D (suuri nooni) |
Mollikolmisointuun on lisätty suuri nooni (suuri sekunti). | – |
| Cadd4 | C | E | G | F (puhdas kvartti) |
Duurikolmisointuun on lisätty puhdas kvartti (puhdas undesimi). | Sointumuoto add4 sisältää voimakkaasti riitelevän pienen sekunnin duuriterssin ja puhtaan kvartin välillä, ja tästä syystä add4-sointu korvataan usein vuorottelevilla sus4- ja duurisoinnuilla. |
| Cmadd4 | C | E♭ | G | F (puhdas kvartti) |
Mollikolmisointuun on lisätty puhdas kvartti (puhdas undesimi). | – |
| C(♯4) | C | E | G | F♯ (ylinouseva kvartti) |
Duurikolmisointuun on lisätty ylinouseva kvartti (ylinouseva undesimi). | – |
| Cm♯4 | C | E♭ | G | F♯ (ylinouseva kvartti) |
Mollikolmisointuun on lisätty ylinouseva kvartti (ylinouseva undesimi). | – |
Kuusisoinnut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuusisoinnuissa on mukana undesiimi. Osassa näitä sointuja on mutkikkuuksia erinäisistä syistä johtuen.
| Sointumerkki | Perusääni | Terssi | Kvintti | Seksti tai septimi | Nooni | Undesiimi | Soinnun koostumus | Yhtenevyydet muiden sointujen kanssa | Muuta huomioitavaa soinnusta |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| C11 | C | E | G | B♭ | D | F | Soinnussa 11 sointuun 9 on lisätty puhdas undesiimi. | – | Tällaiset soinnut ovat haastavia, koska puhdas undesiimi riitelee duuriterssin kanssa. Yleensä tämän soinnun tilalle soitetaan usein sointu C9sus4, joka on käytännössä sama kuin B♭6/C tai Gm7/C. |
| Cm11 | C | E♭ | G | B♭ | D | F | Sointu m11 on sen sijaan yleisempi. Soinnussa m11 sointuun m9 on lisätty samainen puhdas undesiimi. | E♭maj9/C E♭Δ9/C |
Puhdas undesiimi ei riitele yhtä pahasti molliterssin kanssa kuin duuriterssin kanssa. |
| C9♯11 | C | E | G | B♭ | D | F♯ | Soinnussa 9♯11 sointulaatuun 9 on lisätty ylinouseva undesimi. | Em9♭5/C | Tämä on niin ikään yleisempi sointulaatu kuin tavallinen 11-sointu, sillä tähänkään sointuun ei muodostu terssin kanssa riitelevää pientä noonia. |
| C9♯11♯5 | C | E | G♯ | B♭ | D | F♯ | Soinnussa 9♯11♯5 sointulaatuun 9 on lisätty ylinouseva undesimi ja kvintti on korotettu. | – | Tämä on niin ikään yleisempi sointulaatu kuin tavallinen 11-sointu, sillä tähänkään sointuun ei muodostu terssin kanssa riitelevää pientä noonia. Tämä sointu on kokosävelasteikon laajin mahdollinen sointulaajennos. |
| Cmaj9♯11 | C | E | G | B | D | F♯ | Soinnussa maj9♯11 sointulaatuun maj9 on lisätty ylinouseva undesimi. | Em9/C | Tämä on niin ikään yleisempi sointulaatu kuin tavallinen 11-sointu, sillä tähänkään sointuun ei muodostu terssin kanssa riitelevää pientä noonia. |
Seitsensoinnut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seitsensoinnuissa on mukana aina terssi tai pidätys, septimi ja tredesiimi, usein myös muita ääniä. Läheskään aina seitsensointuihin ei soiteta seitsemää säveltä yhtäaikaa ja siihen on perusteluja.
Monet asteikkojen laajimmat mahdolliset sointulaajennukset ovat nimenomaan seitsensointuja.
| Sointumerkki | Perusääni | Terssi tai pidätys | Kvintti | Septimi | Nooni | Undesiimi | Tredesiimi | Soinnun koostumus | Yhtenevyydet muiden sointujen kanssa | Muuta huomioitavaa soinnusta |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| C13 | C | E | G | B♭ | D | F | A | 13-sointu sisältää pohjaäänen lisäksi aina suuren terssin, pienen septimin ja suuren tredesiimin, yleensä myös suuren noonin ja joskus myös puhtaan kvintin. | Gm6/9/C | Teoriassa 13-sointuun kuuluisi myös puhdas undesiimi, mutta sitä ei yleensä koskaan soiteta duuripohjaisiin seitsensointuihin, koska puhdas undesiimi muodostaa suuren terssin kanssa pienen sekunnin/noonin (E–F), joka riitelee pahasti, jolloin liiallisen tukkoisuuden vuoksi puhdas undesiimi lähes aina karsitaan pois 13-soinnuista. Tämä on toinen miksolyydisen moodin laajimmista mahdollisista sointulaajennuksista. |
| C13♯11 | C | E | G | B♭ | D | F♯ | A | 13♯11-sointu sisältää pohjaäänen lisäksi aina suuren terssin, pienen septimin, ylinousevan undesiimin ja suuren tredesiimin, yleensä myös suuren noonin ja joskus myös puhtaan kvintin. | – | 13♯11-sointu sisältää puhtaan undesiimin sijasta ylinousevan undesiimin, joka voidaan helpommin liittää duuripohjaisiin seitsensointuihin, sillä ♯11 muodostaa suuren terssin kanssa suuren sekunnin/noonin (E–F♯), joka ei riitele enää yhtä voimakkaasti. Tämä on lyydisen dominantin moodin laajin mahdollinen sointulaajennus. |
| C13sus4 | C | F | G | B♭ | D | – | A | 13sus4 sisältää suuren terssin sijasta puhtaan kvartin. | B♭maj7/C Gm9/C |
Koska sointu on sus-sointu, siinä ei ole terssiä ollenkaan, jolloin terssi–kvartti-riitelyä ei pääse syntymään. Tämä on miksolyydisen moodin toinen laajimmista mahdollisista sointulaajennuksista. |
| Cm13 | C | E♭ | G | B♭ | D | F | A | Molli-13-sointu sisältää pohjaäänen lisäksi aina pienen terssin, pienen septimin ja suuren tredesiimin, yleensä myös suuren noonin ja joskus myös puhtaan kvintin ja puhtaan undesiimin. | – | Toisin kuin duuripohjaisissa seitsensoinnuissa, mollipohjaisissa seitsensoinnuissa voidaan helpommin soittaa mukaan puhdas undesiimi, sillä puhdas undesiimi ei riitele molliterssin kanssa yhtä pahasti kuin duuriterssin kanssa. Tämä johtuu siitä, että molliterssi ja puhdas undesiimi muodostavat keskenään suuren sekunnin/noonin (E♭–F), joka ei ole yhtä paha dissonanssi kuin pieni sekunti/nooni. Tämä on doorisen moodin laajin mahdollinen sointulaajennus. |
| C7♭13♭9 | C | E | G | B♭ | D♭ | F | A♭ | C7♭13♭9-sointu sisältää pohjasävelen lisäksi aina myös suuren terssin, pienen septimin, pienen noonin ja pienen tredesiimin, joskus myös puhtaan kvintin. | B♭m7♭5/C D♭m6/C |
Kuten 13-soinnusta, myös tästä jätetään yleensä soittamatta puhdas undesiimi, koska se riitelee duuriterssin kanssa pienenä sekuntina/noonina. Sen sijaan varsinainen pieni nooni voidaan soittaa helpommin, sillä pohjasävelen kanssa riitelevät sävelet on yleensä helpompaa saada kuulostamaan hyviltä kuin terssin kanssa riitelevät sävelet. Tämä on fryygisen dominantin moodin yksi laajimmista mahdollisista sointulaajennuksista. |
| C13♯11♭9 | C | E | G | B♭ | D♭ | F♯ | A | 13♯11♭9-sointu sisältää pohjaäänen lisäksi aina suuren terssin, pienen septimin, pienen noonin, ylinousevan undesiimin ja suuren tredesiimin ja joskus myös puhtaan kvintin. | – | 13♯11♭9-sointu sisältää puhtaan undesiimin sijasta ylinousevan undesiimin, joka voidaan helpommin liittää duuripohjaisiin seitsensointuihin, sillä ♯11 muodostaa suuren terssin kanssa suuren sekunnin/noonin (E–F♯), joka ei riitele enää yhtä voimakkaasti. Tämä on dominantti-dim-asteikon toinen laajimmista mahdollisista sointulaajennuksista. |
| C13♯11♯9 | C | E | G | B♭ | D♯ | F♯ | A | 13♯11♯9-sointu sisältää pohjaäänen lisäksi aina suuren terssin, pienen septimin, ylinousevan noonin, ylinousevan undesiimin ja suuren tredesiimin ja joskus myös puhtaan kvintin. | – | 13♯11♯9-sointu sisältää puhtaan undesiimin sijasta ylinousevan undesiimin, joka voidaan helpommin liittää duuripohjaisiin seitsensointuihin, sillä ♯11 muodostaa suuren terssin kanssa suuren sekunnin/noonin (E–F♯), joka ei riitele enää yhtä voimakkaasti. Tämä on dominantti-dim-asteikon toinen laajimmista mahdollisista sointulaajennuksista. |
| C13♭9 | C | E | G | B♭ | D♭ | F | A | 13sus4♭9-sointu sisältää pohjaäänen lisäksi aina suuren terssin, pienen septimin, pienen noonin ja suuren tredesiimin ja joskus myös puhtaan kvintin. | B♭°7maj7/C A(♭9)/C A7♭9/C |
13♭9-soinnusta jätetään melkein poikkeuksetta puhdas undesiimi pois, kuten kaikista duuripohjaisista seitsensoinnuista, jottei suuren terssin ja puhtaan kvartin (E–F) muodostamaa riitelevää pientä noonia ei pääse muodostumaan. Tämä on teoreettisen miksolyydinen ♭2-asteikon yksi laajimmista mahdollisista sointulaajennuksista. |
| C13sus4♭9 | C | F | G | B♭ | D♭ | – | A | 13sus4♭9-sointu sisältää pohjaäänen lisäksi aina puhtaan kvartin, pienen septimin, pienen noonin ja suuren tredesiimin ja joskus myös puhtaan kvintin. | B♭mmaj7/C B♭mΔ7/C Gm9♭5/C |
13sus4♭9-sointu on sus-sointu ja ei sisällä terssiä ollenkaan. Terssin sijasta sointu sisältää puhtaan kvartin, jolloin suuren terssin ja puhtaan kvartin (E–F) muodostamaa riitelevää pientä noonia ei pääse muodostumaan. Tämä on fryyginen ♮6-asteikon yksi laajimmista mahdollisista sointulaajennuksista. |
| Cmaj13 | C | E | G | B | D | F | A | Maj13-sointu sisältää pohjaäänen lisäksi aina suuren terssin, suuren septimin ja suuren tredesiimin, yleensä myös suuren noonin ja joskus myös puhtaan kvintin. | G6/9/C | Teoriassa maj13-sointuun kuuluisi myös puhdas undesiimi, mutta sitä ei yleensä koskaan soiteta duuripohjaisiin seitsensointuihin, koska puhdas undesiimi muodostaa suuren terssin kanssa pienen sekunnin/noonin (E–F), joka riitelee pahasti, jolloin liiallisen tukkoisuuden vuoksi puhdas undesiimi lähes aina karsitaan pois 13-soinnuista. Tämä on joonisen moodin toinen laajimmista mahdollisista sointulaajennuksista. |
| Cmaj13sus4 | C | F | G | B | D | – | A | Maj13sus4 sisältää suuren terssin sijasta puhtaan kvartin. | B⌀7/C G9/C |
Koska sointu on sus-sointu, siinä ei ole terssiä ollenkaan, jolloin terssi–kvartti-riitelyä ei pääse syntymään. Tämä on joonisen moodin toinen laajimmista mahdollisista sointulaajennuksista. |
| Cdim13 C°13 |
C | E♭ | G♭ | B♭♭ | D | F | A♭ | Dim13-sointu sisältää pohjaäänen lisäksi aina pienen terssin, vähennetyn kvintin, vähennetyn septimin, suuren noonin, puhtaan undesiimin ja pienen tredesiimin. | – | Dim13-soinnun merkintä poikkeaa muista seitsensoinnuista siinä mielessä, että tässä soinnussa merkinnästä huolimatta on pieni tredesiimi, vaikka se teoriassa kuuluisi merkitä ♭13. Tämä johtuu siitä, että suuri tredesiimi on enharmoninen vähennetyn septimin kanssa (eli C-pohjaisessa v7 olisi B♭♭ ja s13 olisi A, ja nämä ovat keskenään enharmonisia.) Tästä syystä dim13-soinnussa tehdään muihin sointuihin nähden poikkeus, ja soinnun tredesiimi on pieni. |
| Cdim13maj7 C°13maj7 |
C | E♭ | G♭ | B♭♭ & B |
D | F | A♭ | Dim13-sointu sisältää pohjaäänen lisäksi aina pienen terssin, vähennetyn kvintin, sekä vähennetyn että suuren septimin, suuren noonin, puhtaan undesiimin ja pienen tredesiimin. | – | Dim13maj7-sointu on harvinaisuus sikäli, että äänten määrän puolesta sointu luokiteltaisiin "kahdeksikkosoinnuksi", koska soinnussa on kahdeksan eri säveltä. Tämä on dim-asteikon laajin mahdollinen laajennus. |
Power-soinnut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Sointumerkki | Perussävel | Kvintti | Soinnun koostumus | Muuta huomioitavaa soinnusta |
|---|---|---|---|---|
| C5 | C | G | Power-sointu (C5) poikkeaa muista soinnuista sikäli, että siinä on vain kaksi säveltä, perusääni (C) ja puhdas kvintti (G). | Teknisesti saivarrellen power-sointu ei teknisesti ole sointu, vaan intervalli (puhdas kvintti). Power-sointua voidaan käyttää duuri-, molli- tai puhtaan kvintin sisältämän soinnun korvaamiseen. Joskus sointu jätetään tarkoituksella avosävyiseksi. |
Sointuihin liittyviä asioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suuren terssin ja puhtaan kvartin yhtäaikainen soittaminen sointuun[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tosi monet välttävät suuren terssin ja puhtaan kvartin (puhtaan undesimin) yhtäaikaista soittamista, koska sointuharmoniassa näiden kahden äänen muodostamaa pientä sekuntia (pientä noonia) pidetään monesti häiritsevän riitasointisena intervallina. Tämän vuoksi esimerkiksi sointu Cadd4 soitetaan usein vuorotellen C- ja Csus4-sointuja tai vaihtoehtoisesti pelkkänä Csus4-sointuna, ja C13-soinnun tapauksessa teknisesti kuuluva puhdas kvartti tiputetaan lähes aina pois tai vaihtoehtoisesti soitetaan tilalle sointu C13sus4, josta puuttuu luonnostaan terssi kokonaan.
- Melodioissa tätä ei pidetä yhtä häiritsevänä, sillä melodiat usein liikkuvat useammin kuin sointuharmoniat ja varsinkin lomasävelenä suuren terssin ja puhtaan kvintin välissä puhdas kvartti on jopa luonteva lomasävel.
- Pienen terssin kanssa puhtaan kvartin soittamista ei pidetä yhtä isona ongelmana, koska pieni terssi ja puhdas kvartti muodostavat suuren sekunnin (suuren noonin), jota ei pidetä yhtä riitelevänä intervallina ja näin ollen esimerkiksi Cmadd4 ja Cm13 soitetaan helpommin "kokonaisina" (puhdas kvartti mukana) kuin duurivastineet.
- Varsinkin jazzissa duuripohjaisia sointuja laajennettaessa puhdas kvartti korvataan helposti ylinousevalla kvartilla, joka muodostaa suuren terssin kanssa suuren sekunnin (suuren noonin), joka ei riitele yhtä pahasti kuin pieni sekunti (pieni nooni). Tästä syystä C13-sointulaajennoksesta joko jätetään 11-ääni pois kokonaan tai sointu muutetaan muotoon C13♯11.
Puhtaan kvintin pudottaminen pois sointuharmoniasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Puhtaan kvintin voi tiputtaa useista duuri- ja mollipohjaisista soinnuista pois ilman, että soinnun luonne kärsii liikaa. Sus-soinnuissa kvintti kuitenkin kannattaa olla mukana, jotta soinnun sus-luonne ilmenee.
Sulut sointumerkeissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Joskus joitakin merkintöjä sointumerkeissä saatetaan laittaa sulkuihin:
- sus-merkinnät: esim. "C(sus4)", "C7(sus2)"
- maj-merkinnät mollisoinnuissa": esim. "Cm(maj7)"
- add-merkinnät: esim. "C(add9)", "Cm(add4)"
- muunnetut sävelet ja lisäsävelet: esim. "Cm7(♭5)", "Cmaj9(♯5)", "C7(♭9)", "C6/9(♯11)"
- Sulut eivät tee näistä merkinnöistä "vapaaehtoisia" siinä mielessä, että ne voisi jättää noudattamatta sointuharmoniassa. Eli esimerkiksi soinnuissa "Cm7(♭5)" ja "Cmaj9(♯5)" ei saa soittaa puhdasta kvinttiä, vaikka kvinttien muutokset onkin niissä kirjoitettu sulkuihin, vaan ensin mainitussa kvintin tulee olla vähennetty ja jälkimmäisessä sen tulee olla ylinouseva. Samaten sointua "C(sus4)" ei saa soittaa duurisointuna, vaan sen tulee olla pidätetty sointu; suluista huolimatta.