Oikeuslaitos ja oikeuden istunto
Käräjäoikeus, hovioikeus ja korkein oikeus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen oikeusjärjestelmä on kolmiosainen ja siihen kuuluu käräjäoikeudet, hovioikeudet ja korkein oikeus. Käräjäoikeudessa käsitellään rikos-, riita- ja hakemusasioita. Suomessa on ollut vuoden 2010 jälkeen 27 käräjäoikeutta. Kaikissa oikeuskäsittelyissä päätösvaltaa käyttävät tuomarit ja vaikeimmissa asioissa luottamushenkilöt eli lautamiehet. Tuomari tuntee lainsäädännön ja kyseistä henkilöä kutsutaan nimellä laamanni. Lautamiesten ei tarvitse erityisesti tuntea lakia, mutta heidän tulee tuntea paikalliset olosuhteet ja kansalaisten näkemykset. Lautamiehet valitsee kunnanvaltuusto ja henkilöiden tulee olla 25-62-vuotiaita. Suomessa on viisi hovioikeutta ympäri maata. Hovioikeuden käsiteltävät asiat koostuu suurimmaksi osaksi valituksista käräjäoikeuden ratkaisuista. Hovioikeudet käsittelee valtio- ja maanpetosasioita sekä joitakin virkasyyteasioita. Tehtäviin kuuluu myös valvoa oman piirinsä käräjäoikeuksien toimintaa. Korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa. Keskeisin tehtävä on ennakkopäätöksen antaminen kysymyksistä, joihin laki ei anna selvää vastausta. Päätöksillä annetaan oikeusohjeita tulevien vastaavanlaisten oikeusriitojen varalle ja varmistetaan, että tuomioistuimet eri puolilla Suomea tulkitsevat lakia samalla tavalla.
Käräjäoikeuden istunnon sujuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Käräjäoikeuden istunto alkaa siitä, että syyttäjä esittää syytteen ja rangaistusvaatimuksen. Syyttäjän jälkeen rikoksen uhri puolestaan esittää omat vahingonkorvausvaatimuksensa. Tämän jälkeen on syyttäjän vuoro kertoa tarkemmin mitä on tapahtunut ja miksi hän on päättänyt esittää hakemuksensa mukaisen syytteen. Uhrilla on mahdollisuus kertoa tarkemmin mihin hänen vahingonkorvausvaatimuksensa perustuu ja miksi on päätynyt vaatimiinsa euromääriin. Syytetty voi kertoa vielä kantansa syyttäjän ja uhrin näkemyksiin. Syyttäjä esittää syytteensä ja rangaistusvaatimuksensa ja niiden perusteet. Syyttäjä esittää myös ne asianomistajien vahingonkorvausvaatimukset, jotka hän on ottanut ajaakseen.Syyttäjä esittää syytteensä ja rangaistusvaatimuksensa ja niiden perusteet. Syyttäjä esittää myös ne asianomistajien vahingonkorvausvaatimukset, jotka hän on ottanut ajaakseen. Syyttäjä esittää syytteensä ja rangaistusvaatimuksensa ja niiden perusteet. Syyttäjä esittää myös ne asianomistajien vahingonkorvausvaatimukset, jotka hän on ottanut ajaakseen.Syyttäjä esittää syytteensä ja rangaistusvaatimuksensa ja niiden perusteet. Syyttäjä esittää myös ne asianomistajien vahingonkorvausvaatimukset, jotka hän on ottanut ajaakseen.äjä esittää syytteensä ja rangaistusvaatimuksensa ja niiden perusteet. Syyttäjä esittää myös ne asianomistajien vahingonkorvausvaatimukset, jotka hän on ottanut ajaakseen. Oikeudenkäynnin seuraava vaihe on todistelun vastaanotto, mikä tarkoittaa asianosaisten kuulemista sekä mahdollisten kirjallisten todisteiden läpikäymistä. Kuuleminen aloitetaan uhrista ja siirrytään sen jälkeen rikoksesta syytettyyn. Kuulemisen aluksi henkilöä pyydetään kertomaan omin sanoin yhtäjaksoisesti tapahtumien kulusta, jonka jälkeen oikeudenkäynnin eri osapuolilla on esittää kuultavalle tarkentavia kysymyksiä. Seuraavaksi kuullaan mahdollisia todistajia. Niin syyttäjä, uhri kuin syytettykkin voi kutsua todistajia paikalle. Mikäli syyttäjä on kutsunut todistajia, asia on mainittu jo haastehakemuksessa, mutta uhrin kutsuessa todistajia asiasta on syytä ilmoittaa käräjäoikeudelle ennen oikeudenkäyntipäivää. Todistajat eivät saa olla mukana oikeudenkäynnissä koko käsittelyä, vaan heidät kutsutaan istuntosaliin erikseen. Todistaja joutuu ensimmäiseksi antamaan valan tai vakuutuksen siitä, että kertoo tapahtumista totuudenmukaisesti. Hän saa itse päättää antaako hän valan vai vakuutuksen. Vala vannotaan Jumalan nimeen, kun taas vakuutus puolestaan kunnian ja omantunnon kautta. Mikäli todistaja ei kerro koko totuutta hänelle saatetaan nostaa rikossyyte. Istunnon viimeinen vaihe on loppukeskustelu, mikä tarkoittaa, että osapuolet voivat esittää yhteenvedon istunnon aikana tulleista seikoista ja todistelusta. Loppulausunnot aloittaa syyttäjä, jonka jälkeen puheenvuoro menee uhrille ja sitten vielä syytetylle. Osapuolet esittävät oman näkemyksensä sille, mikä olisi oikeudenmukainen rangaistus syytetylle jos hänet katsotaan rikoksen tekijäksi. Loppulausuntojen jälkeen kaikki osapuolet poistuvat salista ja käräjäoikeus aloittaa tuomion harkitsemisen. Tuomio julistetaan joko suullisesti saman päivän aikana tai isoissa ja vaikeissa tapauksissa myöhemmin kirjallisesti.
Euroopan unionin tuomioistuin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Euroopan unionin tuomioistuin koostuu kahdesta tuomioistuimesta, jotka ovat unionin tuomioistuin ja unionin yleinen tuomioistuin. Tuomioistuimen tarkoituksena on varmistaa, että EU:n lainsäädäntöä tulkitaan, sovelletaan ja noudatetaan kaikissa unionin maissa ja toimielimissä. Euroopan unionin tuomioistuin on korkein oikeusviranomainen EU:ssa. Unionin tuomioistuin käsittelee kansallisten tuomioistuinten ennakkoratkaisupyynnöt, tietyt kumoamiskanteet ja muutoksenhakuasiat. Unionin yleinen tuomioistuin käsittelee yksityishenkilöiden ja yritysten esittämät kumoamiskanteet ja jotkin muut EU-maiden kanteet. Euroopan unionin tuomioistuimen käsittelyssä on kirjallinen ja suullinen vaihe. Jokaiseen käsittelyyn määrätään yksi tuomari ja julkisasiamies. Kirjallisessa vaiheessa asianosaiset esittävät tuomioistuimelle kirjalliset lausuntonsa. Viranomaiset, EU-toimielimet ja joskus myös yksityishenkilöt voivat esittää huomautuksiaan. Tuomarin laatimasta tiivistelmästä keskustellaan tuomioistuimen yleiskokouksesta. Siellä päätetään kuinka monta tuomaria käsittelee asiaa riippuen asian merkityksestä ja monimutkaisuudesta. Useimmissa tapauksissa asiaa käsittelee viisi tuomaria. Asian käsittely täysistunnossa on erittäin harvinaista. Täysistunnossa on 15 tuomaria. Yleiskokouksessa päätetään myös tarvitaanko suullista vaihetta ja julkisasiamiehen virallista ratkaisuehdotusta. Suullisessa vaiheessa molempien osapuolten asianajajat esittelevät asiansa tuomareille ja julkisasiamiehelle, jotka voivat esittää heille kysymyksiä. Mikäli tuomioistuin on päättänyt, että julkisasiamiehen ratkaisuehdotus on tarpeen, se annetaan viikon kuluttua kuulemisesta.
Lähteet
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/kotimaiset-oikeuslahteet/Sivut/Lainsaadanto.aspx http://www.pk-rh.fi/index.php?page=oikeusjarjestelma https://oikeus.fi/fi/ https://europa.eu/european-union/about-eu/institutions-bodies/court-justice_fi#mit%E4_euroopan_unionin_tuomioistuin_tekee? https://oikeus.fi/tuomioistuimet/karajaoikeudet/fi/index/rikosasiat/paakasittely.html