Opas jälkikapitalistiseen yhteiskuntaan

Wikikirjastosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tässä oppaassa kerrotaan mihin länsimainen, kehittynyt kansantalous törmää tulevina vuosina ja mitkä ovat keinot siitä selviämiseksi. Jälkikapitalistisella yhteiskunnalla tarkoitetaan tässä kirjoituksessa yhteiskuntaa joka tulee kapitalistisen yhteiskunnan jälkeen, mutta joka kuitenkin nimestään huolimatta sisältää kapitalismin ytimen, joka koskee pääomaa ja pääomalle investoimalla saatavaa tuottoa (voittoa). Jälkikapitalistinen yhteiskunta on siis yhteiskunta, jossa edelleen harjoitetaan kapitalismin periaatetta, mutta jossa sen harjoittaminen on siirtynyt erilaiseen moodiin, joka pyrkii pitämään pulmatilanteeseen ajautuneen yhteiskunnan kansalaiset hengissä ja hyvinvoivina. Uudenlaista yhteiskuntaa voi ajatella yhteiskunnaksi, jossa kaikki saavat osansa talouden kokonaistuotannosta. Kapitalismin ytimen säilyttäminen on välttämätöntä ja pääasiallinen keino talouden kokonaistuotannosta anastamiseen ja uudelleenjakamiseen on edelleen verotus eikä mikään uusi hokkuspokkuskeino.

Jonkin aikaa on voimassa vaihe, jossa osa ihmisistä onnistuu sosiaalisilla taidoillaan pääsemään organisaatioiden eläteiksi. Pian kuitenkin alkaa vaihe, jossa ne jotka eivät ole panoksia vaan elättejä karsitaan yksityisistä ja julkisista organisaatioista. Ajatus siitä että valtion täytyy automaation edetessä luoda jokaiselle jokin tuottamaton työpaikka on kestämätön, ja ihmiset suuntautuvat palkkatyön sijasta hyväntekeväisyyteen, harrastuksiin, lasten hankkimiseen ja kasvattamiseen yms. Suurten yhteiskunnallisten muutosten läpivientiin liittyy valtavia riskejä, ja maan johto voi epäonnistua yhteiskunnan muuntamisessa ruhtinaallisesti ja voi seurata kuolonuhreja. Sellaista yhteiskuntaa kuin "veroteknisesti toteutettu perustulo" ei voi olla kauaa olemassa, vaan sitä seuraa luonnollisena seuraavana askeleena sosialismi. Esimerkiksi Iranissa jossa on käytössä perustulo valtio omistaa noin 60 prosenttia kansantaloudesta. Perustuloa seuraava siirtymä sosialismiin on vaikeampi kuin perustulon käyttöönotto. Perustuloon siirtyminen kuitenkin tulee pakotettuna tilanteena ja sen jälkeen sosialismiin siirtyminen myöskin, joka voi tulla joillekin yllätyksenä.

Perustulon käyttöönoton ja sosialismin lisäämisen välillä voi olla viivettä mikäli perustulo onnistuu kasvattamaan verotuloja (ainoa tarkasteltava seikka), mutta sosialismi tulee varmuudella perässä tai voi tapahtua samaankin aikaan. Siirtymässä auttaa se että kehittyneet, länsimaiset yhteiskunnat ovat siirtymätalouksia samanaikaisesti. Oikein mitään näistä ei ole kyetty kokeilemaan ja mihinkään ei ole etukäteen varauduttu. Muutokset myös kokevat ideologista vastustusta ja seuraukset voivat olla arvaamattomiakin.

Jälkikapitalistisen yhteiskunnan ei tarvitse noudattaa mitään ortodoksista marxilaista linjaa, vaan se voi olla yhtä hyvin vaikkapa nationalistista kansallissosialismia. Kiinalla on oma lähestymistapansa jälkikapitalistiseen yhteiskuntaan. Lähi-idässä lähestymistapa saattaa olla sidoksissa islaminuskoon.

Mihin kansantalous törmää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kapitalismin kehittyneeseen vaiheeseen kuuluvat data, tieto, insinöörit, digitaaliset hyödykkeet, robotit ja tekoäly.

yksinkertaisesti kapitalismin kehittyneeseen vaiheeseen, jossa on korkeat teknologiat ja korkea tuottavuus

  • uusia aloja ei enää synny ja ne alat joilla on kasvua ja syntyy uusia työpaikkoja ovat korkean teknologian aloja
  • kaikkien ihmisten työn tuottavuus ei vastaa yhteiskunnassa totuttuja tuntipalkkoja, jolloin heitä ei voi työllistää
  • insinöörien rulaamassa yhteiskunnassa älykkyys korostuu, eikä älykkyys ole tasaisesti jakautunutta kansan keskuudessa vaan on heikkolahjaisia
  • verkkokaupan kasvu mullistaa vähittäiskauppa-alan ja vähittäiskauppa on palvelualojen suurin yksittäinen komponentti, verkkokauppa haastaa myös kauppakeskukset
  • teknologinen työttömyys nousee pääasialliseksi ongelmaksi kun robotit ja tekoäly korvaavat ihmistyötä
    • työpaikkoja ei kyetä luomaan yhtä nopeasti kuin niitä häviää
    • yhä harvempi työtehtävä on sellainen jota ei voisi teknologinen ratkaisu tehdä jollakin hinnalla, enemmän kyse alkaa olla siitä mikä robotin/tekoälyn kustannus on ja onko työntekijä halvempi vaihtoehto edelleen
    • palkkoja ei saa korottaa senkään vuoksi että robotin/tekoälyn kannattavuusraja ei tulisi lähemmäs tai ylittyisi
  • keskiluokan töiden hupeneminen, mikä jakaa työvoiman kahteen eri päähän: matalapalkkaisiin ja korkeapalkkaisiin, tätä kutsutaan työn polarisoitumiseksi
  • syrjäseutujen ja maaseudun tyhjeneminen, mikä saa ihmiset pakkautumaan suurkaupunkeihin: asuntojen hinnat romahtavat toisaalla ja nousevat toisaalla
  • yhä harvemmille löytyy laadukkaita työpaikkoja, vaan tarjolla on pätkää ja silppua
  • alityöllisyys kasvaa, millä tarkoitetaan että ihmiset saavat vain esimerkiksi 20 tuntia viikossa töitä eivätkä haluamaansa 40 tuntia viikossa, ansiot jäävät sitten pienemmiksi ja henkilö on työssäkäyvä köyhä joka käy töissä voidakseen käydä töissä
  • teknologinen työttömyys ja se ettei jokaisen työpanosta enää tarvita aiheuttaa palkkojen nousun pysähtymisen työpanosten ylitarjonnasta johtuen
  • tietyiltä aloilta alkaa virrata työttömiä ihmisiä viereisille lähialoille, jolloin niissäkin tulee ylitarjonta työntekijöistä ja palkkojen nousu pysähtyy
  • työharjoittelun ja ilmaistyön määrä kasvaa, koska se on keino saada jalka oven väliin, mikä romuttaa työmarkkinaa entisestään
  • palkkatuet (tukityöllistäminen) ei oikeastaan kohdistu oikein, vaan palkkatuet heikentävät heikkolahjaisten asemaa entisestään
  • palkkatukien antaminen joillekin vie tilanteeseen jossa kohta palkkatuki pitää antaa jokaiselle
  • työmarkkinaan ei voi enää luottaa eikä sen varaan voi enää perustaa elämää eikä perheen perustamista
  • syntyvyys romahtaa, ihmiset eivät uskalla hankkia lapsia koska elämässä selviäminen on jo omalta kohdaltakin niin mahdotonta
  • epätoivo ja masennus kasvavat, myös alkoholismi ja muut päihdeongelmat kasvavat samoin kuin muut mahdolliset lieveilmiöt
  • työvoimahallinnon keppi, aktiivimallit eivät tuota tulosta kun työpaikkoja ei ole teoriassa jokaiselle
  • nykyinen sosiaaliturvan malli asettaa kansanosalle joka kasvaa kannustinloukut ja byrokratialoukut, toisaalta jos sosiaaliturvan mallia puretaan ja kansanosa vapautuu loukuista, se johtaa entisestään suurempaan työn tarjontaan ja palkkojen laskuun
  • kasvava määrä kansalaisista on työllistämiskelvottomia millään palkalla
  • havaitaan että heikkolahjaisten työpanoksella ei ole merkitystä eivätkä suurimmat 30 yritystä työllistä heitä lainkaan.

Aiemmin mainituista aiheutuvat ongelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Robottien omistajista tulee rikkaita...
...kun taas entisistä työntekijöistä ja heidän perheistään köyhiä.

ihmisten työpanosten muuttuminen epäoleelliseksi luo tyytymättömyyttä työväen, palkkatuloista riippuvaisen kansanosan, keskuudessa; työväki jää osattomiksi teknologioiden tuomista hyödyistä, jotka kasaantuvat pienelle joukolle ihmisiä

  • kulutuskysyntä ei voi kasvaa muuta kuin velkaantumisen kautta kun palkat eivät enää nouse
  • taloudellinen epävarmuus ei edistä kuluttamista, vaan ihmiset säästävät pahan päivän varalle
  • jos kotitaloudessa on kaksi aikuista, jo toisenkin jääminen työttömäksi pudottaa koko kotitalouden, koko perheen, kulutuskysyntää ja asuntolainan takaisinmaksu vaikeutuu olennaisesti
  • velkaongelmat, maksuhäiriöt ja ulosottovelat kasvavat
  • toimeentulotukea jätetään eri syistä hakematta ja tämä sosiaaliturvan alikäyttö johtaa henkilökohtaisiin taloudellisiin vaikeuksiin
  • keskiluokan töiden hupeneminen aiheuttaa keskiluokan hupenemisen, joka tekee yhteiskunnasta levottoman: mikään yhteiskunta ei kestä keskiluokan ahdinkoa
  • veroina kerättävien sosiaaliturvamenojen kasvu, mikä tarkoittaa veroasteen nousua
  • veroasteen nousu aiheuttaa verotuksen hyvinvointitappioita joka voidaan ajatella ostovoiman heikentymisenä ja lisääntyneenä kitkana taloudessa
  • kun palkat eivät nouse, työttömyys kasvaa ja alityöllisyys kasvavat, myös luonnollisesti palkoista kerättävät verot laskevat
  • palkkatulojen verottamisesta menetetyt verotulot täytyy kerätä jostakin muualta, kun palkoista ei enää kerry riittävästi verotuloja
  • palkoista kerättävien verojen lisäksi myös palkoista tilitettävät eläkemaksut laskevat, mikä vaarantaa eläkejärjestelmän kestävyyden
  • kapitalistinen yhteiskunta on perustunut periaatteeseen, jossa työväki kustantaa tarvitsemansa sosiaaliturvan palkoistaan kerätyistä veroista: tämä periaate ei kuitenkaan päde kauaa, kun sosiaaliturvamenot kasvavat ja palkoista kerättävät verotulot laskevat vuosi vuodelta ja on tarve kerätä verorahat muualta
  • varakkaat ja suurituloiset ihmiset eivät suostu kasvavan sosiaaliturvan varassa elävän kansanosan maksumiehiksi, mitä kutsutaan tulonjakokonfliktiksi
  • yhteiskunta törmää välttämättä tähän köyhien ja rikkaiden väliseen tulonjakokonfliktiin mitä enemmän rikkaiden rahapussille ollaan menossa
  • varakkaat ihmiset saattavat pyrkiä muuttamaan maasta pois maihin joissa on matalammat veroasteet
  • suurituloiset ihmiset, osaajat, saattavat pyrkiä muuttamaan maasta pois maihin joissa on matalammat veroasteet (aivovuoto)
  • yritysten ja pääomatulojen kiristyvä verotus voi aiheuttaa pääoman pakenemista maasta ja ulkomaisten investointien romahtamista
  • syntyvyys romahtaa pitkäaikaisesti niin heikoksi, että sillä tulee olemaan negatiivinen vaikutus myös seuraavan sukupolven kokoon eli yhteiskunta siirtyy alenevan väkimäärän trendille jota on vaikea enää koskaan korjata edes vakaalle tasolle.

Ratkaisuna perustuloregiimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustulolla tasoitetaan kaksihuippuisen jakauman keskellä sijaitsevaa laaksoa, joka aiheutuu työn polarisoitumisesta. Laakson paikalla sijaitsi aikaisemmin keskiluokka.
Perustulo ylläpitää rahan kiertoa. Vaikka yritykset tai varakkaat henkilöt kustantaisivat perustulon, tulonsiirtona annettu raha palautuu heille mutkan kautta, sillä kansalaiset kuluttavat heille annettua rahaa.

tyytymättömän työväen historiallinen tehtävä on korjata tilannettaan yksinkertaisimmalla tavalla jonka se pystyy kuvittelemaan; se ongelma josta ihmiset kärsivät ei ole sinänsä palkkatyön puuttuminen tai vähäisyys, vaan se että toimeentuloa pitäisi täydentää on se sitten ansaitun palkan tai annettujen tulonsiirtojen kautta

  • perustulo on ratkaisu, jossa kerätään valtava määrä veroja ja jaetaan ne tasaisesti kansalaisille toimeentulo-ongelman korjaamiseksi
  • keskeistä perustulossa on jakaa sitä keskiluokalle, jota ei ole enää olemassa ilman perustulosummaa: perustulo ei siis ole alimpaan tuloluokkaan kuuluvien tuki, vaan sillä mahdollistetaan keskiluokan olemassaolo ja yhteiskunnallinen vakaus
  • taloustieteen mukaan on järkevämpää antaa rahasumma käteen kuin subventoida hintoja, koska hintojen subventointi vääristää hinnat
  • perustulo ei ole kaikenkattava ratkaisu, vaan se on vain osaratkaisu, jota täydennetään esimerkiksi ilmaisella julkisella terveydenhuollolla
  • perustulo voidaan muodostaa matalatasoisena (oikeistolaistyyppisenä) yhdistelemällä erinäisiä sosiaalitukia, niistä muodostetaan matalahko pohjasumma
  • kun perustulo jaetaan esimerkiksi 3 miljoonalle ihmiselle, summa paisuu suureksi suhteessa valtion budjettiin mutta suhteessa BKT:hen se on kohtalainen
  • aluksi perustulo kasvattaa köyhimpien kulutuskysyntää, tekee kaikista kansalaisista luottokelpoisia ja luo uusia työpaikkoja
  • kannustinloukkujen ja byrokratialoukkujen purkautuminen tuo kansalaisille toivoa siitä että hänen on periaatteessa mahdollista nostaa tulotasoaan
  • perustulon vaarana on äänestäjien pyrkimys korottaa sitä äänestämällä vaaleissa korotusta lupaavia ehdokkaita, siten perustulo voi sopia huonosti demokratian oloihin tai perustulon taso pitäisi sitoa johonkin kausitasoitettuun suureeseen kiinteällä kertoimella
  • perustulo edellyttänee kansantalouden vaihtelusta johtuen puskuria, joka vähintään tasaa verojen keräämisen kausi- ja vuosivaihteluita
  • perustulo kasvattaa todennäköisesti syntyvyyttä
  • perustulon turvin on helpompaa opiskella ja uskaltaa opiskella erikoisempia oppiaineita: muuten koulutusvalinnoissa ajaudutaan turvallisuushakuisuuteen
  • perustulon varassa voisi elää maaseudulla tai pikkukaupungissa jolloin suurkaupunkien vuokratasot laskisivat
  • perustulo mahdollistaa lakkoilun ja työpaikan vaihtamisen, mikä ylläpitää työehtoja yleistilanteesta huolimatta
  • perustulo edistää automaatiota, teknologioiden käyttöönottoa, mikä kasvattaa tuottavuutta
  • perustulo todennäköisesti rahoitetaan pääasiassa arvonlisäverolla, mikä siirtää talouspolitiikan painopisteen työllisyyden tavoittelusta kulutuksen kasvattamisen tavoitteluun
  • perustuloa ei voi rahoittaa pääasiassa palkkaveroilla, koska palkkaverot on hupeneva veroerä
  • perustulo estää kansalaisten kulutuskysynnän romahtamisen, mikä ylläpitää arvonlisäverokertymää sekä myös työllisyyttä ja palkkaverokertymää
  • perustulo pitää yksityiset liikepankit pystyssä: ne ajautuvat muuten konkurssiin yritysten ja kansalaisten takaisinmaksamattomien lainojen vuoksi
  • perustulo mahdollistaa monimuotoiset asumisvaihtoehdot ja voidaan hylätä ajatus siitä että jokaisella pitäisi olla juuri samanlainen ja samankokoinen asunto
  • perustulo poistaa työttömyydestä stigman, häpeän
  • perustulon tason sitominen johonkin suureeseen kannustaa kansalaisia kasvattamaan sitä suuretta johon sen taso on sidottu, jotta perustulon taso nousisi.

Perustuloregiimin ongelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • perustulo ei ole apua tarvitseville tasoltaan täysin riittävä, vaan sitä on edelleen täydennettävä sen päälle maksettavilla lisätuilla, mikä tarkoittaa että vasta korkeampitasoinen perustulo onnistuisi poistamaan kannustinloukut täysin
  • lapsilisät täytyy edelleen maksaa perustulosumman päälle
  • perustulon käyttöönotto entisestään madaltaa palkkoja kun kannustinloukut ja byrokratialoukut purkautuvat, jolloin palkkaverojen kertymä ja eläkemaksut laskevat entisestään
  • keksitään joukko erilaisia pieniä tavaroiden ja palveluiden hintoihin liittyviä hinnanalennustoimenpiteitä, joilla perustulon taso pelkkänä rahasummana voitaisiin pitää matalampana, nämä ovat varmasti kaikenlaisia ehdotuksia, joille yhteistä on että ne painavat yksityisten yritysten voittoja alaspäin
  • perustulorahastoa ei ole olemassa eikä sen aikaansaaminen vähitellen veroja keräämällä kerryttäen oikein onnistu, varallisuusmassan tarve voi olla pieni rahapuskuri tai suuri rahasto, jonka sisältämän pääoman tuottoa voidaan käyttää perustulon kustantamiseen: pelkistä verotuloista säästämällä on vaikea muodostaa puskuria
  • kun puskuria ei ole, sen korvikkeena voidaan joutua käyttämään esimerkiksi koulutusjärjestelmän lakkauttamista 2-3 vuodeksi
  • palkkaverot on hupeneva veroerä, joka tulee ilmeiseksi ja siitä pystytään piirtämään selvä laskeva trendi
  • arvonlisävero itsessään vähentää kuluttamista, koska se syö ostovoimaa hinnoissa kun on veron suuruinen hyvinvointitappio: arvonlisäveron jatkuva korottaminen on siis huono idea
  • kansalaisten kasvanut vapaa-aika vie erityisesti puhtaita palveluita ja aikakriittisiä palveluita virallisen talouden ulkopuolelle, ollaan omavaraisia, tehdään pimeänä ja ei makseta veroa, palveluiden arvonlisäverokertymä pienenee: tämä liittyy erityisesti perustulon matalaan tasoon ja perustulon tason nostaminen voi lievittää ongelmaa
  • matalatasoisen perustulon kompensoivia vaikutuksia ovat verkkokauppaostosten suosiminen, autolla ajettujen kilometrien väheneminen ja kotitalouden kakkosautosta luopuminen, jotka vaikuttavat kivijalkakauppojen myyntiin, liikennepolttoaineiden myyntiin ja käytettyjen autojen kauppaan.

Miksi perustuloregiimin täytyy muuntautua ajan kuluessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eläkemaksuista ei enää kerry kansalaisille eläkettä samalla tavalla kuin 10-20 vuotta aikaisemmin, jolloin valtio joutuu varautumaan siihen että tulevaisuudessa myös nykyisin eläkeikäisiksi käsitetyille maksetaan perustuloa.
Perustulon osuus bruttokansantuotteesta (BKT) kasvaa, kun sen tasoa korotetaan. Toisaalta bruttokansantuote ei kasva ellei perustulon tasoa nosteta. Talouden kokonaistuotanto tulee siis riippuvaiseksi perustulon tasosta ja perustulon taso on riippuvainen talouden kokonaistuotannosta (molemminpuolinen riippuvuussuhde).
  • tarvitaan vähintään 10-15 miljardin euron rahapuskuri: mahdollistaa perustulon tason asettamisen yläkanttiin vaaratta
  • vaikka etenevä automaatio voi pudottaa tavaroiden hintoja esimerkiksi 10 prosentilla ja palveluiden hintoja esimerkiksi 20 prosentilla, kansalaiset eivät tule olemaan tyytyväisiä matalatasoiseen perustuloon kovin kauaa
  • automaation edetessä jo 25-30 prosentin työttömyysaste aiheuttaa paineen korottaa perustuloa
    • tämä tulee nopeasti täyteen kun lähtötilanteen työttömyysasteeseen lisätään perustulon myötä karsitut julkiselle sektorille tempputyöllistetyt
    • toimistotyövälineiden, työvaatteiden ja työmatkaliikenteen tarpeet vähenevät
  • kansalaiset huomaavat ettei eläkemaksuista kerry heille eläkettä, jolloin myös eläkeikäiset on otettava osaksi perustuloa: saajia onkin 3 miljoonan sijaan 5 miljoonaa
  • korkeampi perustulon taso mahdollistaa työvoiman korvaamisen automaatiolla ilman nurinaa, kun irtisanominen ei pudota tulotasoa kovin pahasti
  • 50 prosentin työttömyysasteen kohdalla perustulon täytyy olla keskipalkan tasolla (yli 3000e/kk miinus työssäkäynnin kustannukset/kk)
  • korkeat verot vääristävät taloutta ja aiheuttavat hyvinvointitappioita ja kitkaa
  • mitä korkeammaksi perustulon taso nostetaan, sitä enemmän sen rahoittamiseksi täytyy kerätä veroja
  • toisin päin: kun verotuksen määrä vähenee, tällöin kansalaisille riittää pienempi perustulosumma kun käteen jää enemmän ja ostovoima on korkeampi.
Ykkösvaiheen perustulo. Veroteknisesti toteutettu perustulo.

Mikä perustuloregiimistä tulee ajan kuluessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kommunismilla on 1900-luvulla tarkoitettu reaalisosialismia, valtiokapitalismia. Voi olla että 2000-luvun jälkikapitalistinen yhteiskunta on myös valtiokapitalismia.
Kansallissosialismi on täysin yhteensopiva perustulorahaston kanssa. On todennäköisempää että perustulorahasto perustettaisiin kansalliselta kuin kansainväliseltä pohjalta.

kun verotus on kuin varastaisi sähköä naapureiden pistorasioista, valtio tarraa enenevästi omiin sähkögeneraattoreihin, jotta sähkön varastaminen naapureiden pistorasioista vähenee tasolle joka palvelee yhteiskunnan etua; "kansa voi jakaa kansan omaa rahaa"

  • välttämättä suuren perustulorahaston sisältävä regiimi, jotta veroasteet olisivat matalammat
  • siinä missä yksityisestä yritystoiminnasta voi verottaa 34-36 prosenttia, kerätään 100-prosenttisesti mikä on kolminkertaisesti
  • perustulon kustantamiseksi on rakennettava jopa 600 miljardin euron suuruinen perustulorahasto, jonka sisältämän pääoman tuottoa voidaan käyttää perustulon kustantamiseen
  • kansalaisille perustulorahaston muodostamista voi olla vaikeaa perustella, kun valtionyhtiöt on aikaisemmin yksityistetty, mikä saattoi olla fataali suunnistusvirhe
  • 1. lähestymistapana kansallistaminen:
    • helpoin tapa muodostaa suuri ja operoinniltaan helppo varallisuus on kansallistaa kaikki maa, sisältäen metsät, pellot, tontit jne. näitä vuokraamalla ja niiltä tuloa keräten valtio pystyy saamaan varallisuussummalle tuottoa - maan kansallistaminen ei vääristä taloutta
    • toinen suhteellisen helppo tapa on infrastruktuuri, kuten sähköverkko, josta saadaan kerättyä sähkönsiirtomaksua
    • kolmas suhteellisen helppo tapa on sähkön tuotanto ja myynti, sillä sähkö on tasalaatuinen hyödyke
    • neljäs suhteellisen helppo tapa on asuntojen vuokraus, josta saadaan kerättyä vuokratuloa
  • 2. lähestymistapana varallisuusmassan kasvattaminen vähitellen 20-30 vuoden kuluessa
    • julkinen asuntotuotanto perustulorahaston kiinteistömassan kasvattamiseksi
    • markkinoilla kilpailevien valtionyhtiöiden perustaminen aloille jotka ovat jo täynnä
  • 3. lähestymistapana veroparatiisien ja hallintarekisterien purku
    • valtio huudattaa ilmeisen yksityisomisteiset varallisuuserät joiden omistaja on epäselvä: valtio ottaa varallisuuserän haltuunsa mikäli omistaja ei ilmottaudu
  • tällöin kyseessä on käytännössä sosialistinen yhteiskunta, jossa valtio ei niinkään verota vaan omistaa varalllisuuseriä ja kerää niistä tuotot
  • valtiokapitalismin aste voi olla esimerkiksi 30 prosenttia, jolloin se ei olisi 100 prosenttia kuten 1900-luvulla Neuvostoliitossa
  • poliitikoiden tavoite voi olla säilyttää mahdollisimman paljon yksityistä yritystoimintaa ja kannustaa yrittäjyyteen, joita kannustetaan matalilla veroasteilla
    • vientituotteiden kilpailukyky pysyy yllä
    • kapitalismin kyky muuntaa yhteiskuntaa ei ole vielä ehtynyt
  • niille ihmisille jotka tekevät palkkatyötä maksetaan palkkaa perustulosumman päälle: perustulosumma ei saa olla liian korkea
  • yhä keskeisemmäksi valtion toimeksi tulee investoinnit varallisuuseriin ja varallisuuserien kunnossapito, niiden pitäminen tuottavina: tämän vuoksi valtion kannattaa keskittyä varallisuuseriin jotka ovat helposti ymmärrettäviä, kypsillä aloilla ja vakaita vuodesta toiseen.
Kakkosvaiheen perustulo. Perustulorahaston sisältävä perustulo.

Edes perustulorahaston sisältävä perustuloregiimi ei ole stabiili[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voi olla että tulevaisuudessa yhteiskunta muistuttaa Karl Marxin kuvailemaa kommunismia, joka poikkeaa 1900-luvun Neuvostoliitosta. Kommunismi saattaa nousta vastavoimaksi ulkomaalaisvastaisille ideologioille, kansallissosialismille tai jollekin sen kaltaiselle.

pidemmän ajan kuluessa ihmisten yhteiskunta kokee vielä yhden muuntautumisen lopulliseen muotoonsa

  • tarkoitetaan yhteiskuntaa jossa teknologiat ovat kehittyneet erittäin korkealle tasolle, automaatio on edennyt erittäin pitkälle ja teollinen tuotanto saavuttaa optimin maapallolla; pisteitä ja verkkoja optimoidaan jatkuvasti matemaattisilla malleilla, ikään kuin reaaliaikaisella simulaatiolla
  • korkea materiaalinen elintaso perustuu kiertotalouteen ja rajattomiin energiaresursseihin
  • yksi suurimmista haasteista on niukkuuden katoamisesta, kovasta kilpailusta, tasaantuvista teknologioista ja tasaantuvasta tietotaidosta johtuva voittoasteiden aleneminen kaikilla aloilla, mikä voi ohjata valtiota ottamaan käyttöön lakisääteiset vähimmäisvoitot: yksityistä yritystoimintaa ei ole jos voitot lähestyvät nollaa: lähellä nollaa olevat voitot voivat johtaa liian nopeaan yhteiskunnalliseen mullistukseen, kun yksityinen yritystoiminta ei kannata eikä siihen ryhtymiseen ole halukkuutta, kun siinä kannetaan riskiä saamatta siitä riittävää korvausta (riittävää voittoa)
  • yksi suurimmista haasteista on myös maiden välisten suhteellisten kilpailuetujen häviäminen, mikä jättää jäljelle vain maiden väliset absoluuttiset kilpailuedut: valtaosa kansainvälisestä kaupankäynnistä perustuu suhteellisille kilpailueduille: tilalle saattaa astua ylivoimainen tuotannon mittakaavaetu, joka sijaitsee kuluttajatuotteissa Aasiassa koska Aasiassa on eniten asukkaita (kuluttajat) ja suurimmat tehtaat (matalin yksikkökustannus, pisimmälle viety automaatio)
  • kun yksityistä yritystoimintaa ja yrittäjyyttä kannustetaan kasvattamalla perustulorahaston kokoa, jotta veroasteet olisivat yritystoiminnan kannalta matalammat, päädytään ajan kuluessa loogiseen lopputulemaan, jossa perustulorahasto on nielaissut yksityisen yritystoiminnan
    • kapitalismin kyky muuntaa yhteiskuntaa on ehtynyt
    • voittoon perustuva talous (kapitalismin periaate) päättyy
    • patentit ja tekijänoikeudet raukeavat
  • valtiokapitalismin aste on periaatteessa 100 prosenttia ja perustulon osuus kansantalouden kokonaistuotannosta (BKT) on periaatteessa 100 prosenttia
    • ei ole enää olemassa muuta kuin tuotanto ja kulutus (1:1)
  • kaikki työ on hyväntekeväisyyttä, palkkatyötä ei enää ole ja perustulosumma on periaatteessa korkea jos sitä enää on olemassa rahasummana.

Liite[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • perustulon tasoa ei saisi entiseltä tasoltaan laskea alemmaksi, joten perustulon tason korottaminen on varovaista
  • bruttokansantuotteen kasvutrendi määrittää keskeisesti sen mikä perustulon taso voi olla ja milloin ja miten paljon sosialismia lisätään
    • matalassa skenaariossa bruttokansantuote jopa kyykkää ja ei ole kovin paljon jaettavaa: yhteiskunta kulkee vuosikausia kestävän massiivisen laman kautta
    • keskiskenaariossa bruttokansantuote pysyy entisellä tasollaan, miinukset ja plussat ovat plusmiinusnolla ja yhteiskunta liikkuu sujuvasti eteenpäin
    • korkeassa skenaariossa bruttokansantuote nousee automaation, uusien teknologioiden käyttöönoton myötä, ja yhteiskunnalla ei ole mitään vaikeuksia: jaettavaa riittää
  • matalan skenaarion haittapuolia
    • perustuloregiimi sisältää vaaran siitä, että perustulon saajien määrää pienennetään kansanmurhalla, jolloin jäljelle jääneet ihmiset saavat korkeamman perustulosumman
  • perustulorahaston muodostamisen haittapuolia
    • perustulorahaston muodostaminen on helpompaa maissa joissa on etnisesti homogeeninen kuin heterogeeninen väestö: yhteiskunta saattaa törmätä etniseen konfliktiin
    • perustulorahasto on helpompaa muodostaa kokoamalla yhtenäiset kansan rivit kuin jakamalla yhteiskunta marxilaisesti eripuraisiin yhteiskuntaluokkiin
    • perustulorahaston muodostamisessa houkuttelevana ratkaisuna esittäytyy muukalaisten karkottaminen ja heidän omaisuuksiensa siirtäminen osaksi perustulorahastoa
  • valtiokapitalismi voi olla terminä epätarkka, ja valtion omistuksen sijaan on aiheellista tarkastalla myös voisivatko kuluttajaosuuskunnat olla ratkaisu: osuustoiminnalla saavutetaan samat tavoitteet kuin ns. valtiokapitalismilla: tällöin osuuskunnan jakama voitto pitää vähentää kansalaisen saamasta perustulosummasta eli osuuskunnan asiakasomistajan saama osuuskunnan tuotto peritään tältä yksittäiseltä kansalaiselta normaalikokoisen perustulosumman jakamisen jälkeen.