Opetushallituksen ohje lukion elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmaksi

Wikikirjastosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Opetuksen tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opetuksen tavoitteet

Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tukea pyrkimyksilleen

  • muodostaa minuuttaan ja elämänkäsitystään
  • saada tietoa tieteellisestä todellisuuskäsityksestä
  • kehittää arvostelu- ja toimintakykyään
  • sisäistää ihmisoikeuksien, oikeudenmukaisuuden ja luonnon säilyttämisen periaatteita

1. Hyvä elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä ja miten sitä voidaan tavoitella.

Tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • kasvattaa kykyään sitoutua valitsemiinsa moraalisiin periaatteisiin ja haluaan toimia arvojensa mukaisesti
  • kasvattaa valmiuttaan ja haluaan välittää ja kantaa vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnista ja luonnosta arvojensa mukaisesti
  • kehittää kykyään havaita kokonaisuuksia erilaisten elämänkäsitysten ja valtarakenteiden keskellä ja näin vahvistaa kykyään muodostaa omaa arvokäsitystään
  • oppii arvioimaan elämänkäsityksiä koskevia väitteitä
  • kehittää taitojaan ilmaista omia käsityksiään ja tuntemuksiaan.

Keskeiset sisällöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • peruskäsitteet: elämänkäsitys, arvokäsitys, hyvä elämä, minuus
  • erilaisia käsityksiä hyvästä ja pahasta
  • ihmisen elämän valinnat, yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä

2. Todellisuuskäsitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurssilla pohditaan todellisuuskäsityksen muodostumista ja todellisuuskäsitysten keskinäisiä eroja. Kurssilla perehdytään todellisuuden tutkimiseen tieteellisen menetelmän avulla, totuuden merkitykseen ja kulttuurin vaikutukseen todellisuuskäsitykseen.

Tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • oppii tuntemaan erilaisia todellisuuskäsityksiä
  • oppii kysymään ja arvioimaan väitteiden perusteluja
  • kehittää ymmärrystään valtarakenteen merkityksestä todellisuuskäsitysten muokkaajana ja välittäjinä
  • jäsentää omaa todellisuuskäsitystään pitäen sen avoimena järkiperäisille perusteilla ja siveelliselle keskustelulle.

Keskeiset sisällöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • todellisuuskäsityksen, elämänkäsityksen ja arvokäsityksen käsitteet ja niiden keskinäinen suhde
  • todellisuuskäsityksen eri osat: luontokäsitys, yhteiskuntakäsitys, ihmiskäsitys
  • uskonnot ja uskonnottomuus todellisuuskäsityksen perustana
  • rajanveto tieteen sekä näennäistieteen ja uskontojen välillä
  • koulutus, viestintävälineet ja taide todellisuuskäsitystä muokkaavina ja välittävinä laitoksina
  • länsimaisen todellisuuskäsityksen muutokset
  • käsitysten synty ja luotettavuus
  • todellisuuskäsitysten ja käsitysten muodostamisen keinojen järkiperäinen arviointi

3. Yksilö ja yhteisö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja kansanvallan toteutumiseen.

Tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • oppii arvioimaan omaa asemaansa yksilönä yhteiskunnassa, kansalaisena valtiossa ja toimijana talousjärjestelmässä
  • oppii tarkastelemaan yksilöiden ja yhteisöjen toimintaa osana vallankäyttöä
  • oppii arvioimaan poliittisia keinoja ja päämääriä sekä kasvattaa kykyään ja haluaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen
  • ymmärtää ihmisoikeuksien, kansanvallan ja oikeudenmukaisuuden merkityksen hyvän yhteiskunnan ja tulevaisuuden kannalta.

Keskeiset sisällöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ihminen yhteiskunnallisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, yksityinen ja julkinen
  • vallan käsite, vallan muodot ja valtasuhteet sekä erilaiset vaikuttamiskeinot
  • käsityksiä yhteiskunnan rakenteesta ja muutoksesta
  • ihmisoikeudet ja niiden historia
  • poliittiset aatteet
  • kansanvalta
  • oikeudenmukaisuus
  • hyvä kansalainen ja maailmankansalainen

4. Valtarakenteet

Kurssilla käsitellään valtarakenteita ja niiden suhdetta omaan elämänkäsitykseen.

Tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • oppii tuntemaan erilaisia valtarakenteita ja elämäntapoja Suomessa ja muualla maailmassa
  • perehtyy suomalaisen valtarakenteen muotoihin
  • ymmärtää erilaisten yksilöiden syrjinnän ihmisoikeusloukkauksena

Keskeiset sisällöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • valtarakenteen käsite
  • kansallisuuden merkitys valtarakenteisiin samastumisessa ja sitoutumisessa
  • suomalaiset, eurooppalaiset ja maailmanlaajuiset valtarakenteet
  • eri valtarakenteiden väliset suhteet
  • omakeskisyys
  • syrjinnän ja ajatuksenvapauden historiaa

5. Todellisuuskäsitykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurssilla pohditaan erilaisia todellisuuskäsityksiä ja perehdytään niiden syntyyn, historiaan ja tutkimukseen.

Tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • tuntee erilaisia todellisuuskäsityksiä ja niiden historiaa
  • oppii arvioimaan erilaisia todellisuuskäsityksiä
  • oppii uskonnollisten todellisuuskäsitysten historiallisen synnyn
  • tuntee hyvän tutkimuksen todellisuuskäsityksen ja uskonnottomuuden keskeisiä piirteitä ja historiaa

Keskeiset sisällöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • tarujen ja uskontojen kaikkeuskäsitykset
  • uskonnon ja uskonnollisuuden luonne
  • uskontojen yhteiskunnallinen ja moraalinen arvostelu sekä tiedollinen uskontokritiikki
  • uskonnottomuuden historia ja nykyisyys