Opiskelutaitojen käsikirja/Miten tehdään oppimispäiväkirja?

Oppimispäiväkirjassa pidät päiväkirjaa omasta oppimisestasi

Oppimispäiväkirjan voi kirjoittaa sopimuksen mukaan kynällä tai tietokoneella. Sovittaessa päiväkirja voi olla myös video tai äänite.

Oppimispäiväkirja on teksti, jossa yhdistelet oppitunneilla käydyn aiheen keskeisiä asioita omaan ajatteluusi kertomalla esimerkiksi

• mitä olet oppinut ja oivaltanut
• pohdintojasi ja mielipiteitäsi
• kokemuksiasi
• heränneitä kysymyksiä

opiskelun aiheesta. Oppimispäiväkirjaan olisi hyvä kirjoittaa myös ajatuksia sekä havaintoja omasta oppimisesta ja opiskelusta aiheen parissa. Kerrottaessa omia kokemuksia aiheesta, olisi tärkeää liittää kokemukset jotenkin aiheeseen.

Oppimispäiväkirjaa tulee kirjoittaa säännöllisesti. Opettajan kanssa voitte sopia kuinka usein päiväkirjaa tulee vähintään kirjoittaa, mutta oppimispäiväkirjaan saa tehdä merkintöjä enemmänkin. Opettaja saattaa antaa sinulle valmiiksi aiheita ja kysymyksiä, joita hän haluaa sinun päiväkirjassasi pohtivan tai sitten voi kirjoittaa vapaasti oppimastasi ja ajatuksistasi. Oppimispäiväkirjassa ei ole oleellista sen pituus. Tärkeää sen sijaan on, että pohdit omaa oppimistasi ja aiheen sinussa herättämiä ajatuksia sekä tuot esille omaa oppimistasi.

Päiväkirjaa aloitettaessa sovitaan kirjoittamisvälineestä. Sovittaessa päiväkirja voi olla myös video (esim. vlog) tai äänite. Tällöin on kuitenkin tärkeää huolehtia videoissa ja äänitteissä asiassa pysymisessä, jotta ne eivät veny pitkiksi jaaritteluiksi.

Tämän sivun lopusta löydät apukysymyksiä, joiden avulla voit pohtia omaa ajatteluasi oppimispäiväkirjaasi.

Miksi oppimispäiväkirjaa kirjoitetaan?

Oppimispäiväkirjaa kirjoitetaan kahdesta syystä. Ensimmäinen ja tärkein on, että sinä itse kirjoitat siinä itsellesi auki oppimisesi etenemistä. Ihannetilanteessa jakson loppuessa voit lukea oppimispäiväkirjastasi oman oppimisesi vaiheet: Tuollaisilla tiedoilla lähdin tähän aiheeseen ja tämän olen aiheesta oppinut. Tuota asiaa en näköjään tuossa vaiheessa vielä ymmärtänyt, mutta tuo asia auttoi minua ymmärtämään sen. Tuossa vaiheessa huomasin ajattelussani virheen, ja nyt kun tiedän paremmin, se tuntuu hassulta.

Oppimispäiväkirjalla on kuitenkin myös toinen tehtävä. Sen avulla opettaja näkee, miten olet oppinut tunneilla opetetut asiat. Pidä tämä mielessäsi oppimispäiväkirjaa kirjoittaessasi. Ei riitä, että sinä tiedät oppineesi jotain. Sinun tulee kertoa oppimispäiväkirjassa, mitä olet oppinut. Mikä oli uutta tietoa sinulle ja miten uusi oppimasi liittyy mielestäsi aiempaan tietoosi?

Oppimispäiväkirja ei ole vain kopio muistiinpanoista

Mikäli oppitunnilta on tehty muistiinpanot, tulee niitä käytää apuna oppimispäiväkirjan kirjoittamisessa. Muistiinpanojen avulla oma pohdinta saadaan sidotuksi opiskelun aiheeseen. Oppimispäiväkirja ei kuitenkaan missään tapauksessa ole vain tuntimuistiinpanojen kopiointia sellaisenaan tai omin sanoin kerrottuna.

Alla on havainnollistettu yhden esimerkkien avulla muistiinpanojen ja oman ajattelun yhdistäminen oppimispäiväkirjassa. Samoista muistiinpanoista on tehty alle huonoja ja hyvä esimerkki oppimispäiväkirjasta. Esimerkin oppitunnilla aiheena on ollut veden kiertokulku.

Esimerkkioppitunnin muistiinpanot

• Vesi kiertää luonnossa.
• Vettä haihtuu vesihöyrynä maan pinnalta ja vesistöistä. Vesi tiivistyy taivaalla vedeksi ja sataa alas. Vesi valuu järviin ja meriin, sekä maan läpi pohjavedeksi.

... ja esimerkkejä huonoista päiväkirjamerkinnöistä

"Opin tänään, että vesi kiertää luonnossa. Vettä haihtuu maan päältä, ja korkealla taivalla vesi tiivistyy takaisin vedeksi, josta se sataa takaisin maahan."

Yllä oleva päiväkirjamerkintä on huono, koska tässä on käytännössä vain toistettu oppitunnin muistiinpanot omin sanoin.

"Tänään puhuttiin veden kiertokulusta. En oppinut mitään."

Yllä oleva merkintä on huono. Kirjoittajan pitäisi pyrkiä esimerkiksi pohtimaan, mikä oppitunnilla oli keskeistä eli tärkeää, ja miksi hän kokee, ettei oppinut mitään. Oliko aihe hänelle liian vaikea, vai tiesikö hän jo ennestään tämän kaiken? Jos mikään ei ollut hänelle uutta, hän voisi kirjoittaa ainakin mikä oppitunnilta jäi mieleen.

... sekä esimerkki hyvästä päiväkirjamerkinnästä

18.5.2018

Tänään puhuimme oppitunnilla veden kiertokulusta. Aihe oli minulle jo ennestään tuttu, koska olimme käsitelleet sitä myös edellisillä vuosiluokilla. Tällä kertaa opin kuitenkin paljon uusia käsitteitä. Tiesin ennestään, että vesi nousee vesihöyrynä ilmaan, mutta nyt opin, että sitä sanotaan haihtumiseksi. Myös tiivistyminen oli minulle uusi termi. Opin, että se tarkoittaa vesihöyryn muuttumista takaisin vesipisaroiksi. Tajusin, että tämä sama ilmiöhän tapahtuu, kun saunassa olen nähnyt ikkunaan syntyvän vesipisaroita. Ymmärsin, että tämä johtuu siitä, että ikkuna on kylmä, joten löylyn vesihöyry tiivistyy vedeksi. Tiesin jo ennestään, että maan alla on vettä, mutta opin uutena asiana, että sitä sanotaan pohjavedeksi.

Uutta tietoa minulle oli myös se, että vettä haihtuu myös talvella, vaikka on kylmä. Ennen tätä tuntia olisin kyllä sanonut, että jäästä ja lumesta ei voi vettä haihtua. Tai oikeastaan sitä ei sanottu haihtumiseksi, vaan sillä oli jokin hieno nimitys, mutta en enää muista sitä. Täytyy varmaan selvittää se vielä uudelleen. Toinen asia, jota en oikein ymmärtänyt, oli se, että miten se pohjavesi voi olla puhdasta, vaikka se valuu niin monen maakerroksen läpi. Luulisi, että se maa juuri likaa sen veden!

Kun puhuimme siitä, että vettä ei tule maapallolle mistään lisää, ymmärsin, että tässähän on juuri se syy, miksi vesiä täytyisi suojella. Kun nyt mietin tätä asiaa, minulle tulee paljon kysymyksiä siitä, mitä me tavalliset ihmiset voisimme tehdä maapallon vesien suojelemiseksi. Siitä haluaisin keskustella vielä lisää luokassa.

Olen huomannut myös, että vaikka tämän oppimispäiväkirjan kirjoittaminen oli aluksi kovin vaikeaa, tämä alkaa sujua aiempaa paremmin. Minusta tällä tavalla tulee pohdittua paljon omaa oppimistaan. On myös mukavaa, kun voi itse rauhassa kirjoittaa siitä, mitä oppii, eikä tarvitse yrittää vastata opettajan kysymyksiin. Aiheena veden kiertokulku ei ole ollut minulle mitenkään erityisen vaikea ymmärtää.

19.5.2018

Tänään oli lehdessä juttu vesien suojelusta. Lisään tähän linkin juttuun, koska minusta se liittyy olennaisesti tähän aiheeseen. Jutussa on paljon ideoita ja vastauksia kysymykseeni, mitä tavalliset ihmiset voivat tehdä vesien suojelemiseksi.

Yllä oleva esimerkkipäiväkirjamerkintä on hyvä esimerkki päiväkirjan merkinnästä. Siinä kirjoittaja aloittaa merkintänsä päivämäärällä, jotta myöhemmin kuka tahansa tietää, milloin merkintä on tehty. Kirjoittaja ei tyydy vain listaamaan asioita, jotka tunnilla on käyty, vaan kertoo ensin, mikä oli oppitunnin aihe ja jatkaa sitten, mitä aiheesta jo ennestään tiesi, ja mikä oli hänelle uutta tietoa. Kirjoittaja kertoo mitä on oppinut aiheesta ja mikä jäi vielä epäselväksi.

Kun hän kertoo, mitkä muistiinpanojen käsitteistä olivat hänelle uusia, hän sitoo oppitunnin muistiinpanot omaan pohdintaansa. Hän tuo myös esille oivalluksiaan ja kokemuksiaan aiheesta ("saunassa olen nähnyt ikkunaan syntyvän vesipisaroita. Ymmärsin, että tämä johtuu siitä, että ikkuna on kylmä, joten löylyn vesihöyry tiivistyy vedeksi... ymmärsin, että tässähän on juuri se syy, miksi vesiä täytyisi suojella") sekä aiheesta heränneitä ajatuksia ("minulle tulee paljon kysymyksiä siitä, mitä me tavalliset ihmiset voisimme tehdä maapallon vesien suojelemiseksi").

Erinomaiseksi päiväkirjamerkinnän tekee se, että kirjoittaja palaa myöhemmin päiväkirjansa pariin ja lisää lehdestä löytämänsä aiheeseen liittyvän artikkelin. Hän myös kertoo, miten tämä liittyy hänen mielestään aiheeseen.

	Tärkeää muistaa!
	Oppimispäiväkirja ei ole vain kopio tuntimuistiinpanoista. Oppimispäiväkirjassa on tärkeää pohtia, mitä itse on oppinut ja mitä ei vielä ymmärrä. Yritä osoittaa oppimisesi myös opettajalle. Perustele omia näkökulmiasi ja väitteitäsi.

Näillä kysymyksillä alkuun

Tähän osioon kootaan listaa hyvistä yleispätevistä kysymyksistä, joiden avulla voit pohtia omaa oppimistasi päiväkirjaasi. Kaikki kysymyset eivät sovellu kaikkiin tilanteisiin, eikä kaikkia tarvitse käydä jokaisella kerralla läpi. Poimi tarvittaessa listasta ne, jotka soveltuvat mielestäsi juuri sinun tilanteeseesi.

Aihetta käsitteleviä pohdinnan aiheita

1. Mitä tiesit aiheesta jo ennestään? Mikä oli sinulle uutta tietoa?
2. Mikä oli mielestäsi kaikkein tärkein asia ymmärtää opiskelun aiheesta? Perustele.
3. Miten käsiteltävä aihe liittyy mielestäsi sinun arkielämääsi?
4. Miten aihe liittyy aiemmin oppimiisi asioihin?
5. Mikä asia jäi mietityttämään sinua?
6. Mistä asiasta haluaisit keskustella vielä lisää?

Opiskelua ja oppimista käsitteleviä pohdinnan aiheita

1. Miten aiheen parissa työskentely on mielestäsi sujunut? Mikä on mielestäsi auttanut/vaikeuttanut opiskeluasi?
2. Oletko huomannut jotain omista opiskelutavoistasi? Haluaisitko tulla paremmaksi jossain opiskelutaidossasi?