Orgaaninen kemia/Johdanto orgaaniseen kemiaan
Orgaanisen kemian rakennusaineet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hiilen lisäksi orgaanisissa yhdisteissä on lähes aina myös vetyä. Muita mahdollisia hiilirunkoon liittyneitä atomeja on esimerkiksi happi, typpi, rikki, kloori ja bromi. Pelkkä hiilen läsnäolo ei kuitenkaan tee yhdisteestä orgaanista: hiilidioksidi sisältää hiiltä, mutta sitä ei kuitenkaan lasketa kuuluvaksi orgaanisiin yhdisteisiin. Alun perin orgaanisilla yhdisteillä tarkoitettiinkin vain eloperäisiä yhdisteitä, kunnes huomattiin, että orgaanisia yhdisteitä voidaan syntetisoida myös epäorgaanisista lähtöaineista.
Orgaanisten yhdisteiden yksinkertaisin muoto ovat alkaanit, joissa hiiliatomit ovat liittyneet toisiinsa yksinkertaisin sidoksin. Hiilirungossa voi olla myös kaksoissidoksia ja kolmoissidoksia. Kaksoissidoksellisia yhdisteitä kutsutaan alkeeneiksi ja kolmoissidoksellisia yhdisteitä alkyyneiksi. Orgaanisessa yhdisteessä voi olla myös monia substituentteja: alkoholi-, amiini-, karboksyylihappo- ja eetteriryhmiä jne. Yhdistettä, jossa on sekä karboksyylihappo- että amiiniryhmä, sanotaan aminohapoksi.
- Yhdistettävä
Orgaaninen kemia on hiiliyhdisteiden kemiaa. Joukosta löytyy muutama poikkeus jotka luokitellan orgaanisiksi yhdisteiksi vaikka eivät sisälläkään hiiltä (esim. hydratsiini N2H4 ja sulfamidi N2H4O2S), toisaalta esim. hiilidioksidia CO2, hiilimonoksidia CO tai hiilihapon suoloja, esim. kalsiumkarbonaattia CaCO3 ei luokitella orgaanisiksi yhdisteiksi. Orgaaniset yhdisteet ovat hyvin monimuotoisia ja suurin osa olemassaolevista molekyyleistä kuuluu niiden joukkoon.
Orgaaninen viittaa suoraan eloperäiseen. Pitkään uskottiinkin, että tiettyjä yhdisteitä voi syntyä vain eliöissä, ja näitä kutsuttiin orgaanisiksi yhdisteiksi. Ensimmäinen synteettisesti valmistettu orgaaninen yhdiste oli urea, ja nykyään hiiliyhdisteiden synteettinen valmistus on jo hyvin kehittynyttä. Nykyisen orgaanisen kemian alle mahtuu paljon sellaista kemiaa ja yhdisteitä joita ei löydä eliöistä. Elämän kemiaa tutkii orgaanisen kemian sijaan biokemia.