PHP/Perusominaisuudet

Jokaisella ohjelmointikielellä on omat perusominaisuutensa. Tämä kappale käsittelee PHP:n perusominaisuuksia kuten perussyntaksia, muuttujatyyppejä, muuttujia ja operaattoreita. Aivan lopusta löytyy vielä muuta huomioitavaa joka käsittelee yleisiä kohtia kielen perusominaisuuksista.

Perussyntaksi

Perussyntaksi eli koodin kielioppi määrittelee, miten kielelle kerrotaan tulkittavat lausekkeet, ja missä muodossa ne kerrotaan.

Koodilohkon merkitseminen

1. Suositeltu tapa merkitä koodilohkon alku ja loppu on <?php ja ?> (niin kutsuttu pitkä aloitustagi). Tämä tapa on turvallisin siinä mielessä, että se ei sekoitu esimerkiksi XHTML-määrityksen <? -aloitukseen, joka aiheuttaa monille aloitteleville PHP-koodaajille päänvaivaa luomalla virheen PHP:n tulkkauksessa.
2. On myös mahdollista käyttää lyhyttä aloitustagia <? ja ?>(short_open_tag). Tässä on kuitenkin riskinä se, että PHP:n ulkopuolella tulostettava XHTML-määritys aiheuttaa PHP-tulkille virheen. Vaikka PHP:ssa on määritelty short_open_tag-asetus on-tilaan oletuksena, ovat useat palvelimet poistaneet tämän ominaisuuden käytöstä.
3. Tarvittaessa voidaan käyttää myös script-aloitustagia. Tässä haittapuolena on se, että PHP:n sisällä tulostettava </script> saattaa aiheuttaa virheellisesti toimivaa koodia.
4. ASP:n aloitustagi on niin ikään hyväksyttyjen aloitustagien listalla. Tällöin ASP:n ja PHP:n yhteiskäyttö ei ole kuitenkaan mahdollista.

Esimerkkejä erilaisista koodilohkon merkintätavoista:

<!-- Pitkä aloitustagi, suositeltu tapa -->
<?php echo '<p>Tässä on PHP-tulkin tuottama teksti.</p>'; ?>

<!-- Lyhyt aloitustagi, saattaa aiheuttaa ongelmia etenkin XHTML-sivujen kanssa -->
<? echo '<p>Tässä on PHP-tulkin tuottama teksti.</p>'; ?>

<!-- script-aloitustagi, niin ikään ongelmainen etenkin tulostettaessa script-lohkoja PHP:n sisällä -->
<script language="php">
echo '<p>Tässä on PHP-tulkin tuottama teksti.</p>';
</script>

<!-- ASP-tyylinen aloitustagi, estää ASP:n ja PHP:n yhteiskäytön -->
<% echo '<p>Tässä on PHP-tulkin tuottama teksti.</p>'; %>

Lausekkeiden erottelu

PHP:ssa, samoin kuin C:ssa tai Perlissa, lauseet erotetaan toisistaan puolipisteen (;) avulla. Käytännössä tämä useimmiten tarkoittaa, että koodin rivit on päätettävä puolipisteeseen. Koodilohkon viimeistä riviä ei kuitenkaan välttämättä tarvitse sulkea, vaan PHP luo automaattisesti ennen lopetustagia puolipisteen.

Esimerkkejä tavoista sulkea lauseke

<?php
echo "Hei, maailma!";
?>

<?php echo "Hei, maailma!"; ?>

<?php
echo "Hei, maailma!"
?>

<?php echo "Hei, maailma!" ?>

PHP-tulkki jättää kommenttien lisäksi huomioimatta puolipisteellä suljetut tyhjät (ei mitään tai vain tulostumattomia merkkejä sisältävät) rivit.

Kommentointi

PHP tukee useita erilaisia kommentointityyppejä, niin yksirivisiä kuin monirivisiäkin.

Esimerkkejä erilaisista kommentointityyleistä

<?php

// Tämä on tavanomaisin tapa kommentoida yksirivisenä kommenttina
echo "Hei "; // Myös lausekkeen lopussa

# Myös shell-tyylinen kommentointi on mahdollista
echo "maailma!"; # Myös lausekkeen lopussa

/* Tämä on
   monirivinen
   \\\/// kommentti
   joka ***
   päättyy vasta
   lopetusmerkkiin */

?>

Kommenttien käyttötarkoituksina on:

1. Pitkien koodien avaaminen ja selkeyttäminen kertomalla mitä koodi kulloinkin "tekee"
2. Eri osa-alueiden erottelu visuaalisesti
3. Koodilohkojen ja yksittäisten lausekkeiden käytöstä poisto
4. Skriptin kehittelijöiden mainitseminen skriptin alussa

Tulkattaessa PHP:tä tulkki jättää huomioimatta kommentit, eikä kommentointi juuri lainkaan hidasta suoritusta.

Muuttujat

Muuttujia käytetään tallentamaan tietoa, joka saadaan joko itse koodista, tietokannasta, käyttäjältä tai vaikkapa palvelimelta. Muuttujien käyttö ja hallinta on PHP:ssä moniin muihin ohjelmointikieliin verrattuna yksinkertaista siksi, että niiden tyyppiä ei tarvitse itse määrittää vaan se päätellään automaattisesti muuttujalle annetusta arvosta. Muuttujalle pitää kuitenkin antaa arvo ennen kuin sitä voidaan käyttää muualla koodissa.

Muuttuja merkitään dollarimerkillä $ ja tunnisteella, jossa sallittuja merkkejä ovat kirjaimet A–Z sekä ASCII-merkistön merkit 127 – 255 (sisältäen skandinaaviset sekä yleisimmät eurooppalaiset merkit), alaviiva _ ja numerot 0–9. Muuttujan nimi (dollarin $ jälkeinen osa) ei kuitenkaan voi alkaa numerolla. Muuttujat ovat myös kirjainkokoriippuvaisia, jolloin muuttuja $heimaailma on eri muuttuja kuin $HeiMaailma. Järkevintä on luonnollisesti valita muuttujan tunnisteeksi sen tehtävää kuvaava nimi.

Muuttujatyypit

Suomenkielinen nimi *	Englanninkielinen nimi	Tyyppimuunnos **	Esimerkki
Skaalautuvat muuttujatyypit
totuusarvo	boolean	bool, boolean	TRUE, FALSE
kokonaisluku	integer	int, integer	123, +123, -123, 0123, 0x1A, 2147483647
liukuluku	float, double	float, double, real	1.23, +1.23, -1.23, 1.2e3, 7E-10
merkkijono ***	string	string	'Hei, maailma!', "Hei, maailma!"
Yhdistelmämuuttujatyypit
taulukko	array	array	array ("yksi", "kaksi", "kolme", 1, 1.23)
objekti	object	object	-
Erikoismuuttujatyypit
resurssi	resource	-	-
tyhjä	NULL	-	-
Pseudomuuttujatyypit
-	mixed	-	-
numeraali	number	-	-
-	callback	-	-

* vain suomen kielessä vakiintuneet termit
** lyhenteet joita käytetään tyyppimuunnoksissa
*** katso myös heredoc-syntaksi

Merkkijonot (string)

Muuttujien lisääminen merkkijonoon

Seuraavassa esimerkissä tehdään sama toimenpide kuin kahdessa aikaisemmassa koodissa, mutta nyt käytetään hyväksi muuttujia:

 <?php
 $tervehdys = 'Hei, maailma!'; // Tallennetaan teksti muuttujaan
 echo $tervehdys; // Käytetään äskettäin luotua muuttujaa ja tulostetaan sen sisältämä teksti
 ?>

Jos muuttuja halutaan sijoittaa suoraan toisen merkkijonon sisään, voidaan menetellä kahdella tavalla.

Ensimmäisessä esimerkissä muuttuja lisätään ketjutusoperaattorilla, joka liittää merkkijonot yhteen. Ketjutusoperaattoria voi käyttää sekä lainausmerkkien, että heittomerkkien kanssa:

 <?php
 $käyntikerrat = 3; // Tallennetaan luku muuttujaan. Huomaa, että ääkkösien käyttö on sallittu php:ssa
 echo "Hei, olet käynyt täällä" . $käyntikerrat . "kertaa."; // Hei, olet käynyt täällä 3 kertaa.
 echo 'Hei, olet käynyt täällä' . $käyntikerrat . 'kertaa.'; // Hei, olet käynyt täällä 3 kertaa.
 ?>

Muuttujan voi liittää lainausmerkkejä käytettäessä myös suoraan merkkijonoon:

 <?php
 $käyntikerrat = 3; // Tallennetaan luku muuttujaan. Huomaa, että ääkkösien käyttö on sallittu php:ssa
 echo "Hei, olet käynyt täällä {$käyntikerrat} kertaa."; // Hei, olet käynyt täällä 3 kertaa.
 echo "Hei, olet käynyt täällä ${käyntikerrat} kertaa."; // Hei, olet käynyt täällä 3 kertaa.
 echo "Hei, olet käynyt täällä $käyntikerrat kertaa."; // Hei, olet käynyt täällä 3 kertaa.
 ?>

Kun käytetään heittomerkkejä, ei merkkijonon sisällä voi käyttää muuttujia:

 <?php
 $käyntikerrat = 3; // Tallennetaan luku muuttujaan. Huomaa, että ääkkösien käyttö on sallittu muuttujien nimessä
 echo 'Hei, olet käynyt täällä {$käyntikerrat} kertaa.'; // Hei, olet käynyt täällä {$käyntikerrat} kertaa.
 ?>

Taulukot (array)

Taulukko (array) on muuttuja, jossa on monia avain/arvo -pareja peräkkäin. Tyhjän taulukon voi luoda näin:

$taulukko = array();

Tyhjää taulukkoa harvemmin tarvitsee, joten luodaan taulukko vaikkapa maista:

 $taulukko = array("Suomi", "Viro", "Irkutski");

Taulukossa on nyt kolme arvoa (Suomi, Viro, Irkutski) ja kolme avainta (0, 1, 2). Koska avainten numerointi alkaa oletuksena nollasta, seuraava esimerkki tulostaa taulukon ensimmäisen arvon, eli "Suomi":

 echo $taulukko[0];

Irkutski voitaisiin tulostaa korvaamalla äskeisestä esimerkistä avain 0 numerolla kaksi. Numeroinnin voi aloittaa halutessaan muustakin numerosta. Seuraavassa numerointi aloitetaan numerosta 5, jota seuraa 6 ja 7:

 $taulukko = array(5 => 'Suomi', 'Viro', 'Irkutski');

Avaimena voi myös käyttää esimerkiksi merkkijonoa, jolloin PHP:n taulukosta tulee muista kielistä tuttu hash-tyyppinen taulukko. Tällöin numerointi ei ole voimassa:

 $taulukko = array('lähellä' => 'Suomi', 'kaukana' => 'Viro', 'erittäin kaukana' => 'Irkutski');

 // Tulostaa "Viro":
 echo $taulukko['kaukana'];

Taulukko voi myös olla moniuloitteinen. Tällöin tarvitaan kaksi avainta arvon löytämiseen.

 $taulukko = array('lähistöllä' => array('Suomi' => 'suomalaiset', 'Viro' => 'virolaiset'));

 // Tulostaa "suomalaiset":
 echo $taulukko['lähistöllä']['Suomi'];

Taulukossa voi olla vaikkapa neli- tai jopa viisiulotteinen. Käytännössä sen monimutkaisempia taulukoita ei juuri koskaan tarvitse. Jos ihmettelet miksi, yritäpä piirtää kuusiulotteinen taulukko paperille.

print_r-komennon avulla voi taulukon tulostaa helposti luettavassa muodossa. Se on omiaan esimerkiksi taulukon arvojen tarkastamiseen tai taulukoiden käytön opetteluun. Esimerkki print_r-funktion käytöstä:

 $taulukko = array('foo' => 'bar', 'ohjelmointikielet' => array('PHP', 'Python', 'C'));
 print_r ($taulukko);

Tulostaa:

Array
(
   [foo] => bar
   [ohjelmointikielet] => Array
       (
           [0] => PHP
           [1] => Python
           [2] => C
       )
)

Taulukkoa käytetään yksinkertaistamaan koodia. Esimerkiksi kuukausien nimet on kätevä tallettaa taulukkomuotoon siten, että avain 6 vastaa kesäkuuta ja niin edelleen. Jotkin tietorakenteet olisi vaikea toteuttaa ilman taulukkoa, sillä taulukosta on helppo suorittaa esimerkiksi arvontaa (array_rand). Funktioille on helppo siirtää monia arvoja kerrallaan taulukkomuodossa. PHP:n monesti käyttämät POST-, GET- ja SESSION -muuttujat tallennetaan taulukoihin.

Taulukkoon on helppo sijoittaa tietoa myöhemmin, $taulukko[] = 'tieto'; sijoittaa tiedon seuraavaan vapaaseen paikkaan.

Operaattorit

Operaattori	Suomenkielinen nimi	Englanninkielinen nimi	Esimerkki
Matemaattiset operaattorit
+	yhteenlasku	addition	$a = 5 + 3;
-	vähennyslasku	subtraction	$a = 5 - 3;
*	kertolasku	multiplication	$a = 5 * 3;
/	jakolasku	division	$a = 5 / 3;
%	jakojäännös	modulus	$a = 5 % 3;
Sijoitusoperaattorit
=	sijoita	assign	$a = 5;
+=	lisää ja sijoita	add and assign	$a += 5; /* vastaa */ $a = $a + 5;
-=	vähennä ja sijoita	subtract and assign	$a -= 5; /* vastaa */ $a = $a - 5;
*=	kerro ja sijoita	multiple and assign	$a *= 5; /* vastaa */ $a = $a * 5;
/=	jaa ja sijoita	divine and assign	$a /= 5; /* vastaa */ $a = $a / 5;
%=	jakojäännös sijoitettavasta	modulus from assign	$a %= 5; /* vastaa */ $a = $a % 5;
Vertailuoperaattorit
==	löyhä vertailu	loose comparison	$a == 5
===	tiukka vertailu	strict comparison	$a === 5
>	suurempi kuin	greater than	$a > 5
<	pienempi kuin	less than	$a < 5
>=	suurempi tai yhtä suuri kuin	greater or equal to	$a >= 5 /* vastaa */ $a > 5 || $a == 5
<=	pienempi tai yhtä suuri kuin	less or equal to	$a <= 5 /* vastaa */ $a < 5 || $a == 5
<>, !=	erisuuri kuin	different than	$a <> 5 /* vastaa */ $a < 5 || $a > 5
!==	erisuuri tai eri tyyppiä kuin	different or different type than	$a !== 5
? :	vertaileva sijoitus	ternary	$a = $a < 5 ? 0 : 10;
Loogiset operaattorit
AND, &&	ja	and	$a == 5 && $a != 10
OR, ||	tai	or	$a == 5 || $a != 10
XOR	poissulkeva tai	xor	$a == 5 XOR $a != 10

Muuta huomioitavaa

1. PHP on heikosti tyypitetty kieli. Tämä tarkoittaa sitä, että muuttujia ei tarvitse esitellä ennen käyttöä (vaikka tämä aiheuttaakin PHP:n virheenhallintajärjestelmässä huomautuksen (E_NOTICE), ja on hyvin epäsuositeltavaa), ja muuttuja voi vaihtaa tyyppiä kesken skriptin suorituksen.
2. Muuttujatyyppiä ei tarvitse eikä saa erikseen määritellä. PHP valitsee itse muuttujatyypin, joka sopii muuttujaan sijoitettavaan arvoon. Tarvittaessa PHP automaattisesti muuttaa muuttujatyypin (esim. lisättäessä kokonaislukuun liukuluku). Tarvittaessa muuttujille voidaan kuitenkin suorittaa tyyppimuunnos, joka tekee muuttujasta valitun tyyppisen.
3. Kielen perusominaisuuksiin kuuluu heterogeeninen taulukko. Tällöin taulukko voi sisältää useita erityyppisiä muuttujia alkioissaan.

Esimerkkejä muista huomioista:

<?php

$luku = "Luku on: "; // muuttuja $luku on nyt merkkijono (string)
echo $luku;

$luku = 256;         // muuttuja $luku vaihtuu kokonaisluvuksi
echo $luku;

// Lopputulos olisi: "Luku on: 256"

// Heterogeeninen taulukko
$taulukko = array (
    1,                                  // Kokonaisluku
    2.22,                               // Liukuluku
    "1 ja 2.22 ovat taulukon alkioita", // Merkkijono
);

?>