Polkupyörän huolto ja korjaus/Ratasvaihteiston huolto

Wikikirjasto
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ratasvaihteisto eli ketjuvaihteisto toimii siten että ketju siirtyy rattaalta toiselle. Ketjun siirtää rattaiden vieressä olevat vaihtajat. Vaihtajien asennon rattaisiin nähden taas määrää vaihdekahvat vaijerin välityksellä.

(Englanninkielinen terminologia: derailleur, shifter eli vaihtaja ja vaihtajankahva. Kannattaa huomata ristiriita näiden kanssa, joskus kuuleekin kutsuttavan kahvaa vaihtajaksi suomen kielessä eikä sitä tästä syystä kovin vääränä voikaan pitää. Tällöin vain rattaiden luona olevalle osalle ei oikein jää omaa nimeä.)

Perusteet - ketju ja vaijeri[muokkaa]

Tärkein ja yksinkertaisin huoltotoimenpide vaihteistolle on ketjun huolto, siis puhdistus ja voitelu tai vaihto uuteen. Vain hyvällä ketjulla vaihteiston voi ylipäätään saada toimimaan. Vaihteiston muihin osiin ei kannata koskea ennen kuin ketju on kunnossa. Muiden osien säätäminen on usein tarpeetonta.

Ketju ei ole ikuinen - se kuluu yllättävänkin nopeasti väljäksi estäen vaihteiston toiminnan ja kuluttaen rattaita. Mikään voimansiirto ei toimi kunnolla, jos ketju on kulunut loppuun. On aivan sama ajaako ketjuvaihteisella pyörällä vai napavaihteisella. Voimansiirto hoituu kuitenkin ketjun avulla.

Takarattaiden kanssa toimii takavaihtaja. Siinä on neljä säätöä. Kolme näistä säädöistä tapahtuu ruuveilla ja neljäs on vaijerin kireys (jolle on oma pikasäätönsä vaijerissa ennen vaihtajaa). Ruuveihin ei yleensä tarvitse koskea kuin pyörää kootessa - ne pysyvät paikoillaan. Jos vaijerin kireyteen pitää puuttua asentamisen jälkeen, on vaijeri säädettävä uudelleen, koska vaijeri ja kuori asettuvat paikoilleen käytön aikana. Myöhemminkin vaijeria voi säätää säätöruuvista.

Jos ketjun puhdistamalla ja rasvaamalla sekä vaijerin kireyttä säätämällä ei vaihteisto ala toimia ovat osat yleensä loppu ja vaihdon tarpeessa. Loppuun kulunut osa on pääsääntöisesti ketju tai vaijeri.

Kannattaa aina vaihtaa ketju ja takaratas uusiin, jos ketju on kulunut loppuun ja takarattaan hampaat ovat kuluneet.

Ketju[muokkaa]

Loppuun kuluneeseen ketjuun liittyy ongelma - yleensä aivan loppuun ajettuna se on ehtinyt rikkoa rattaatkin. Tämä selviää vaihtamalla ketju - jos uusi ketju hyppii rattailla menevät rattaatkin uusiin. Ketjun kunnon tarkastamiseen on olemassa oma erikoistyökalunsa. Se osaa kertoa milloin ketju on vaihtokunnossa. Rattaat eivät tuhoudu ennen kuin tämä piste saavutetaan.

Ketjunvenymän tarkastamistyökalu ei ole välttämätön. Hyvälaatuinen viivotin riittää. 10 perättäisen ketjun lenkkiparin pituus on uutena 25,4 cm (tai 10 tuumaa, jos käytettävissä on tuumaviivoitin). Vaihtokuntoisuuden raja on noin 1%, eli kun 10 perättäistä lenkkiparia ylittää 25,65 cm (tai 10 tuumaa ja 1/8), ketju on vaihtokunnossa. Mittaaminen viivottimella on helpointa lenkin reunasta tai niitin reunasta.

Tällä erikoistyökalulla ketjun tarkastamalla ajoittain (ja vaihtaen mahdollisesti loppuun ajetun ketjun) voi siis säästää rattaat. On toinen kysymys onko tässä järkeä vai ei - loppuun ajamalla saa helposti niin paljon enemmän kilometrejä että voi kannattaa antaa sekä ketjujen että rattaiden tuhoutua. Toisaalta ajaminen kulumisrajan ylitetyillä osilla on kuitenkin tuskaista - vaihteita ei voi säätää toimimaan täysin oikein. Nuuka huoltaja laittaa ensimmäisen ketjun talteen ja vaihtaa sen takaisin toisen tai kolmannen ketjun jälkeen ja ajaa näin rattaat loppuun useammalla ketjulla "kierrättäen".

Ketjun kuluman voi tarkastaa myös irroitetusta ketjusta silmämääräisesti. Ketju käännetään kyljelleen ja päistä nostetaan ketju ilmaan. U-kirjaimen kaaresta näkee tappien ja laakerien kuluman. Hyvin voideltu ketju kääntyy kaikkien tappien kohdalta, jolloin kulunutkin ketju toimii. Kulunut ketju sopii kuluneisiin hammasrattaisiin.

Ketjuista[muokkaa]

Ketjuja on eri leveyksillä. Ne ovat tarkoitettu erilaisille vaihteistoille - yleisesti ottaen kun rattaita tulee lisää, ne ahdetaan tiheämpään ja silloin tarvitaan kapeampi ketju. Kapeammat ketjut ovat kalliimpia.

  • 7-8-vaihteisten ketju on sama (8 ratas tulee vain 7 lisäksi)
  • 9-vaihteisille on omansa
  • 10-vaihteisille on omansa.

Kannattaa aina käyttää oikean levyistä ketjua.

Vaihtajat[muokkaa]

Takavaihtajan säädöt[muokkaa]

Näihin tarvitsee siis aniharvoin koskea.

Takavaihtajassa olevat ruuvit määräävät kolme asiaa. Kaksi ensimmäistä ovat "ylimmän" ja "alimman" (ne ovat vierekkäin ja niissä usein lukee "high" ja "low") mahdollisen paikan säätö mihin vaihtaja siirtyy eli isoimman ja pienimmän rattaan paikka. Näiden välissä olevalla alueella ruuvien säädöt eivät vaikuta - vain vaijerin kireys ratkaisee vaihtajan paikan sivusuunnassa rattaisiin nähden. Ruuvien tehtävä on siis rajoittaa vaihtajan alue sellaiseksi ettei ketju voi pudota rattailta. Näiden säätämistä kannattaa siis kokeilla vain jos vaihteistolla on ongelmia isoimmalla tai pienimmällä rattaalla (ja silloinkin vain asianomaista ruuvia eikä sitä toista). Ruuvia kiristämällä rajoitetaan liikettä lisää ja toisinpäin.

Kolmannella ruuvilla ("b-tension") kerrotaan vaihtajan etäisyys rattaista - liian lähellä vaihtaja hakkaa rattaisiin ja pitää ääntä, liian kaukana vaihteiston toiminta heikkenee. Tähänkään harvoin kuitenkaan tarvitsee koskea kokoamisen jälkeen. Säätö tapahtuu valitsemalla isoin ratas ja siirtämällä vaihtaja ruuvia avaamalla niin lähelle rattaita kuin mahdollista ilman että syntyy soraääniä.

Etuvaihtaja[muokkaa]

Etuvaihtaja toimii täysin samalla periaatteella, mutta kolmas ruuvi puuttuu. Tämän asetuksen korvaa koko vaihtajan siirtäminen rungossa.

Lisäksi tietenkin[muokkaa]

Erikoistapauksena edellä mainitut vaihtajan paikat saattavat muuttua jos pyörän kolhii pahasti ja osat vääntyvät. Vääntyneillä osilla säätöjen saaminen kohdalleen on kuitenkin parhaimmillaankin sattuman kauppaa. Vääntyminen tapahtuu yleensä vaihtajan kylkeen tulleen iskun seurauksena. Vaihtajan hammasrattaiden pitäisi oikein asennetussa vaihtajassa olla samansuuntaiset renkaan kanssa (pystysuuntaisesti ja pyörän pituusakselin suuntaisesti). Mikäli näin ei ole kannattaa tarkistaa onko pyörän rungossa erillinen vaihtajan kiinnityskorvakko joka voi olla vaihdettavissa.

Yllä olevien lisäksi löytyy eksoottisempiakin syitä vaihteiston toimimattomuuteen - esimerkiksi vaijerin kuoren ja itse vaijerin väliin joutunut hiekanjyvä jumii vaijeria ja aiheuttaa mielenkiitoisia vikoja. Erityisesti viimeinen yli 90 asteen mutkan tekevä vaijerinkuoren pätkä perinteisissä vaihteistoissa kuluu aikaa myöden ja alkaa jähmimään. Samoin kahvassa voi olla jokin piilevä vika, kuten em. hiekanjyvä.

Jos takarattaat pyörivät tyhjää poljettaessa, syynä voi olla rattaiden puutteellinen voitelu tai kuivat ketjut. Jos rattaat taasen pyörivät normaalisti mutta napa (ja näinollen rengas) ei pyöri mukana on vika navan yhteydessä olevassa vapaakytkimessä. Sen huolto tai vaihto vaatii yleensä (esim Shimano) navan laakeroinnin avaamisen. Rattaiden ja vetoakselin välissä on räikkä, joka pitää sirittävää ääntä, mikäli vauhdissa ei polje. Räikän kielien lukumäärä on kalliimmissa vaihteissa suurempi ja tyhjän polkeminen ennen vedon kiinnittymistä pienempi, kuin halvoissa pyörissä.

Itse rattaiden kiinnitys voi olla myös syytä tarkastaa. Rattaat liittyvät joko kampiin edessä tai renkaan napaan takana. Keskiölaakerin tai navan laakeroinnin pettäessä rattaat heiluvat ja silloin vaihteistokaan ei toimi (tosin ei pyörällä voi silloin kovin paljoa ajellakaan). Tämä on kuitenkin helppo selvittää yksinkertaisesti katsomalla liikkuvatko rattaat sivusuunnassa polkiessa. Nämä viat ovat melko harvinaisia (kasettipakka voi löystyä).

Rattaiden vaihto[muokkaa]

Rattaita on kahdenlaisella kiinnityksellä

  1. Kierrepakat
  2. Kasettipakat

Erilaisia rattaidenirroitustyökaluja löytyy puolen tusinaa, mutta 8-10 rattaisissa pyörissä rattaat ovat lähes kaikissa kiinni kasettimekanismilla. Shimanon (HG) kasetit aukeavat kaikki samalla työkalulla.

Kierrepakkoja ei ole 8 lehtisinä kun edes 7-vaihteiset eivät tahdo kestää (navan akseli murtuu käytössä). Kierrepakoissa on laakerointi itse navassa isoimman rattaan kohdalla (eikä rattaiston laidalla) jolloin akseliin kohdistuu kohtuuton voima paksun rataspakan mittaisen vipuvarren takia.

(tätä voisi jatkaa)

Rattaista[muokkaa]

Kasettimallisen rataspakanhan voi kasata myös yksittäisistä rattaista. Tällöin menettää hieman vaihtamisen joustavuudessa mutta toisaalta saa sellaiset välitykset kuin haluaa.

10-vaihteisissa ongelmaksi muodostuu se että yleensä isoimmat rattaat ovat kiinni toisissaan. Sinänsä 10 pakassa välityksiä tosin riittää valmiiksikin. Lähinnä vain isoja rattaita saattaisi haluta lisää, mutta se ei siis onnistu kuin käytännössä uudella pakalla. Yli 30-piikkisiä rattaita ei saa kuin parilta valmistajalta ja ne ovat hyvin kalliita.

9-8-7 vaihteisia voi kasailla jokseenkin miten vain. Rattaat ovat lähes samanlaisia[1], ainoastaan väliin tulevan prikan paksuudella määritellään montako niitä sopii napaan kiinni (lisäksi 7-napa on 5mm eli rattaan verran kapeampi kuin 8). Poikkeuksen muodostaa viimeinen ratas jossa on yleensä prikka valmistettu rattaaseen kiinni jolloin sitä ei voi vaihtaa.

  1. Sheldon Brown Sprocket Spacing