Puutarha/Havupuut

Wikikirjastosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä luku kertoo havupuista.

Taksonomisesti tekstin koko tarkoittaa seuraavaa:

Alakaari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heimo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alaheimo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Havupuut (Pinophytina syn. Pinopsida, Coniferopsida)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ainavihreät havupuut tuovat puutarhaan talvellakin väriä.

Mäntykasvit (Pinaceae)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäntykasvit jaetaan neljään alaheimoon ja yhteentoista sukuun:

Pinoideae[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pinoideae-alaheimoon kuuluu vain yksi suku, männyt (Pinus).

Pinus – männyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ainut mänty, joka kasvaa Suomessa luonnonvaraisena on metsämänty.

Metsämänty
  • Metsämänty eli mänty (Pinus sylvestris), honka tai petäjä on karujen olosuhteiden puu, joka kestää kylmää, kuivuutta ja ravinteiden niukkuutta, mutta valokasvina edellyttää paljon valoa. Puutarhassa mänty on ainakin varma sillä kuten edellä mainittiin se kestää monia olosuhteita, mutta sitä voidaan pitää rumana. Mäntyä myös löytyy lähes joka paikasta, joten erikoinen se ei ole. Lisääminen: Helpoin tapa lisätä mäntyä on ottaa omalta tontilta nuoria taimia jos löytää ja siirtää ne sitten sopiville paikoille.
Commons
Wikimedia Commonsissa on materiaalia aiheesta mänty.
Wikipedia
Wikipedia-tietosanakirjassa on artikkeli aiheesta:

Piceoideae[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piceoideae-alaheimoon kuuluu vain yksi suku, kuuset (Picea).

Picea – kuuset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Metsäkuusi

Metsäkuusi on ainoa Suomessa luonnonvaraisena elävä kuusilaji ja se jakautuu kahteen alalajiin, jotkut kasvitieteilijät pitävät siperiankuusta omana lajinaan (Picea obovata):

  • euroopankuusi (Picea abies subsp. abies)
  • siperiankuusi (Picea abies subsp. obovata)

Edellä mainittu kasvaa lähes koko Suomessa, mutta alempana mainittu vain Lapissa. Puutarhassa on huomioita alalajien erot, eli siperiankuusi on kasvutavaltaan euroopankuusta kapeampi, lyhytkasvuisempi ja lyhytoksaisempi. Euroopankuusi on pitkä puu, jopa 45 metrinen, joten tämäkin seikka tulee huomioida kuusta istuttaessa. Kuusen erikoismuodotkin ovat huomiota keräävä asia, sillä kuusenerikoismuoto on hieno erikoisuus puutarhaan. Lisäys: Kuusenkin lisäämiseen on helpointa käyttää omalta tontilta poimittua kuusentaimea ja istuttaa se sitten parempaan paikkaan.


Wikipedia
Wikipedia-tietosanakirjassa on artikkeli aiheesta:
Commons
Wikimedia Commonsissa on materiaalia aiheesta metsäkuusi.

Laricoideae[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laricoideae-alaheimoon kuuluu kolme sukua, lehtikuuset (Larix), douglaskuuset (Pseudotsuga) ja Cathaya.

Larix – lehtikuuset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa ei elä alkuperäisenä yhtään lehtikuusta.

Pseudotsuga – douglaskuuset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa ei elä alkuperäisenä yhtään douglaskuusta.

Cathaya[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abietoideae[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abietoideae-alaheimoon kuuluu kuusi sukua, pihdat (Abies), setrit (Cedrus), hemlokit (Tsuga), Keteleeria, Nothotsuga ja kultalehtikuuset (Pseudolarix).

Abies – pihdat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pihtoihin eli jalokuusiin kuuluu 45–55 lajia.

Cedrus – setrit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Setreihin kuuluu kasvitieteilijästä riippuen 2–4 lajia. Yksikään laji ei elä luonnonvaraisena Suomessa.

Tsuga – hemlokit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hemlokkeihin kuuluu 9 lajia. Yksikään laji ei elä luonnonvaraisena Suomessa.