Puutarha/Havupuut

Tämä luku kertoo havupuista.

Taksonomisesti tekstin koko tarkoittaa seuraavaa:

Havupuut (Pinophytina syn. Pinopsida, Coniferopsida)

Ainavihreät havupuut tuovat puutarhaan talvellakin väriä.

Mäntykasvit (Pinaceae)

Mäntykasvit jaetaan neljään alaheimoon ja yhteentoista sukuun:

Pinoideae

Pinoideae-alaheimoon kuuluu vain yksi suku, männyt (Pinus).

Pinus – männyt

Ainut mänty, joka kasvaa Suomessa luonnonvaraisena on metsämänty.

Metsämänty

• Metsämänty eli mänty (Pinus sylvestris), honka tai petäjä on karujen olosuhteiden puu, joka kestää kylmää, kuivuutta ja ravinteiden niukkuutta, mutta valokasvina edellyttää paljon valoa. Puutarhassa mänty on ainakin varma sillä kuten edellä mainittiin se kestää monia olosuhteita, mutta sitä voidaan pitää rumana. Mäntyä myös löytyy lähes joka paikasta, joten erikoinen se ei ole. Lisääminen: Helpoin tapa lisätä mäntyä on ottaa omalta tontilta nuoria taimia jos löytää ja siirtää ne sitten sopiville paikoille.

Piceoideae

Piceoideae-alaheimoon kuuluu vain yksi suku, kuuset (Picea).

Picea – kuuset

Metsäkuusi

Metsäkuusi on ainoa Suomessa luonnonvaraisena elävä kuusilaji ja se jakautuu kahteen alalajiin, jotkut kasvitieteilijät pitävät siperiankuusta omana lajinaan (Picea obovata):

• euroopankuusi (Picea abies subsp. abies)
• siperiankuusi (Picea abies subsp. obovata)

Edellä mainittu kasvaa lähes koko Suomessa, mutta alempana mainittu vain Lapissa. Puutarhassa on huomioita alalajien erot, eli siperiankuusi on kasvutavaltaan euroopankuusta kapeampi, lyhytkasvuisempi ja lyhytoksaisempi. Euroopankuusi on pitkä puu, jopa 45 metrinen, joten tämäkin seikka tulee huomioida kuusta istuttaessa. Kuusen erikoismuodotkin ovat huomiota keräävä asia, sillä kuusenerikoismuoto on hieno erikoisuus puutarhaan. Lisäys: Kuusenkin lisäämiseen on helpointa käyttää omalta tontilta poimittua kuusentaimea ja istuttaa se sitten parempaan paikkaan.

Laricoideae

Laricoideae-alaheimoon kuuluu kolme sukua, lehtikuuset (Larix), douglaskuuset (Pseudotsuga) ja Cathaya.

Larix – lehtikuuset

Suomessa ei elä alkuperäisenä yhtään lehtikuusta.

Pseudotsuga – douglaskuuset

Suomessa ei elä alkuperäisenä yhtään douglaskuusta.

Abietoideae

Abietoideae-alaheimoon kuuluu kuusi sukua, pihdat (Abies), setrit (Cedrus), hemlokit (Tsuga), Keteleeria, Nothotsuga ja kultalehtikuuset (Pseudolarix).

Abies – pihdat

Pihtoihin eli jalokuusiin kuuluu 45–55 lajia.

Cedrus – setrit

Setreihin kuuluu kasvitieteilijästä riippuen 2–4 lajia. Yksikään laji ei elä luonnonvaraisena Suomessa.

Tsuga – hemlokit

Hemlokkeihin kuuluu 9 lajia. Yksikään laji ei elä luonnonvaraisena Suomessa.