Radiotaajuuskirja/lokaattori
Lokaattori, englanniksi locator, lyhenne loc on paikkatietoruutu, jolla ilmaistaan radioaseman sijainti, QTH. Nykyään yleisesti vakiintunut ja laajasti käytössä oleva lokaattori on Maidenhead locator.
QRA-kenner 1959 ja QTH locator 1972
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1958 Dieter Vollhardt DL3NQ
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1950-luvulla Euroopassa alettiin käyttää lokaattoria VHF- ja UHF- taajuusalueita käyttävien radioamatöörien keskuudessa kilpailupaikkojen ilmaisemiseen, koska kilpailujen pistelasku perustui radioasemien väliseen etäisyyteen yleensä siten, että yksi piste myönnettiin etäisyyskilometristä, jolloin muodostui QRA locator, alunperin saksaksi QRA-kenner, joka 1972 muutettiin nimeltään QTH locatoriksi. Lokaattorisuorakaide vastasi kahta pituuspiirin astetta ja yhtä leveyspiirin astetta. Järjestelmä käsitti itäisen pituuden asteen 0:sta 52:een ja pohjoisen leveyden asteet 40 ja 66. [1]
QRA-locatorin kehitti Saksassa Dieter Vollhardt, DL3NQ, [2]. Hän esitteli QRA-kennerin 1958 DL VHF:n kokouksessa Weinheimissa. Lokakuussa 1958 QRA-kenneriä kokeiltiin menestyksellä VHF-kilpailussa. Sitä kokeiltiin myös 1959 kenttäpäivänä, field day:nä ja VHF-kilpailussa. [3]
QRA-locatorin otti käyttöön VHF working group Haagissa lokakuussa 1959.
Rakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järjestelmässä oli kaksi kirjainta ilmaisemaan laajinta alueyksikköä, joita seurasivat tarkenteina kaksi numeroa. Järjestelmän viides merkki lisättiin IARU:n alueen 1 kokouksessa Malmössä 1963. Ellei paikkasuorakaidetta ilmaistu toiston avulla, se ei kattanut koko maapalloa. 1976 alettiin keskustella Amsterdamissa järjestelmän uusimisesta IARU:n alue 1:llä. [4]
Oona Räisänen
7.8.2007 Wikimedia Commons
1979 Folke Rosvall esitti, että otettaisiin käyttöön päivärajalta kaksikymmentä kymmenen asteen suurta yksikköä, kaksi yhden asteen keskisuurta yksikköä ja kuusi kolmen asteminuutin pientä yksikköä. Häneen otti yhteyttä John Morris, G4ANB, joulukuussa 1979, että voitaisiin luoda järjestelmä, jossa Greenwichin pituuspiiriä perustana käyttämällä voitaisiin luoda järjestelmä, jossa olisi kaksikymmentä kymmenen asteen suurta yksikköä, kaksi yhden asteen keskikokoista yksikköä ja viisi kahden ja puolen asteminuutin yksikköä. [5]
John Morriksen, G4ANB:n, esittämä vaihtoehtoinen järjestelmä esitettiin VHF-koordinaattoreiden kokouksessa Maidenhead:ssä Englannissa 1980. [6] 1982 IARU:n alueelle 1 hyväksyttiin Maidenhead locatorin käyttö 1. tammikuuta 1985 alkaen.
Maidenhear locator -järjestelmässä maanpallon pinta on jaettu 324 kenttään, joista jokainen vastaa kahtakymmentä pituusastetta ja kymmentä levyesastetta. Näistä 324 kentästä, jotka on osoitettu kirjaimin AA:sta RR:ään jokainen jakautuu 10 x 10 suorakaiteeseen, joista jokainen käsittää kaksi pituusastetta ja yhden leveysasteen. Suorakaiteet kentissä ilmaistaan numeroin 00-99. Jokainen suorakaide on jaettu 24 x 24 -alasuorakaiteisiin, jotka merkitään kirjaimin AA:sta XX:ään.
Maidenhead locatorin tunnus sähkötyksellä on LOC.
Suomi sijoittuu pääosaltaan LOC KP:hen. Osa Suomen valtioalueesta on pohjoisemman KQ:n alueella Utsjoella ja eteläisemmän KO:n alueella Hankoniemi ja Ahvenanmaalla.