Siirry sisältöön

Sähköalan taulukot ja kaavat

Wikikirjastosta

Tähän wikikirjaan kootaan sähköalan taulukoita ja kaavoja. Noudata seuraavia ohjeita:

  • Muotoile taulukot ja kaavat siististi.
  • Merkitse taulukon lähde. Lähteettömiä taulukoita ei hyväksytä. Jos taulukko on jostain standardista, käytä aina uusinta standardin painosta.
  • Noudata tekijänoikeuslakia: yksittäiset taulukot (matemaattisista kaavoista puhumattakaan) eivät ylitä teoskynnystä eli ne ovat vapaata riistaa. Sen sijaan tekstin kopioiminen tänne ei ole sallittua – ellet kopioi vapaasti lisensoidusta lähteestä tai tekijän luvalla.

Sähkötyöturvallisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taulukko Y.1: Suomessa noudatettavat jännitetyöalueen ulkorajan mitat (SFS 6002 3. p)
Nimellisjännite
UN (kV)
Jännitetyöalueen ulkorajan mitta
DL1 (m)
Jännitetyöalueen ulkorajan mitta ilmajohdoilla1)
DL2 (m)
≤ 1 Ei kosketusta 0,5
3 0,22 1,5 (1,0)
6 0,25
10 0,35
20 0,40
30 0,56
45 0,63
110 1,0 1,5 (1,2)
220 1,6 2,0
400 2,5 3,5
1) Ilmajohdoilla suluissa oleva arvo tarkoittaa etäisyyttä suoraan jännitteisen osan alapuolella.


Taulukko Z.1 Lähialueen ulkomitan DV arvot eri jännitteillä muilla kuin ilmajohdoilla (SFS 6002 3. p)
Nimellisjännite
UN (kV)
≤ 1 3 6 10 20 30 45 110 220 400
Lähialueen ulkomitta
DV (m)
0,5 1,2 1,2 1,4 1,4 1,6 1,6 2,0 3,6 4,5


Taulukko Z.2: Liikkuvan tai siirrettävän koneen ja liikuteltavan työvälineen työalueen vähimmäisetäisyys avojohdosta tai muusta paljaasta jännitteisestä osasta ja riippukaapelista. Suluissa oleva arvo tarkoittaa pienintä työskentelyetäisyyttä avojohdon jännitteisen osan alapuolella. (SFS 6002 3. p)
Nimellisjännite
kV
Vähimmäisetäisyys
m
Avojohto tai muu paljas jännitteinen osa Riippukaapeli
≤ 1 2 (2) 0,5
> 1-45 3 (2) 1,5
110 5 (3)
220 5 (4)
400 5 (5)

Johdon mitoitus ja suojaus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TAULUKKO 41.4a. Automaattisen poiskytkennän takia vaadittavat oikosulkuvirrat eri suojalaitteilla. (D1-2017 s. 93)

Pienimmät toimintavirrat johdonsuojakatkaisijoille ja vaaditut mitatut arvot
Nimellisvirta

(A)

B-tyyppi 0,4 s ja 5 s

(A)

Vaadittu mitattu arvo

(A)

C-tyyppi 0,4 s ja 5 s

(A)

Vaadittu mitattu arvo

(A)

6 30 37,5 60 75
10 50 62,5 100 125
13 65 81,3 130 162,5
16 80 100 160 200
20 100 125 200 250
25 125 156,3 250 312,5
32 160 200 320 400
50 250 312,5 500 625
63 315 393,8 630 787,5
80 400 500 800 1000
125 625 781,3 1250 1562,5

TAULUKKO 41.4b. Pienimmät toimintavirrat johdonsuojakatkaisijoille ja vaaditut arvot (D1-2017 s. 93)

Nimellisvirta

A

D-tyyppi 0,4s ja 5,0s

A

Vaadittu mitattu arvo

A

K-tyyppi 0,4s ja 5,0s

A

Vaadittu mitattu arvo

A

6 120 150 72 90
10 200 250 120 150
13 260 325 156 195
16 320 400 192 240
20 400 500 240 300
25 500 625 300 375
32 640 800 384 480
50 1000 1250 600 750
63 1260 1575 756 945
80 1600 2000 960 1200
125 2500 3125 1500 1875

Taulukko 41.5 gG-sulakkeiden edellyttämät pienimmät oikosulkuvirrat (D1-2017 s. 94)

Pienimmät toimintavirrat gG-sulakkeille ja vaaditut mitatut arvot
Nimellisvirta (A) gG-sulake 0,4s (A) Vaadittu mitattu arvo (A) gG-sulake 5,0 s (A) Vaadittu mitattu arvo (A)
2 16 20 9 11,3
4 32 40 18 22,5
6 46,5 58,2 28 35
10 82 102,5 46,5 58,2
16 110 137,5 65 81,3
20 145 181,3 85 106,3
25 180 225 110 137,5
32 270 337,5 150 187,5
35 165 206,3
40 315 393,8 190 237,5
50 470 587,5 250 312,5
63 550 687,5 320 400
80 425 531,3
100 580 725
125 715 893,8
160 950 1187,5
200 1250 1562,5
250 1650 2062,5
315 2200 2750
400 2840 3550
500 3800 4750
630 5100 6375

Taulukko 41.6. Kappaleiden likimääräisiä impedansseja (Ω/km) johdinlämpötilassa 80 °C (D1-2017 s. 96)

Johtimen Kupari Alumiini
Poikkipinta Resistanssi Reaktanssi Impedanssi Resistanssi Reaktanssi Impedanssi
A/mm^2 r x z r x z
4 x 1,5 14,620 0,115 14,620
4 x 2,5 8,770 0,110 8,770
4 x 4 5,480 0,107 5,480
4 x 6 3,660 0,100 3,660
4 x 10 2,244 0,094 2,246
4 x 16 1,415 0,090 1,418 2,324 0,090 2,326
4 x 25 0,898 0,086 0,902 1,489 0,086 1,492
4 x 35 0,652 0,083 0,657 1,086 0,083 1,089
4 x 50 0,482 0,083 0,489 0,796 0,083 0,800
4 x 70 0,336 0,082 0,346 0,551 0,082 0,557
4 x 95 0,244 0,082 0,257 0,398 0,082 0,406
4 x 120 0,195 0,080 0,211 0,316 0,080 0,326
4 x 150 0,155 0,080 0,174 0,258 0,080 0,270
4 x 185 0,125 0,080 0,148 0,207 0,080 0,222
4 x 240 0,095 0,079 0,124 0,162 0,079 0,180
4 x 300 0,078 0,079 0,111 0,133 0,079 0,155

Taulukko 43.1 Johtojen pienimmät kuormitettavuudet käytettäessä gG-sulaketta ylikuormitussuojana. (D1-2017 s. 138)

gG-tyyppisen sulakkeen suurin sallittu nimellisvirta (A) Johdon sallittu kuormitus vähintään (A)
6 8
10 13,5
16 18
20 22
25 28
32 35
35 39
40 44
50 55
63 70
80 88
100 110
125 138
160 177
200 221
250 276
315 348
400 441
500 552
630 695
800 883
1000 1103
1250 1379

Taulukko 52.1 Johtojen kuormitettavuudet (A) eri asennustavoilla. (D1-2017 s. 226)

Johtojen nimellispoikkipinta (mm^2) SFS 6000:n mukaiset asennustavat
A C D E
Kupari
1,5 14 18,5 26 19
2,5 19 25 35 26
4 24 34 46 36
6 31 43 57 45
10 41 60 77 63
16 55 80 100 85
25 72 102 130 107
35 88 126 160 134
50 105 153 190 162
70 133 195 240 208
95 159 236 285 252
120 182 274 325 292
150 208 317 370 338
185 236 361 420 386
240 278 427 480 456
300 316 492 550 527
Alumiini
16 43 62 78 65
25 56 77 100 83
35 69 95 125 102
50 83 117 150 124
70 104 148 185 159
95 125 180 220 194
120 143 209 255 225
150 164 240 280 260
185 187 274 330 297
240 219 323 375 350
300 257 372 430 404

Taulukko B.52.2 Kuormitettavuudet ampeereina asennustavoilla A, B, C ja D. PVC-eristeiset kupari- tai alumiinijohtimet, yleensä kolme kuormitettua johdinta, pienillä poikkipinnoilla myös kaksi kuormitettua johdinta. Johtimen lämpötila: 70 °C. Ympäristön lämpötila: 25 °C ilmassa, 15 °C maassa (SFS 6000)

Johtimen nimellinen poikkipinta mm2 Taulukon B.52.1 mukainen referenssiasennustapa
A B C D
kolme kuormitettua johdinta kaksi kuormitettua johdinta kolme kuormitettua johdinta kaksi kuormitettua johdinta kolme kuormitettua johdinta kaksi kuormitettua johdinta kolme kuormitettua johdinta
1 2 3 4 5 6 7 8
Kupari
1,5 14 15 16 17,5 18,5 20 26
2,5 19 20 21 24 25 29 35
4 24 27 29 32 34 38 46
6 31 34 36 40 43 49 57
10 41 46 49 55 60 67 77
16 55 60 66 73 80 90 100
25 72 79 85 95 102 119 130
35 88 97 105 118 126 146 160
50 105 125 153 190
70 133 158 195 240
95 159 190 236 285
120 182 217 274 325
150 208 - 317 370
185 236 - 361 420
240 278 - 427 480
300 316 - 492 550
Alumiini
16 43 51 32 78
25 56 66 77 100
35 69 82 95 125
50 83 97 117 150
70 104 123 148 185
95 125 147 180 220
120 143 170 209 255
150 164 - 240 280
185 187 - 274 330
240 219 - 323 375
300 257 - 372 430

Taulukko 52.7 Ilmaan asennettavien kaapelien yhteydessä käytettävät korjauskertoimet, kun lämpötila poikkeaa 25 ̊C. (D1-2017 s. 232)

Ympäristön lämpötila ̊C Korjauskerroin johtimen eristeen mukaan
PVC PEX ja EPR
10 1,15 1,11
15 1,1 1,07
20 1,05 1,04
25 1 1
30 0,94 0,96
35 0,88 0,92
40 0,82 0,88
45 0,75 0,84
50 0,67 0,79
55 0,58 0,73
60 0,47 0,68
65 - 0,62
70 - 0,56
75 - 0,48
80 - 0,39

Taulukko 52.8 Korjauskertoimet ympäröivän maan lämpötilan mukaan (D1-2017 s.232)

Maan lämpötila Korjauskerroin johtimen eristeen mukaan Korjauskerroin johtimen eristeen mukaan
°C PVC PEX ja EPR
0 1,13 1,10
5 1,09 1,06
10 1,05 1,03
15 1,00 1,00
20 0,95 0,96
25 0,90 0,93
30 0,85 0,89

Taulukko 52.9 Korjauskertoimet maan lämpöresistiivisyyden mukaan (D1-2017 s.233)

Lämpöresistiivisyys,

K m/W

0,7 1 1,2 1,5 2 2,5 3
Korjauskerroin 1,1 1 0,92 0,85 0,75 0,69 0,63

Taulukko 52.11 Maan lämpöresistiivisyyden arvoja (D1-2017 s. 233)

Maalaji Lämpöresistiivisyys, K m/W
Kuiva hiekka (kosteus 0 %) 3,0
Kuiva sora tai savi 1,5
Puolikuiva sora, suomuta ja hiekka (kosteus 10 %) 1,2
Puolikuiva savi ja kostea sora 1,0
Kostea savi ja hiekka (kosteus 25 %) 0,7

Taulukko 52.11 Korjauskertoimet ryhmille, joissa on useita kaapeleita tai virtapiirejä. (D1-2017 s.233)

Sijoitus  (kaapelit koskettavat toisiaan) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 12 16 20
Nipussa ilmassa, pinnalla, upotettuna tai kotelon sisällä 1,00 0,80 0,70 0,65 0,60 0,57 0,54 0,52 0,50 0,45 0,41 0,38
Yhdessä kerroksessa seinällä, lattialla tai rei'ittämättömällä kaapelihyllyllä 1,00 0,85 0,79 0,75 0,73 0,72 0,72 0,71 0,70
Yhdessä kerroksessa kiinnitettynä suoraan puisen alakaton pinnalle 1,00 0,81 0,72 0,68 0,66 0,64 0,63 0,62 0,61
Yhdessä kerroksessa rei'itetyllä kaapelihyllyllä vaaka- tai pystysuunnassa 1,00 0,88 0,82 0,77 0,75 0,73 0,73 0,72 0,72
Yhdessä kerroksessa tikkailla, tuilla tai kiinnikkeillä 1,00 0,87 0,82 0,80 0,80 0,79 0,79 0,78 0,78

TAULUKKO 522.12. Lämpöeristeen paksuuden vaikutus kuormitettavuuteen. (D1-2017 s. 236)

Lämpöeristeen paksuus (mm) Korjauskerroin
50 0,89
100 0,81
200 0,68
400 0,55
500 0,50

Taulukko soveltuu enintään 10 mm² johdinpoikkipinta-alalle ja lämmöneristeelle, jonka lämmönjohtavuus on suurempi kuin 0,0625 W/Km.

TAULUKKO 522.13. Kaapeleiden kuormitettavuudet lämpöeristeen läpivienneissä. (D1-2017 s. 237)

Lämpöeristeen paksuus cm Kaapelin poikkipinta mm² Cu Kaksi kuormitettua johdinta, kuormitettavuus A Kolme kuormitettua johdinta, kuormitettavuus A
5 1,5 17,8 16,5
10 1,5 16,2 15,0
20 1,5 13,6 12,6
40 1,5 11 10,2
50 1,5 10 9,3
5 2,5 25,8 22,3
10 2,5 23,5 20,3
20 2,5 19,7 17
40 2,5 16,0 13,8
50 2,5 14,5 12,5
5 4 33,8 30,3
10 4 30,8 27,5
20 4 25,8 23,1
40 4 20,9 18,7
50 4 19 17,0
5 6 43,6 38,3
10 6 39,7 34,8
20 6 33,3 29,2
40 6 27,0 23,7
50 6 24,5 21,5
5 10 59,6 53,4
10 10 54,3 48,6
20 10 45,6 40,8
40 10 36,9 33
50 10 33,5 30

Sähkötekniikan ja elektroniikan kaavoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

U = R x I

Jännite = Resistanssi x Virta


P = U x I

Teho = Jännite x Virta