Sähköalan taulukot ja kaavat

Tähän wikikirjaan kootaan sähköalan taulukoita ja kaavoja. Noudata seuraavia ohjeita:

• Muotoile taulukot ja kaavat siististi.
• Merkitse taulukon lähde. Lähteettömiä taulukoita ei hyväksytä. Jos taulukko on jostain standardista, käytä aina uusinta standardin painosta.
• Noudata tekijänoikeuslakia: yksittäiset taulukot (matemaattisista kaavoista puhumattakaan) eivät ylitä teoskynnystä eli ne ovat vapaata riistaa. Sen sijaan tekstin kopioiminen tänne ei ole sallittua – ellet kopioi vapaasti lisensoidusta lähteestä tai tekijän luvalla.

Sähkötyöturvallisuus

Taulukko Y.1: Suomessa noudatettavat jännitetyöalueen ulkorajan mitat (SFS 6002 3. p)

Nimellisjännite UN (kV)	Jännitetyöalueen ulkorajan mitta DL1 (m)	Jännitetyöalueen ulkorajan mitta ilmajohdoilla1) DL2 (m)
≤ 1	Ei kosketusta	0,5
3	0,22	1,5 (1,0)
6	0,25
10	0,35
20	0,40
30	0,56
45	0,63
110	1,0	1,5 (1,2)
220	1,6	2,0
400	2,5	3,5
1) Ilmajohdoilla suluissa oleva arvo tarkoittaa etäisyyttä suoraan jännitteisen osan alapuolella.

Taulukko Z.1 Lähialueen ulkomitan DV arvot eri jännitteillä muilla kuin ilmajohdoilla (SFS 6002 3. p)

Nimellisjännite UN (kV)	≤ 1	3	6	10	20	30	45	110	220	400
Lähialueen ulkomitta DV (m)	0,5	1,2	1,2	1,4	1,4	1,6	1,6	2,0	3,6	4,5

Taulukko Z.2: Liikkuvan tai siirrettävän koneen ja liikuteltavan työvälineen työalueen vähimmäisetäisyys avojohdosta tai muusta paljaasta jännitteisestä osasta ja riippukaapelista. Suluissa oleva arvo tarkoittaa pienintä työskentelyetäisyyttä avojohdon jännitteisen osan alapuolella. (SFS 6002 3. p)

Nimellisjännite kV	Vähimmäisetäisyys m
	Avojohto tai muu paljas jännitteinen osa	Riippukaapeli
≤ 1	2 (2)	0,5
> 1-45	3 (2)	1,5
110	5 (3)
220	5 (4)
400	5 (5)

Johdon mitoitus ja suojaus

TAULUKKO 41.4a. Automaattisen poiskytkennän takia vaadittavat oikosulkuvirrat eri suojalaitteilla. (D1-2017 s. 93)

Pienimmät toimintavirrat johdonsuojakatkaisijoille ja vaaditut mitatut arvot
Nimellisvirta (A)	B-tyyppi 0,4 s ja 5 s (A)	Vaadittu mitattu arvo (A)	C-tyyppi 0,4 s ja 5 s (A)	Vaadittu mitattu arvo (A)
6	30	37,5	60	75
10	50	62,5	100	125
13	65	81,3	130	162,5
16	80	100	160	200
20	100	125	200	250
25	125	156,3	250	312,5
32	160	200	320	400
50	250	312,5	500	625
63	315	393,8	630	787,5
80	400	500	800	1000
125	625	781,3	1250	1562,5

TAULUKKO 41.4b. Pienimmät toimintavirrat johdonsuojakatkaisijoille ja vaaditut arvot (D1-2017 s. 93)

Nimellisvirta A	D-tyyppi 0,4s ja 5,0s A	Vaadittu mitattu arvo A	K-tyyppi 0,4s ja 5,0s A	Vaadittu mitattu arvo A
6	120	150	72	90
10	200	250	120	150
13	260	325	156	195
16	320	400	192	240
20	400	500	240	300
25	500	625	300	375
32	640	800	384	480
50	1000	1250	600	750
63	1260	1575	756	945
80	1600	2000	960	1200
125	2500	3125	1500	1875

Taulukko 41.5 gG-sulakkeiden edellyttämät pienimmät oikosulkuvirrat (D1-2017 s. 94)

Pienimmät toimintavirrat gG-sulakkeille ja vaaditut mitatut arvot
Nimellisvirta (A)	gG-sulake 0,4s (A)	Vaadittu mitattu arvo (A)	gG-sulake 5,0 s (A)	Vaadittu mitattu arvo (A)
2	16	20	9	11,3
4	32	40	18	22,5
6	46,5	58,2	28	35
10	82	102,5	46,5	58,2
16	110	137,5	65	81,3
20	145	181,3	85	106,3
25	180	225	110	137,5
32	270	337,5	150	187,5
35			165	206,3
40	315	393,8	190	237,5
50	470	587,5	250	312,5
63	550	687,5	320	400
80			425	531,3
100			580	725
125			715	893,8
160			950	1187,5
200			1250	1562,5
250			1650	2062,5
315			2200	2750
400			2840	3550
500			3800	4750
630			5100	6375

Taulukko 41.6. Kappaleiden likimääräisiä impedansseja (Ω/km) johdinlämpötilassa 80 °C (D1-2017 s. 96)

Johtimen		Kupari			Alumiini
Poikkipinta	Resistanssi	Reaktanssi	Impedanssi	Resistanssi	Reaktanssi	Impedanssi
A/mm^2	r	x	z	r	x	z
4 x 1,5	14,620	0,115	14,620
4 x 2,5	8,770	0,110	8,770
4 x 4	5,480	0,107	5,480
4 x 6	3,660	0,100	3,660
4 x 10	2,244	0,094	2,246
4 x 16	1,415	0,090	1,418	2,324	0,090	2,326
4 x 25	0,898	0,086	0,902	1,489	0,086	1,492
4 x 35	0,652	0,083	0,657	1,086	0,083	1,089
4 x 50	0,482	0,083	0,489	0,796	0,083	0,800
4 x 70	0,336	0,082	0,346	0,551	0,082	0,557
4 x 95	0,244	0,082	0,257	0,398	0,082	0,406
4 x 120	0,195	0,080	0,211	0,316	0,080	0,326
4 x 150	0,155	0,080	0,174	0,258	0,080	0,270
4 x 185	0,125	0,080	0,148	0,207	0,080	0,222
4 x 240	0,095	0,079	0,124	0,162	0,079	0,180
4 x 300	0,078	0,079	0,111	0,133	0,079	0,155

Taulukko 43.1 Johtojen pienimmät kuormitettavuudet käytettäessä gG-sulaketta ylikuormitussuojana. (D1-2017 s. 138)

gG-tyyppisen sulakkeen suurin sallittu nimellisvirta (A)	Johdon sallittu kuormitus vähintään (A)
6	8
10	13,5
16	18
20	22
25	28
32	35
35	39
40	44
50	55
63	70
80	88
100	110
125	138
160	177
200	221
250	276
315	348
400	441
500	552
630	695
800	883
1000	1103
1250	1379

Taulukko 52.1 Johtojen kuormitettavuudet (A) eri asennustavoilla. (D1-2017 s. 226)

Johtojen nimellispoikkipinta (mm^2)	SFS 6000:n mukaiset asennustavat
	A	C	D	E
Kupari
1,5	14	18,5	26	19
2,5	19	25	35	26
4	24	34	46	36
6	31	43	57	45
10	41	60	77	63
16	55	80	100	85
25	72	102	130	107
35	88	126	160	134
50	105	153	190	162
70	133	195	240	208
95	159	236	285	252
120	182	274	325	292
150	208	317	370	338
185	236	361	420	386
240	278	427	480	456
300	316	492	550	527
Alumiini
16	43	62	78	65
25	56	77	100	83
35	69	95	125	102
50	83	117	150	124
70	104	148	185	159
95	125	180	220	194
120	143	209	255	225
150	164	240	280	260
185	187	274	330	297
240	219	323	375	350
300	257	372	430	404

Taulukko B.52.2 Kuormitettavuudet ampeereina asennustavoilla A, B, C ja D. PVC-eristeiset kupari- tai alumiinijohtimet, yleensä kolme kuormitettua johdinta, pienillä poikkipinnoilla myös kaksi kuormitettua johdinta. Johtimen lämpötila: 70 °C. Ympäristön lämpötila: 25 °C ilmassa, 15 °C maassa (SFS 6000)

Johtimen nimellinen poikkipinta mm2	Taulukon B.52.1 mukainen referenssiasennustapa
	A		B		C		D
	kolme kuormitettua johdinta	kaksi kuormitettua johdinta	kolme kuormitettua johdinta	kaksi kuormitettua johdinta	kolme kuormitettua johdinta	kaksi kuormitettua johdinta	kolme kuormitettua johdinta
1	2	3	4	5	6	7	8
Kupari
1,5	14	15	16	17,5	18,5	20	26
2,5	19	20	21	24	25	29	35
4	24	27	29	32	34	38	46
6	31	34	36	40	43	49	57
10	41	46	49	55	60	67	77
16	55	60	66	73	80	90	100
25	72	79	85	95	102	119	130
35	88	97	105	118	126	146	160
50	105		125		153		190
70	133		158		195		240
95	159		190		236		285
120	182		217		274		325
150	208		-		317		370
185	236		-		361		420
240	278		-		427		480
300	316		-		492		550
Alumiini
16	43		51		32		78
25	56		66		77		100
35	69		82		95		125
50	83		97		117		150
70	104		123		148		185
95	125		147		180		220
120	143		170		209		255
150	164		-		240		280
185	187		-		274		330
240	219		-		323		375
300	257		-		372		430

Taulukko 52.7 Ilmaan asennettavien kaapelien yhteydessä käytettävät korjauskertoimet, kun lämpötila poikkeaa 25 ̊C. (D1-2017 s. 232)

Ympäristön lämpötila ̊C	Korjauskerroin johtimen eristeen mukaan
	PVC	PEX ja EPR
10	1,15	1,11
15	1,1	1,07
20	1,05	1,04
25	1	1
30	0,94	0,96
35	0,88	0,92
40	0,82	0,88
45	0,75	0,84
50	0,67	0,79
55	0,58	0,73
60	0,47	0,68
65	-	0,62
70	-	0,56
75	-	0,48
80	-	0,39

Taulukko 52.8 Korjauskertoimet ympäröivän maan lämpötilan mukaan (D1-2017 s.232)

Maan lämpötila	Korjauskerroin johtimen eristeen mukaan	Korjauskerroin johtimen eristeen mukaan
°C	PVC	PEX ja EPR
0	1,13	1,10
5	1,09	1,06
10	1,05	1,03
15	1,00	1,00
20	0,95	0,96
25	0,90	0,93
30	0,85	0,89

Taulukko 52.9 Korjauskertoimet maan lämpöresistiivisyyden mukaan (D1-2017 s.233)

Lämpöresistiivisyys, K m/W	0,7	1	1,2	1,5	2	2,5	3
Korjauskerroin	1,1	1	0,92	0,85	0,75	0,69	0,63

Taulukko 52.11 Maan lämpöresistiivisyyden arvoja (D1-2017 s. 233)

Maalaji	Lämpöresistiivisyys, K m/W
Kuiva hiekka (kosteus 0 %)	3,0
Kuiva sora tai savi	1,5
Puolikuiva sora, suomuta ja hiekka (kosteus 10 %)	1,2
Puolikuiva savi ja kostea sora	1,0
Kostea savi ja hiekka (kosteus 25 %)	0,7

Taulukko 52.11 Korjauskertoimet ryhmille, joissa on useita kaapeleita tai virtapiirejä. (D1-2017 s.233)

Sijoitus  (kaapelit koskettavat toisiaan)	1	2	3	4	5	6	7	8	9	12	16	20
Nipussa ilmassa, pinnalla, upotettuna tai kotelon sisällä	1,00	0,80	0,70	0,65	0,60	0,57	0,54	0,52	0,50	0,45	0,41	0,38
Yhdessä kerroksessa seinällä, lattialla tai rei'ittämättömällä kaapelihyllyllä	1,00	0,85	0,79	0,75	0,73	0,72	0,72	0,71	0,70
Yhdessä kerroksessa kiinnitettynä suoraan puisen alakaton pinnalle	1,00	0,81	0,72	0,68	0,66	0,64	0,63	0,62	0,61
Yhdessä kerroksessa rei'itetyllä kaapelihyllyllä vaaka- tai pystysuunnassa	1,00	0,88	0,82	0,77	0,75	0,73	0,73	0,72	0,72
Yhdessä kerroksessa tikkailla, tuilla tai kiinnikkeillä	1,00	0,87	0,82	0,80	0,80	0,79	0,79	0,78	0,78

TAULUKKO 522.12. Lämpöeristeen paksuuden vaikutus kuormitettavuuteen. (D1-2017 s. 236)

Lämpöeristeen paksuus (mm)	Korjauskerroin
50	0,89
100	0,81
200	0,68
400	0,55
500	0,50

Taulukko soveltuu enintään 10 mm² johdinpoikkipinta-alalle ja lämmöneristeelle, jonka lämmönjohtavuus on suurempi kuin 0,0625 W/Km.

TAULUKKO 522.13. Kaapeleiden kuormitettavuudet lämpöeristeen läpivienneissä. (D1-2017 s. 237)

Lämpöeristeen paksuus cm	Kaapelin poikkipinta mm² Cu	Kaksi kuormitettua johdinta, kuormitettavuus A	Kolme kuormitettua johdinta, kuormitettavuus A
5	1,5	17,8	16,5
10	1,5	16,2	15,0
20	1,5	13,6	12,6
40	1,5	11	10,2
50	1,5	10	9,3
5	2,5	25,8	22,3
10	2,5	23,5	20,3
20	2,5	19,7	17
40	2,5	16,0	13,8
50	2,5	14,5	12,5
5	4	33,8	30,3
10	4	30,8	27,5
20	4	25,8	23,1
40	4	20,9	18,7
50	4	19	17,0
5	6	43,6	38,3
10	6	39,7	34,8
20	6	33,3	29,2
40	6	27,0	23,7
50	6	24,5	21,5
5	10	59,6	53,4
10	10	54,3	48,6
20	10	45,6	40,8
40	10	36,9	33
50	10	33,5	30

Sähkötekniikan ja elektroniikan kaavoja

U = R x I

Jännite = Resistanssi x Virta

P = U x I

Teho = Jännite x Virta