Sähköturvallisuustutkintojen materiaali

Wikikirjastosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tälle sivulle on koottu sähköturvallisuustutkinnoissa tarvittava materiaali luetteloituna niin, että eri tutkintojen (ST1, ST2 ja ST3) erot käyvät selvästi ilmi. Tukesin ohjeessa vaatimukset on lueteltu peräkkäin, joten eri tutkintojen vaatimuseroja on vaikea ensisilmäyksellä hahmottaa. Materiaali on määritelty sähköturvallisuusviranomaisen eli Tukesin verkkosivuilla. Osa materiaalista on saatavissa ilmaiseksi.

Mikä on sähköturvallisuustutkinto?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähköturvallisuustutkinnot ovat Tukesin laatimia tenttejä, joita voi suorittaa eri oppilaitoksissa ja aikuiskoulutuskeskuksissa ympäri Suomea. Kokeen sisältö ja ajankohta on kaikkialla sama. Koe järjestetään kahdesti vuodessa.

Hyväksytysti suoritettu sähköturvallisuustutkinto on vaatimus sähköpätevyystodistuksen saamiseen. Sähköpätevyys oikeuttaa toimimaan sähkötöiden johtajana. Sähköpätevyyden voi hakea Henkilö- ja yritysarviointi Seti Oy:stä, kun sähköturvallisuustutkinto on suoritettu, ja koulutus- ja työkokemusvaatimukset täyttyvät.

Sähköturvallisuustutkinto 1 on laajin tutkinto, ja se käsittelee myös suurjännitesähköasennuksia. Sähköturvallisuustutkinto 2 on hieman suppeampi: suurjännitestandardit on jätetty pois. Sähköturvallisuustutkinto 3 on suppein.

Käytännössä Sähköturvallisuustutkinto 3 on tarkoitettu sähkölaitekorjaajille, Sähköturvallisuustutkinto 2 pienkiinteistöjen sähköurakoitsijoille ja Sähköturvallisuustutkinto 1 on laajin mahdollinen tutkinto.

Vanhoja koekysymyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kysymykset vaihtelevat vuosittain, mutta kokeen perusrakenne on pysynyt toistaiseksi samana vuodesta toiseen. Hyvä tapa harjoitella tutkintoa varten on ratkaista vanhoja tehtäväsarjoja. Huomaa, että itse tutkintoon ei saa ottaa mukaan vanhoja tehtävä- eikä ratkaisusarjoja! Huomaa myös, että pienjännitestandardi uudistetaan viiden vuoden välein (viimeksi 2012 ja 2017) ja tutkinnossa sitä sovelletaan yleensä seuraavan vuoden keväästä alkaen, eli jos harjoittelet vanhoilla tehtävillä, tarkista aina voimassa olevasta tutkintomateriaalista, että itse vastaus ei ole muuttunut. Vuoden 2017 alussa koko sähköturvallisuuslainsäädäntö uudistui ja asiat, jotka sijaitsivat aikaisemmin kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksissä (KTMp), on siirretty laki- ja asetustasolle, vaikka lainsäädännön sisältö pysyi pitkälti samana. Vuoden 2017 kokeissa tuli vastata uuden lainsäädännön mukaisesti. Syksyllä 2017 uudistui pienjännitestandardi SFS 6000, eli syksyn 2017 koe oli viimeinen jossa noudatettiin vuoden 2012 versiota SFS 6000 -standardista.

Lakiuudistus toi muutoksia muun muassa määräaikaistarkastuksiin ja pienjännitestandardin uudistus tiukensi muun muassa vikavirtasuojausvaatimuksia: myös valaisinryhmät on suojattava vikavirtasuojalla.

Eri tutkinnoissa vaadittavat materiaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiivistelmä tutkintovaatimuksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alla olevaan taulukkoon on koottu tiivistetysti tutkintovaatimukset:

Sähköturvallisuustutkinto 1 Sähköturvallisuustutkinto 2 Sähköturvallisuusstutkinto 3
Sähköturvallisuuslaki x x x
Valtioneuvoston asetus sähkölaitteistoista x x
Valtioneuvoston asetus sähkötyöstä ja käyttötyöstä x x x
Valtioneuvoston asetus sähkölaitteiden ja -laitteistojen sähkömagneettisesta yhteensopivuudesta x x x
Valtioneuvoston asetus sähkölaitteiden turvallisuudesta x x x
Standardi SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset x x osittain
Standardi SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus x x x
SFS käsikirja 601 Suurjännitesähköasennukset ja ilmajohdot x
D1-2017 Käsikirja rakennusten sähköasennuksista x x osittain
Sähkölaitekorjaajan opas x x x

Alla vaatimukset yksityiskohtaisemmin.

Sähköturvallisuustutkinto 3[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lait ja asetukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Standardit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • SFS 6000 (2017) osittain Pienjännitesähköasennukset: SFS 6000-1 (Yleisvaatimukset ja määritelmät), -4-41 (Perus- ja vikasuojaus), 4-42 (Suojaus lämmön vaikutuksilta ), -4-43 (Ylivirtasuojaus), -5-51 (yleisvaatimukset mm. merkinnät ja johdinvärit), - 5-52 (johdon asentaminen ja kuormitettavuus), -5-53 (kytkinlaitteet), - 5-54 (maadoittaminen ja suojajohtimet), -5-55 (generaattorit ja valaisimet), -6 (Tarkastukset), -7-704 (rakennustyömaat), -7-711 (Näyttelyt), -7-713 (Kalusteet), -7-740 (Huvipuistot), -8-802 Korjaus- muutos ja laajennustyöt), - 8-803 (sähkökorjaamot), -8-804 (märät, kosteat ja kuivat tilat) -8-813 (pistokytkimet)
  • SFS 6002 (4. painos) eli SFS 6002:2015 + A1:2018 Sähkötyöturvallisuus

Muut julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • STUL ry: D1-2017 Käsikirja rakennusten sähköasennuksista (osittain kuten SFS 6000:kin, eli: Yleistä 300, Suojaus sähköiskulta 41, Suojaus lämmön vaikutuksilta 42, Ylivirtasuojaus 43, Sähkölaitteiden valinta ja asentaminen, Yleiset säännöt 51, Johtojen valinta ja asentaminen 52, Kytkinlaitteet 53, Maadoittaminen ja suojajohtimet 54, Generaattorilaitteistot 551, Valaisimien asentaminen 559, 6 Tarkastukset, Rakennustyömaat 704 Messujen ja näyttelyiden tilapäislaitteistot, Kalusteet 713, Huvipuistot ym. 740, Sähköasennusten korjaus-, muutos- ja laajennustyöt 802, Sähkölaitekorjaamot ja laboratoriot 803, Kuivat, kosteat ja märät sekä ulkotilat 804, Pistokytkimen valinta ja asentaminen 813).
  • Sähkötieto ry: Sähkölaitekorjaajan opas (2017)

Sähköturvallisuustutkinto 2[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuten Sähköturvallisuustutkinto 3, mutta lisäksi vaaditaan

Lait ja asetukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Standardit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuten Sähköturvallisuustutkinto 3:ssa, mutta SFS 6000 (2017) vaaditaan kokonaan eikä vain osittain.

Muut julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuten Sähköturvallisuustutkinto 3:ssa, mutta D1-2017 Käsikirja rakennusten sähköasennuksista vaaditaan kokonaan eikä vain osittain.

Sähköturvallisuustutkinto 1[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuten Sähköturvallisuustutkinto 2, mutta lisäksi vaaditaan

Standardit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • SFS käsikirja 601:2018: Suurjännitesähköasennukset ja ilmajohdot. Sisältää standardin SFS 6001 (2018) Suurjännitesähköasennukset ja perusvaatimukset ilmajohtostandardeista

Vinkkejä sähköturvallisuustutkintoon valmistautumiseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuten ylläolevasta listasta käy ilmi, tutkintojen erot eivät ole suuren suuria. Jos sinulla on hyvä "lukupää", kannattaa suorittaa saman tien laajin tutkinto eli Sähköturvallisuustutkinto 1.
  • Jos työnantajasi maksaa tutkintomateriaalin, se kannattaa tilata valmiina pakettina. Tällaisia paketteja myy ainakin Sähköinfo.
  • Jos olet opiskelija tai joudut muuten vain maksamaan materiaalin itse tai haluat muuten vain säästää rahojasi, niin:
    • Tulosta laki ja asetukset suoraan Internetistä.
    • Lainaa D1-2017 Käsikirja rakennusten sähköasennuksista hyvissä ajoin kirjastosta.
    • Standardikirjat kannattaa yrittää lainata kirjastosta. Jos oppilaitoksellasi tai oppilaitoksen kirjastolla on lisenssi SFS Online -palveluun, voi standardit tulostaa sieltä (yksityiskäyttöön tulostaminen on sallittua (Tekijänoikeuslaki 12 §)). Yksiin kansiin sidottu kirja on kuitenkin kätevämpi kuin tulostenippu. Sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002 on alle sata sivua, se on mutkatonta helppo tulostaa itse. Pienjännitestandardi SFS 6000 on lähes 900 sivua pitkä, ja jokainen osastandardi on oma pdf:nsä eli tulostaminen vaatii hieman vaivaa.
      • SFS 6000 -standardi on pituutensa vuoksi jaettu kahdeksi käsikirjaksi: SFS 600-1-1 ja SFS 600-1-2, joista jälkimmäinen sisältää myös tutkintovaatimukseen kuuluvan lain ja asetukset. SFS 6002 -standardi löytyy käsikirjasta SFS 600-2. Kirjoista ei ole enää saatavilla edullisempia vihreäkantisia opiskelijaversioita, mutta opiskelijat saavat 50 % alennuksen käsikirjoista, ei kuitenkaan käsikirjasta D1-2017.
    • Sähkölaitekorjaajan opas on 66 sivun pituinen, se on helppo valokopioida kirjastossa tai tulostaa Severi-palvelusta, jos oppilaitoksellasi on sinne lisenssi.
  • Kokeeseen kannattaa harjoitella vanhojen tehtäväsarjojen avulla. Osa tehtävistä on suoraan vanhoja tehtäviä. Näin harjoittelemalla saat myös hyvän kuvan siitä, minkätyyppisiin kysymyksiin löytyy vastaus mistäkin lähdeteoksesta.
    • Huomaa, että koetilaisuudessa ei saa olla mukana vanhoja tehtäväsarjoja!
  • Sanallisiin tehtäviin kannattaa vastata lyhyesti ja mikäli mahdollista, kopioida vastaus sanasta sanaan tutkintomateriaalista. Tällöin ei tule tulkintaepäselvyyksiä.
  • Vanhoilla tehtäväsarjoilla harjoitellessa kannattaa ehdottomasti huomioida, että määräykset ovat voineet muuttua kyseisen kokeen jälkeen. Vastauksen ajantasaisuuden tarkistaminen materiaalista on myös hyvää harjoitusta!
  • Tutkinnon läpipääsyprosentti on yleensä 90 % tuntumassa, ja sähköalan määräyksistä hyvät perustiedot omaava selviää siitä kyllä läpi kun keskittyy. Jos sinulla on lukihäiriö tai vastaava ja siitä todistus, voit saada tunnin lisäaikaa tutkinnon suorittamiseen, selvitä tämä asia ajoissa oppilaitoksen kanssa. Tutkintoa ei tarvitse pelätä muttei myöskään suhtautua ylimielisesti.

Esimerkkejä tutkintokysymyksistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähköturvallisuustutkinto 2[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

25.11.2010 Kysymys 8 Kun työkohde erotetaan käyttöjännitteestä työn ajaksi, on työkohteen jännitteettömyys todettava. Eräissä pienjännitelaitteistoissa kaikki osat, joissa työskennellään, pitää myös työmaadoittaa.

a) Miten työmaadoituslaitteet pitää kytkeä? (4 pistettä)

b) Mikä on työmaadoituksen tarkoitus? (4 pistettä)

Oikea vastaus a) Työmaadoituslaitteet pitää kytkeä ensin maadoituspisteeseen ja sen jälkeen maadoitettaviin osiin. (4 pistettä)

b) Työmaadoituksella estetään työkohteen tuleminen vaarallisesti jännitteiseksi erottamiseen käytetyn kytkinlaitteen virheellisen käytön tai virhetoiminnan takia tai muista syistä laitteistoon tulleen jännitteen takia. (4 pistettä)

Vastauksen lähde: (SFS 6002/6.2.4)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]