Sähköturvallisuustutkintojen materiaali

Kohteesta Wikikirjasto
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tälle sivulle on koottu sähköturvallisuustutkinnoissa tarvittava materiaali luetteloituna niin, että eri tutkintojen (ST1, ST2 ja ST3) erot käyvät selvästi ilmi. Tukesin ohjeessa vaatimukset on lueteltu peräkkäin, joten eri tutkintojen vaatimuseroja on vaikea ensisilmäyksellä hahmottaa. Materiaali on määritelty Tukesin verkkosivuilla. Osa materiaalista on saatavissa ilmaiseksi.

Mikä on sähköturvallisuustutkinto?[muokkaa]

Sähköturvallisuustutkinnot ovat Tukesin laatimia tenttejä, joita voi suorittaa eri oppilaitoksissa ja aikuiskoulutuskeskuksissa ympäri Suomea. Kokeen sisältö ja ajankohta on kaikkialla sama. Koe järjestetään kahdesti vuodessa.

Hyväksytysti suoritettu sähköturvallisuustutkinto on vaatimus sähköpätevyyden saamiseen. Sähköpätevyys oikeuttaa toimimaan sähkötöiden johtajana. Sähköpätevyyden voi hakea Seti Oy:stä, kun sähköturvallisuustutkinto on suoritettu, ja koulutus- ja työkokemusvaatimukset täyttyvät.

Sähköturvallisuustutkinto 1 on laajin tutkinto, ja se käsittelee myös suurjännitesähköasennuksia. Sähköturvallisuustutkinto 2 on hieman suppeampi: suurjännitestandardit on jätetty pois. Sähköturvallisuustutkinto 3 on suppein.

Käytännössä Sähköturvallisuustutkinto 3 on tarkoitettu sähkölaitekorjaajille, Sähköturvallisuustutkinto 2 pienkiinteistöjen sähköurakoitsijoille ja Sähköturvallisuustutkinto 1 on laajin mahdollinen tutkinto.

Vanhoja koekysymyksiä[muokkaa]

Kysymykset vaihtelevat vuosittain, mutta kokeen perusrakenne on pysynyt toistaiseksi samana vuodesta toiseen. Hyvä tapa harjoitella tutkintoa varten on ratkaista vanhoja tehtäväsarjoja. Huomaa, että itse tutkintoon ei saa ottaa mukaan vanhoja tehtävä- eikä ratkaisusarjoja! Huomaa myös että syksyn 2012 ja sitä vanhemmissa kokeissa noudatettiin nyt vanhentuneita standardeja (isoja mullistuksia ei ole tehty, mutta tarkista vastaus aina voimassaolevasta tutkintomateriaalista mikäli harjoittelet vanhoilla tehtävillä).

Huomaa lisäksi, että sähköturvallisuuslainsäädäntö uudistui 1.1.2017 ja asiat, jotka sijaitsivat aikaisemmin kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksissä, on siirretty laki- ja asetustasolle vaikka lainsäädännön sisältö pysyi pitkälti samana.

Pienjännitestandardin uudistus syksyllä 2012[muokkaa]

Pienjännitestandardi SFS 6000 uudistui syksyllä 2012, ja kevään 2013 sähköturvallisuustutkinnossa tulee vastata uudistuneen standardin mukaisesti. Huomioi seuraavat asiat:

  • Suurjännitestandardi SFS 6001 pysyi ennallaan, eli siitä kelpaa myös "vanha" standardikirja (SFS-käsikirja 601 - Suurjännitesähköasennukset ja ilmajohdot, 2009).
  • Pienjännitestandardi SFS 6000 siis uudistui, ja samalla standardikirjan rakenne muuttui hieman: aikaisemmin sekä pienjännitestandardi SFS 6000 että sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002 (joka muuten taas ei muuttunut) olivat samoissa kansissa (SFS-käsikirja 600 - Pienjännitesähköasennukset ja sähkötyöturvallisuus 2007). Nyt 600-käsikirja on kolmiosainen:
    • SFS-käsikirja 600-1: sisältää standadin SFS 6000.
    • SFS-käsikirja 600-2: sisältää netistä maksuttomasti saatavissa olevat sähköturvallisuussäädökset, standardin SFS 6002 sekä sekalaisia sähköalan standardeja mm. erikoisasennuksista:
      • Sähkötyöturvallisuus ja erikoisasennukset
        • SFS-EN 50107-1 Valomainokset ja valopurkausputkien asennukset yli 1 kV mutta alle 10 kV tyhjäkäyntijännitteellä. Osa 1: Yleiset vaatimukset
        • SFS-EN 50191 Sähköisten testauslaitteistojen asennus ja käyttö
        • SFS-EN 50272-2 Akkujen ja akkuasennusten turvallisuusvaatimukset. Osa 2: Paikallisakut
        • SFS-EN 1838 Valaistussovellukset. Turvavalaistus
        • SFS-EN 50171 Keskitetyn tehonsyötön järjestelmät
        • SFS-EN 50172 Poistumisvalaistusjärjestelmät
      • Sähkötekniikan perusstandardit
        • SFS-EN 60038 CENELECin standardijännitteet
        • SFS-EN 61140 + A1 Suojaus sähköiskulta. Asennusten ja laitteiden yhteiset ominaisuudet
        • SFS-EN 50160 Yleisestä jakeluverkosta syötetyn sähkön jänniteominaisuudet
        • SFS-EN 60445 Perus- ja turvallisuusperiaatteet ihmisen ja koneen väliselle rajapinnalle, merkinnöille ja tunnistamiselle. Laiteliittimien, johdinpäiden ja johtimien tunnistaminen
        • SFS-EN 60529 + A1 Sähkölaitteiden kotelointiluokat (IP-koodi)
        • SFS-EN 62262 Sähkölaitteiden kotelointien mekaanisen iskunkestävyyden lujuusluokat (IK-koodi)
        • SFS-EN 50438 Tekniset vaatimukset yleisen pienjännitejakeluverkon kanssa rinnan toimiville mikrogeneraattoreille
        • Sähköverkon mitoitus ja suojalaitteet
        • SFS-EN CLC/TR 50480 Johtimien poikkipinta-alojen määrittäminen ja suojalaitteiden valinta
        • SFS-EN 60269-1 Pienjännitevarokkeet. Osa 1: Yleiset vaatimukset
        • SFS 5490 Pienjännitevarokkeet. Ammattihenkilöiden käyttöön tarkoitettujen varokkeiden lisävaatimukset (pääasiassa teollisuuskäytön varokkeet). Kahvavarokkeet
        • SFS 5855 Pienjännitevarokkeet. Maallikoiden käyttöön tarkoitettujen varokkeiden lisävaatimukset (pääasiassa kotitalouksiin ja vastaaviin käyttöihin tarkoitetut varokkeet). D-tyypin varokkeet
        • EN 60947-2 + A1 Pienjännitekytkinlaitteet. Osa 2: Katkaisijat (suomenkielinen lyhennelmä)
        • EN 60898-1 Sähkötarvikkeet. Johdonsuojakatkaisijat kotitalous- ja vastaavaan käyttöön. Osa 1: Vaihtovirtakatkaisijat (suomenkielinen lyhennelmä)
        • EN 61008-1 Vikavirtasuojat ilman yhdysrakenteista ylivirtasuojausta kotitalous- ja vastaaviin käyttöihin (RCCB:t). Osa 1: Yleiset vaatimukset (suomenkielinen lyhennelmä)
      • Sähköasennuksiin liittyvät laitestandardit
        • SFS-EN 50085-1 Sähköasennusten johtokanavajärjestelmät. Osa 1: Yleiset vaatimukset
        • SFS-EN 61386-1 Sähköasennusten asennusputkijärjestelmät. Osa 1: Yleiset vaatimukset
        • SFS-EN 61386-24 Sähköasennusten asennusputkijärjestelmät. Osa 24: Maahan asennettavien asennusputkijärjestelmien erityisvaatimukset
        • SFS 5608 Maahan asennettavat kaapelinsuojukset ja varoitusnauhat. Rakenne ja koestus
    • SFS-käsikirja 600-3: sisältää vain netistä maksuttomasti saatavissa olevat sähköturvallisuussäädökset sekä standardin SFS 6002.

Sähköturvallisuustutkintoa varten kannattaa ostaa vähintään käsikirja 600-1, ellei sitten halua tulostaa satoja sivuja standardi-pdf:iä itselleen (sähköisten apuvälineiden käyttö on kokeessa kielletty, eli ainoa vaihtoehto on paperimateriaali). Lait ja asetukset ovat netissä ilmaiseksi tulostettavissa, ja SFS 6002 on vain noin 50 sivun pituinen, joten se on helppo tulostaa, jos oppilaitoksessasi on SFS:n verkkolisenssi. Käsikirja SFS 600-2 sisältää paljon mielenkiintoista mutta sähköturvallisuustutkinnon kannalta turhaa tietoa.

Eri tutkinnoissa vaadittavat materiaalit[muokkaa]

Sähköturvallisuustutkinto 3[muokkaa]

Lait ja asetukset[muokkaa]

Standardit[muokkaa]

  • SFS 6000 (2012) Pienjännitesähköasennukset: SFS 6000-1 (Yleisvaatimukset ja määritelmät), -4-41 (perus- ja vikasuojaus), -4-43 (Ylivirtasuojaus)-5-51 (yleisvaatimukset mm. merkinnät ja johdinvärit), - 5-52 (johdon asentaminen ja kuormitettavuus), -5-53 (kytkinlaitteet), - 5-54 (maadoittaminen ja suojajohtimet), -5-55 (generaattorit ja valaisimet), -6 (luku 61 käyttöönottotarkastukset), -7-704 (rakennustyömaat), -8-802 Korjaus- muutos ja laajennustyöt), - 8-803 (sähkökorjaamot), -8-804 (märät, kosteat ja kuivat tilat) -8-813 (pistokytkimet)
  • SFS 6002 (3. painos) Sähkötyöturvallisuus

Muut julkaisut[muokkaa]

  • STUL ry: D1-2012 Käsikirja rakennusten sähköasennuksista (soveltuvin osin kuten SFS 6000:kin, eli: Yleisvaatimukset ja määritelmät, perus- ja vikasuojaus, Ylivirtasuojaus, yleisvaatimukset mm. merkinnät ja johdinvärit, johdon asentaminen ja kuormitettavuus, kytkinlaitteet, maadoittaminen ja suojajohtimet, generaattorit ja valaisimet, käyttöönottotarkastukset, rakennustyömaat, Korjaus- muutos ja laajennustyöt, sähkökorjaamot, märät, kosteat ja kuivat tilat, pistokytkimet).
  • Sähkötieto ry: Sähkölaitekorjaajan opas (2011)

Sähköturvallisuustutkinto 2[muokkaa]

Kuten Sähköturvallisuustutkinto 3, mutta lisäksi vaaditaan

Lait ja asetukset[muokkaa]

Standardit[muokkaa]

  • Kuten Sähköturvallisuustutkinto 3:ssa, mutta SFS 6000 (2012) vaaditaan kokonaan eikä vain osittain.

Muut julkaisut[muokkaa]

  • Kuten Sähköturvallisuustutkinto 3:ssa, mutta Käsikirja rakennusten sähköasennuksista vaaditaan kokonaan eikä vain osittain.

Sähköturvallisuustutkinto 1[muokkaa]

  • Kuten Sähköturvallisuustutkinto 2, mutta lisäksi vaaditaan

Standardit[muokkaa]

  • SFS käsikirja 601: Suurjännitesähköasennukset ja ilmajohdot. Sisältää standardin SFS 6001 (2015) Suurjännitesähköasennukset ja perusvaatimukset ilmajohtostandardeista

Vinkkejä sähköturvallisuustutkintoon valmistautumiseen[muokkaa]

  • Kuten ylläolevasta listasta käy ilmi, tutkintojen erot eivät ole suuren suuria. Jos sinulla on hyvä "lukupää", kannattaa suorittaa saman tien laajin tutkinto eli Sähköturvallisuustutkinto 1.
  • Jos työnantajasi maksaa tutkintomateriaalin, se kannattaa tilata valmiina pakettina. Tällaisia paketteja myy ainakin Sähköinfo.
  • Jos olet opiskelija tai joudut muuten vain maksamaan materiaalin itse tai haluat muuten vain päästä halvalla, niin:
    • Tulosta lait, asetukset, Tukes-ohjeet ynnä muut suoraan Internetistä.
    • Lainaa D1-2012 Käsikirja rakennusten sähköasennuksista hyvissä ajoin kirjastosta.
    • Standardikirjat kannattaa yrittää lainata kirjastosta. Jos oppilaitoksellasi tai oppilaitoksen kirjastolla on lisenssi SFS Online -palveluun, voi standardit tulostaa sieltä (yksityiskäyttöön tulostaminen on sallittua (Tekijänoikeuslaki 12 §)). Yksiin kansiin sidottu kirja on kuitenkin kätevämpi kuin tulostenippu.
      • Jos päädyt ostamaan standardikirjat, osta vihreäkantiset opiskelijaversiot, älä "kaupallisia" keltakantisia versioita. Sisältö on täsmälleen sama, kannen väri ja hinta on eri! SFS 6000 -standardi löytyy käsikirjasta SFS-600-1 ja SFS 6002 -standardi käsikirjasta SFS 600-3. Pakettihinta oppilaitoskäsikirjoille 600-1&600-3 on 86 euroa [1] ja tavallisille kirjoille 236,50 euroa [2].
    • Sähkölaitekorjaajan opas on parinkymmenen sivun pituinen, se on helppo kopioida kirjastossa.
  • Käytännössä tutkinto mittaa sitä, kuinka nopeasti löydät vastaukset materiaalista. Korkeakouluopiskelijalle tai muuten vain paljon lukemaan ja tietoa etsimään tottuneelle tutkinto on läpihuutojuttu, ellei satu käymään huonoa tuuria.
  • Kokeeseen kannattaa harjoitella vanhojen tehtäväsarjojen avulla. Osa tehtävistä on suoraan vanhoja tehtäviä. Näin harjoittelemalla saat myös hyvän kuvan siitä, minkätyyppisiin kysymyksiin löytyy vastaus mistäkin lähdeteoksesta.
    • Huomaa, että koetilaisuudessa ei saa olla mukana vanhoja tehtäväsarjoja!
  • Sanallisiin tehtäviin kannattaa vastata lyhyesti ja mikäli mahdollista, kopioida vastaus sanasta sanaan kirjasta. Tällöin ei tule tulkintaepäselvyyksiä.
  • Kovin vanhoilla tehtäväsarjoilla harjoitellessa kannattaa huomioida, että määräykset ovat voineet muuttua kyseisen kokeen jälkeen.

Esimerkkejä tutkintokysymyksistä[muokkaa]

Sähköturvallisuustutkinto 2[muokkaa]

25.11.2010 Kysymys 8 Kun työkohde erotetaan käyttöjännitteestä työn ajaksi, on työkohteen jännitteettömyys todettava. Eräissä pienjännitelaitteistoissa kaikki osat, joissa työskennellään, pitää myös työmaadoittaa.

a) Miten työmaadoituslaitteet pitää kytkeä? (4 pistettä)

b) Mikä on työmaadoituksen tarkoitus? (4 pistettä)

Oikea vastaus a) Työmaadoituslaitteet pitää kytkeä ensin maadoituspisteeseen ja sen jälkeen maadoitettaviin osiin. (4 pistettä)

b) Työmaadoituksella estetään työkohteen tuleminen vaarallisesti jännitteiseksi erottamiseen käytetyn kytkinlaitteen virheellisen käytön tai virhetoiminnan takia tai muista syistä laitteistoon tulleen jännitteen takia. (4 pistettä)

Vastauksen lähde: (SFS 6002/6.2.4)

Aiheesta muualla[muokkaa]