S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty/Ihmislajin kehitys

Kohteesta Wikikirjasto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ihmislaji ja apinat alkoivat kehittyä eri suuntiin Afrikassa noin 7 miljoonaa[muokkaa]

Tämänhetkisten tieteellisten todisteiden perusteella tiedämme, että ihmislajin ensimmäiset muodot ovat syntyneet Afrikassa noin 7 miljoonaa vuotta sitten. Ensimmäiset kehitysmuodot eivät kuitenkaan olleet vielä ihmisiä, vaan apinaihmisiä.

Ihmisen kehityshaaraan kuuluvia lajeja on ollut maapallolla paljon, jopa yli 20. Lajien tarkasta määrästä kiistellään, sillä osa tutkijoista on sitä mieltä, että tietyt fossiililöydöt ovat samaan lajiin kuuluvia, kun toisten mielestä kyseessä on eri laji. Eri lajeja on ollut olemassa yhtä aikaa, ja tämänhetkisen tiedon valossa näyttäisi siltä, että ne ovat risteytyneet keskenään. Seuraavassa sinulle esitellään ihmislajin kehityksen päävaiheita.

Kehityshaaran ensimmäiset edustajat olivat apinaihmisiä[muokkaa]

4,5 - 8 miljoonaa vuotta sitten Afrikassa eleli suunnilleen niihin aikoihin kun ihmislaji ja apinat erkanivat kehityksessään eri suuntiin, eli Afrikassa apinaihmislajeja. Niille ovat nykypäivän tutkijat antaneet nimiä kuten sahelinapinaihminen, tugeninapinaihminen ja kenianapinaihminen. Olemme löytäneet näiden lajien fossiileja vielä niin vähän, että emme voi varmuudella sanoa, mihin kohtaan ne sijoittuvat ihmisen kehityksessä.

Nykyihminen syntyi Afrikassa n. 200 000 vuotta sitten - vai syntyikö sittenkään?[muokkaa]

Nykyihmisen alkuperästä on esitetty erilaisia teorioita, mutta historiantutkijoiden keskuudessa yleisimmin hyväksytty teoria tällä hetkellä on niin sanottu yhden syntykodin teoria, jota tunnetaan nimellä "Alkukoti Afrikassa". Tämän teorian mukaan nykyihminen sai alkunsa Afrikassa n. 200 000 vuotta sitten. Teoriaa puoltavat muiden todisteiden ohella esimerkiksi fossiilitodisteet: toistaiseksi vanhimmat löydetyt ihmisfossiilit ovat löytyneet Afrikasta. Uudet fossiililöydöt saavat kuitenkin miettimään, kehittyikö nykyihminen vielä tätäkin aiemmin. Pohjois-Afrikasta Marokosta on esimerkiksi löydetty nykyihmisen varhaisen muodon fossiileita, jotka on ajoitettu n. 300 000 vuotta vanhoiksi[1]. Mikäli löydöt luokitellaan nykyihmiseksi, se tarkoittaa, että nykyihminen oli olemassa jo n. 100 000 vuotta tähän asti ajateltua aiemmin.

Olipa nykyihmisen alku sitten 200 000 tai 300 000 vuotta sitten, tiedämme kuitenkin nykyihmisen lähteneen vaeltamaan Afrikasta Eurooppaan ja Aasiaan.

Kehittyikö nykyihminen sittenkään vain Afrikassa?[muokkaa]

Osa historiantutkijoista on esittänyt yhden syntykodin teorialle myös vaihtoehtoisen teorian, jota kutsutaan monialueteoriaksi. Sen mukaan nykyihmistä edeltävät ihmislajit vaelsivat pois Afrikasta n. 2 miljoonaa vuotta sitten muodostaen alueellisia ryhmiä ympäri Aasiaa, Eurooppaa ja Afrikkaa. Teorian mukaan nämä ryhmät kehittyivät samanaikaisesti eri puolilla maailmaa nykyihmiseksi. Myös tälle teorialle on esitetty todisteita, mutta suurin osa tutkijoista ei ole tämän teorian kannalla.[2]

Tehtäviä ja pohdittavaa[muokkaa]

  1. Tee itsellesi aikajana ihmislajin kehityksestä. Merkitse aikajanalle oikeaan kohtaan tässä artikkelissa esitellyt ihmislajin kehitysvaiheet. Listaa jokaisen lajin viereen myös se ominaisuus tai taito, jonka avulla tämä laji menestyi muita paremmin.
  2. Kun ympäristö muuttuu, on eliölajien sopeuduttava tai kuoltava sukupuuttoon. Pohtikaa millainen maailma voisi olla 500 000 tuhannen vuoden päästä ja tehkää sen perusteella perusteltuja arvauksia siitä, millaiseksi ihmislaji kehittyy tuon ajan kuluessa.

Haluatko tietää lisää?[muokkaa]

Alta löydät materiaalia, jonka avulla voit syventää ja laajentaa tietoasi ihmisen alkuperästä.

  • Kuuntele Yleisradion ohjelma Ihmislajin synty. "Käsitys ihmisen kehitysvaiheista muuttuu jatkuvasti. Uudet fossiililöydöt ja dna-tutkimus ovat tuottaneet paljon uutta tietoa ihmisen alkuperästä. Kalle Haatasen vieraana tietokirjailija ja biologi Juha Valste."

Lähteet[muokkaa]

  1. Junttila, J. Fossiililöytö paljastaa: Nykyihminen on lajina puolet vanhempi kuin olemme tienneet Helsingin Sanomat. 7.6.2017. Viitattu 16.9.2017.
  2. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä :0 ei löytynyt