S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty/Ihmislajin kehitys

Evoluutio tarkoittaa lajien hidasta muuttumista

Ihmislaji ei ole putkahtanut maailmaan hetkessä. Olemme yksi vaihe ja haara erittäin pitkässä ja monihaaraisessa elämän kehityksen jatkumossa, joka alkoi maapallolla 3,5-4,1 miljardia vuotta sitten. Kaikki maapallolla olevat eliöt – siis myös ihmiset – ovat kehittyneet miljardien vuosien aikana hyvin monenlaisten vaiheiden kautta yksinkertaisista bakteereista siihen, mitä ne nyt ovat.

Yksilöissä on toisinaan tapahtunut pieniä huomaamattomia muutoksia. Yksittäiset muutokset eivät ehkä vielä ole saaneet aikaiseksi mitään merkittävää, mutta muutoksista on saattanut seurata ominaisuuksia, jotka ovat olleet hyödyllisiä eloonjäämisen ja säilymisen kannalta. Hyödylliset ominaisuudet ovat periytyneet jälkeläisille, ja kun näitä muutoksia on tapahtunut satojentuhansien tai miljoonien vuosien kuluessa riittävän monta, on laji muuttunut pikkuhiljaa kokonaan toiseksi lajiksi. Tällaista hidasta lajien kehitystä tapahtuu kaikille eliölajeille. Sitä kutsutaan evoluutioksi ja se jatkuu edelleen.

Ihminen luokitellaan biologiassa kädellisten eläinten lahkoon. Kädelliset ovat saaneet suomalaisen nimensä kyvystään tarttua raajoilla esineisiin. Fossiililöytöjen perusteella tiedämme varhaisimpien kädellisten kehittyneet maapallolle yli 65 miljoonaa vuotta sitten. Ihmisen kehitykseen tutustuttaessa keskitymme kuitenkin kädellisten kehityksen 65 miljoonan vuoden sijasta viimeiseen 7 miljoonaan vuoteen, jonka aikana ihmissuvun linja on kehittynyt omaan suuntaansa muista apinoista.

Ihmisillä ja apinoilla on yhteinen esi-isä

Olet ehkä kuullut väittämän, että ihminen polveutuu apinoista. Tarkalleen ottaen tämä väittämä ei kuitenkaan ole totta. Oikeampaa olisi nimittäin sanoa, että ihminen on apina.

Tiesitkö, että tällä hetkellä elossa olevista lajeista ihmisen läheisin sukulainen on simpanssi. Ihmiset ja simpanssit ovat kehittyneet yhteisestä kantamuodosta eli "esivanhemmasta", jonka ulkomuodosta ei vielä ole varmuutta.

Ihminen ei saanut alkuaan niin, että kaksi apinaa teki poikasia ja sattumalta yksi niistä olikin ihminen. Tiede on muun muassa fossiilien avulla todistanut, että ihmisillä ja nykyisillä simpansseilla on ollut yhteinen kantamuoto. Miljoonia vuosia sitten – kauan ennen nykyisenlaisia simpansseja ja ihmisiä – oli olemassa laji, joka ei ollut nykyisenlainen apina eikä ihminen. Se oli enemmän ihmismäinen kuin nykyiset simpanssit mutta samalla simpanssimaisempi kuin nykyiset ihmiset. Noin 5-7 miljoonaa vuotta sitten tämän lajin kehityksessä tapahtui jotain, mikä sai lajin haarautumaan kahteen eri suuntaan. Toisesta kehityshaarasta alkoi kehittyä ihmislaji toisen haaran, simpanssien, kehittyessä omaan suuntaansa.

Muutos ei tapahtunut yhdessä yössä. Se ei tapahtunut vuodessa, sadassa vuodessa tai edes tuhannessa vuodessa. Ihminen sellaisena kuin me olemme ei syntynyt hetkessä, vaan ihmislajin kehitys on ollut hidasta ja haarautuvaa, ja maapallolla on ollut samanaikaisesti useampia eri ihmislajeja. Ensimmäisistä ihmisten sukuun kuuluvista eläimistä nykyihmiseen on kulunut miljoonia vuosia. Lajikehitys on tapahtunut hyvin hitaasti satojentuhansien ja miljoonien vuosien kuluessa.

	Tärkeää muistaa!
	Ihmiset ovat kehittyneet miljoonien vuosien kuluessa simpanssien kanssa yhteisestä esivanhemmasta. Ihminen ei kehittynyt apinoista, vaan ihmisillä ja apinoilla oli yhteinen kantamuoto. Se oli olemassa noin 5-7 miljoonaa vuotta sitten. Lajien hidasta kehitystä kutsutaan evoluutioksi.

Ihmislaji ja apinat alkoivat kehittyä eri suuntiin Afrikassa noin 7 miljoonaa

Tämänhetkisten tieteellisten todisteiden perusteella tiedämme, että ihmislajin ensimmäiset muodot ovat syntyneet Afrikassa noin 7 miljoonaa vuotta sitten. Ensimmäiset kehitysmuodot eivät kuitenkaan olleet vielä ihmisiä, vaan apinaihmisiä.

Ihmisen kehityshaaraan kuuluvia lajeja on ollut maapallolla paljon, jopa yli 20. Lajien tarkasta määrästä kiistellään, sillä osa tutkijoista on sitä mieltä, että tietyt fossiililöydöt ovat samaan lajiin kuuluvia, kun toisten mielestä kyseessä on eri laji. Eri lajeja on ollut olemassa yhtä aikaa, ja tämänhetkisen tiedon valossa näyttäisi siltä, että ne ovat risteytyneet keskenään. Seuraavassa sinulle esitellään ihmislajin kehityksen päävaiheita.

Kehityshaaran ensimmäiset edustajat olivat apinaihmisiä

4,5 - 8 miljoonaa vuotta sitten Afrikassa eleli suunnilleen niihin aikoihin kun ihmislaji ja apinat erkanivat kehityksessään eri suuntiin, eli Afrikassa apinaihmislajeja. Niille ovat nykypäivän tutkijat antaneet nimiä kuten sahelinapinaihminen, tugeninapinaihminen ja kenianapinaihminen. Olemme löytäneet näiden lajien fossiileja vielä niin vähän, että emme voi varmuudella sanoa, mihin kohtaan ne sijoittuvat ihmisen kehityksessä.

Nykyihminen syntyi Afrikassa n. 200 000 vuotta sitten - vai syntyikö sittenkään?

Nykyihmisen alkuperästä on esitetty erilaisia teorioita, mutta historiantutkijoiden keskuudessa yleisimmin hyväksytty teoria tällä hetkellä on niin sanottu yhden syntykodin teoria, jota tunnetaan nimellä "Alkukoti Afrikassa". Tämän teorian mukaan nykyihminen sai alkunsa Afrikassa n. 200 000 vuotta sitten. Teoriaa puoltavat muiden todisteiden ohella esimerkiksi fossiilitodisteet: toistaiseksi vanhimmat löydetyt ihmisfossiilit ovat löytyneet Afrikasta. Uudet fossiililöydöt saavat kuitenkin miettimään, kehittyikö nykyihminen vielä tätäkin aiemmin. Pohjois-Afrikasta Marokosta on esimerkiksi löydetty nykyihmisen varhaisen muodon fossiileita, jotka on ajoitettu n. 300 000 vuotta vanhoiksi. Mikäli löydöt luokitellaan nykyihmiseksi, se tarkoittaa, että nykyihminen oli olemassa jo n. 100 000 vuotta tähän asti ajateltua aiemmin.

Olipa nykyihmisen alku sitten 200 000 tai 300 000 vuotta sitten, tiedämme kuitenkin nykyihmisen lähteneen vaeltamaan Afrikasta Eurooppaan ja Aasiaan.

Kehittyikö nykyihminen sittenkään vain Afrikassa?

Osa historiantutkijoista on esittänyt yhden syntykodin teorialle myös vaihtoehtoisen teorian, jota kutsutaan monialueteoriaksi. Sen mukaan nykyihmistä edeltävät ihmislajit vaelsivat pois Afrikasta n. 2 miljoonaa vuotta sitten muodostaen alueellisia ryhmiä ympäri Aasiaa, Eurooppaa ja Afrikkaa. Teorian mukaan nämä ryhmät kehittyivät samanaikaisesti eri puolilla maailmaa nykyihmiseksi. Myös tälle teorialle on esitetty todisteita, mutta suurin osa tutkijoista ei ole tämän teorian kannalla.

Tehtäviä ja pohdittavaa

1. Tee itsellesi aikajana ihmislajin kehityksestä. Merkitse aikajanalle oikeaan kohtaan tässä artikkelissa esitellyt ihmislajin kehitysvaiheet. Listaa jokaisen lajin viereen myös se ominaisuus tai taito, jonka avulla tämä laji menestyi muita paremmin.
2. Kun ympäristö muuttuu, on eliölajien sopeuduttava tai kuoltava sukupuuttoon. Pohtikaa millainen maailma voisi olla 500 000 tuhannen vuoden päästä ja tehkää sen perusteella perusteltuja arvauksia siitä, millaiseksi ihmislaji kehittyy tuon ajan kuluessa.

Haluatko tietää lisää?

Alta löydät materiaalia, jonka avulla voit syventää ja laajentaa tietoasi ihmisen alkuperästä.

• Kuuntele Yleisradion ohjelma Ihmislajin synty. "Käsitys ihmisen kehitysvaiheista muuttuu jatkuvasti. Uudet fossiililöydöt ja dna-tutkimus ovat tuottaneet paljon uutta tietoa ihmisen alkuperästä. Kalle Haatasen vieraana tietokirjailija ja biologi Juha Valste."