S1 Kasvaminen hyvään elämään/Arvot ja normit

Kohteesta Wikikirjasto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
S1 Kasvaminen hyvään elämään

Arvot ja normit - Mistä arvot ja normit tulevat? -

Tässä artikkelissa pääset tutustumaan arvon ja normin käsitteisiin. Artikkeli on suunnattu 5-6 -luokkalaisille.

Normit ovat sääntöjä ja toimintaohjeita elämään. Arvot ovat päämääriä, hyvinä ja tärkeinä pidettyjä asioita. Normit syntyvät meille tärkeiden arvojen pohjalta ja niiden tehtävä on myös suojata meille tärkeitä arvoja. Arvot jaetaan itseis- ja välinearvoihin.

Arvot ovat asioita, joita sinä pidät tärkeänä[muokkaa]

Mikä sinulle on tärkeää? Sellaisia asioita, joita sinä pidät tärkeänä, hyvänä ja tavoittelemisen arvoisena, kutsutaan arvoiksi. Arvot voi ajatella myös päämääränä, jota kohti elämässä pyrimme. Sinulle tärkeät asiat eivät välttämättä ole samalla tavalla tärkeitä muille ihmisille.

Arvot ovat ihmisille kuin majakka merikapteenille. Aivan kuten majakka näyttää kapteenille suunnan pimeällä merellä, arvot näyttävät suunnan vaikeissa valintatilanteissa. Kun elämässä on vaikea valita, voi miettiä mihin suuntaan omat arvot sinua johdattavat.

On tärkeää tehdä ero arvojen ja halujen sekä arvostusten välillä. Saatat juuri tällä hetkellä haluta kovasti suklaata tai päästä vessaan, mutta ne eivät välttämättä ole sinulle arvoja. Arvot ovat haluja ja hetkellisiä arvostuksia pidempiaikaisia päämääriä ja tavoitteita elämässäsi.

Itseisarvo vai välinearvo?[muokkaa]

Eräässä usein käytetyssä jaossa arvot jaotellaan kahteen ryhmään: itseisarvoihin ja välinearvoihin. Välinearvo on sellainen, jota tavoittelet, jotta voisit sen avulla saada jotain vielä tärkeämpää. Tyypillinen esimerkki tällaisesta on raha. Rahasäiliössään rahoissa kieriskelevää Roope Ankkaa lukuunottamatta suurin osa meistä ei yritä hankkia rahaa, jotta voisi pitää sitä itsellään. Sen sijaan yritämme saada rahaa, jotta voisimme rahalla hankkia jotain tärkeämpää. Raha on siis vain väline jonkin tärkeämmän asian – kuten vaikkapa lomamatkan, uusien vaatteiden tai uuden puhelimen – saavuttamiseksi. Rahalla on näin välineellistä arvoa, mutta on tärkeää huomata, että toisen välinearvo voi olla toisen itseisarvo. [1] Toinen hyvä esimerkki välinearvosta on kynä. Kynällä on ainoastaan välineellistä arvoa - sillä voimme kirjoittaa esimerkiksi hienoja runoja, tehdä muistiinpanoja oppiaksemme tai piirtää taidetta.

Itseisarvoina puolestaan pidetään sellaisia asioita, joita tavoittelet niiden itsensä vuoksi. Itseisarvoja ei siis tavoitella siksi, että niiden avulla saavutettaisiin jotain vielä tärkeämpää, vaan siksi, että haluamme juuri sitä itseään. Hyvänä esimerkkinä itseisarvosta voisi mainita esimerkiksi ystävyyden. Aito ystävä ei ole kanssasi siksi, että hän hyötyisi jotain sinusta, vaan siksi, että hän haluaa olla ystäväsi ja tulee onnelliseksi ystävyydestänne. Usein itseisarvot ovat asioita, joita ei voi käsin koskettaa. Tällaisia ovat esimerkiksi rakkaus, ystävyys, oikeudenmukaisuus ja reiluus tai vaikkapa rehellisyys. Näin ei kuitenkaan ole aina. Esimerkiksi luonto on monille itsessään arvokas, mutta sitä voi käsin koskettaa. [1]

Normit ovat sääntöjä, kieltoja ja ohjeita[muokkaa]

Kuva havainnolistaa, kuinka arvot johtavat normeihin ja kuinka normit suojaavat arvoja.
Kuva havainnolistaa, kuinka arvot johtavat normeihin ja kuinka normit suojaavat arvoja.

Normi tarkoittaa sääntöä, kieltoa tai toimintaohjetta. Se voi olla kirjoitettu laki- tai sääntökirjaan, tai se voi olla yleisesti tiedostettu mutta "kirjoittamaton sääntö". Esimerkiksi ylinopeuden ajamisen tai punaisella valolla tien ylittämisen kielto ovat normeja, jotka on kirjattu Suomen lakiin. Tällaista laiksi kirjoitettua normia eli sääntöä kutsutaan oikeusnormiksi.

Myös varastamisen tai väkivallan kielto on kirjattu lakiin mutta vaikka sitä ei olisikaan kirjoitettu minnekään suurin osa meistä ymmärtäisi, että toisen satuttaminen tai varastaminen on väärin. Hyvä esimerkki kirjoittamattomasta säännöstä on "ole rehellinen". Tällaista normia, joka ei ole mihinkään kirjoitettu sääntö tai laki, kutsutaan moraaliseksi normiksi. Moraalinen normi velvoittaa meitä toimimaan tietyllä tavalla, vaikka sitä ei mikään laki määrääkään.

Tervehdittäessä kättely on myös esimerkki kirjoittamattomasta normista. Kättely on käyttäytymisnormi eli käyttäytymissääntö. Kun tapaamme uuden ihmisen, yleensä kättelemme, emmekä esimerkiksi työnnä sormia hänen korviinsa, haistele hänen kaulaansa tai vaikkapa pyllistä.

Eri tilanteisiin liittyy erilaisia normeja. Yllä on kuvattu ihmisten kohtaamiseen ja kanssakäymiseen liittyviä normeja. Kouluun liittyy tietynlaisia normeja ja kotiin toisenlaisia. Molemmissa on myös yhteisiä normeja, kuten vaikkapa "ole rehellinen", mutta et varmastikaan viittaa, jos haluat kotona puheenvuoron. Normit ovat siis toimintaohjeet ja -säännöt siitä, mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä tai mitä täytyy tehdä, ja mitä pitää välttää?

Tehtäviä ja pohdittavaa[muokkaa]

  1. Pohdi omia arvojasi sekä perheesi arvoja, eli asioita, jotka ovat sinulle ja perheellesi tärkeitä. Entäpä kaveripiirisi arvot?
  2. Pohtikaa, miten omat arvonne näkyvät toiminnassanne päivittäin. Miltä teistä tuntuisi, jos joutuisitte elämään arvojenne vastaisesti?
  3. Tutkikaa koulunne opetussuunnitelmaa ja etsikää sieltä, millaiselle arvopohjalle koulunne toiminta perustuu. Miten nämä arvot näkyvät mielestänne koulunne toiminnassa?
  4. Tutki luokkanne ja koulunne normeja eli sääntöjä. Millaisia normeja on kirjoitettu ylös? Entä millaisia kirjoittamattomia normeja luokassanne tai koulussanne on?
  5. Millaisiin normeihin sinä törmäät päivän aikana. Aloita pohtiminen siitä, kun heräät aamulla.

Lähteet[muokkaa]