S1 Kasvaminen hyvään elämään/Oikeudenmukaisuus tarkoittaa reiluutta

Wikikirjastosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Oikeudenmukaisuus on reiluutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Emblem-question-yellow.svg
Pohdi tässä välissä!

Millaisia ajatuksia opettajan toiminta ja jalkapallojoukkueiden jaot seuraavissa tilanteissa sinussa herättävät?

  • Opettaja tuo pussillisen karkkia luokkaan, mutta ilman mitään erityistä syytä päättääkin jakaa karkkia vain osalla luokan oppilaista.
  • Liikuntatunnilla pelataan jalkapalloa. Toiseen joukkueeseen laitetaan kaikki lajin harrastajat ja toiseen loput.

Arkielämässä käytämme usein termejä reilu ja epäreilu. Se, mistä käytämme nimitystä reilu tarkoittaa filosofiassa ja etiikassa suunnilleen samaa kuin oikeudenmukaisuus. Kun jokin asia vaikuttaa epäreilulta, olemme puolestaan törmänneet epäoikeudenmukaisuuteen.

Ylläolevat esimerkit herättävät varmaan meissä kaikissa ajatuksen epäreiluudesta eli epäoikeudenmukaisuudesta. Ainakin, jos olemme siinä osassa luokkaa, joka ei saa karkkia, tai siinä joukkueessa, joka joutuu pelaamaan jalkapallohuippuja vastaan. Tilanne olisi toki epäoikeudenmukainen vaikka olisimme karkin saajissa tai jalkapallohuipuissa, mutta huomaisimmeko silloin tilanteen epäoikeudenmukaisuuden yhtä helposti?

Oikeudenmukaisuus on käsite, joka ottaa kantaa siihen, miten asioiden tulisi olla eli millä tavoin asiat, aineettomat ja aineelliset, tulisi jakaa ihmisten kesken, ja miten ihmisten välinen kanssakäyminen tulisi järjestää? Jos kaikille ei riitä läppäreitä, miten ne jaetaan koulussa? Entä mikä luokka saa suurimman luokkatilan? Kuinka kenttävuorot jaetaan, jos kaikki luokat eivät mahdu kentälle yhtä aikaa? Kenellä on oikeus päättää luokan ja koulun asioista? Kuka luokasta saa käydä erityisopettajan luona työskentelemässä? Ketkä huolehtivat luokan siisteydestä ja kuka tekee kotona kotityöt? Esimerkiksi nämä kaikki kysymykset ovat asioita, joissa oikeudenmukaisuus tulee kuvaan mukaan.

Nopeasti ajatellen voisi sanoa, että tasajako on oikeudenmukainen tapa jakaa, mutta näin ei ehkä kuitenkaan kaikissa tilanteissa ole. Jos esimerkiksi jokainen oppilas saa käydä yhtä paljon eritysopettajalla, kukaan ei hyödy siitä oikein mitään, sillä opettajan kanssa vietetty aika jää niin lyhyeksi. Olisiko myöskään oikeudenmukaista vaatia 3-vuotiaalta yhtä paljon kotitöitä kuin 13-vuotiaalta? Entä pitäisikö omat ansiot ottaa huomioon? Jos esimerkiksi luokka saa vapaa-aikaa kirjallisuusviikolla luettujen sivujen perusteella, tuleeko kaikkien saada yhtä paljon vapaa-aikaa, vaikka toiset lukevat sata sivua ja toiset kymmenen? Vaikuttaako asiaan se, onko vähäisen lukemisen taustalla lukutaidon puute vai laiskuus?

Oikeudenmukaisuus ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin kateus. On luonnollista olla kateellinen siitä, että viereisellä paikalla istuva oppilas saa kokeesta paremman arvosanan. Jos hän on vastannut koekysymyksiin paremmin kuin sinä, hänen parempi arvosanansa on myös oikeudenmukainen. Jos kuitenkin olette saaneet samoilla vastauksilla eri arvosanat, silloin arvosanat ovat epäoikeudenmukaisia.

Oikeudenmukaisen jaon perusteeksi on esitetty esimerkiksi seuraavia keinoja:

  • tasajako
  • jokaiselle omien ansioiden mukaan
  • jokaiselle omien tarpeiden mukaan
  • jokaiselle omien kykyjen mukaan
  • tietämättömyyden verho

Oikeudenmukaisen jaon peruste voi myös vaihdella tilanteen mukaan.

Chat bubbles.svg
Keskusteltavaksi

Pohtikaa tilanteita, johon erilaiset yllä esitellyt oikeudenmukaisen jaon perusteet sopisivat.

Tietämättömyyden verho[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amerikkalainen filosofi John Rawls kehitti ajatuksen "tietämättömyyden verhosta". Tietämättömyyden verho liittyy teoriaan sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta eli siitä, miten yhteiskunta pitäisi järjestää niin, että se olisi oikeudenmukainen kaikkia ihmisiä kohtaan.

Ajatellaanpa hetki, että ihmisryhmä on laatimassa sääntöjä yhteiskunnalle. Ryhmässä, kuten yhteiskunnassa, on eri ikäisiä, eri sukupuolia, rikkaita ja köyhiä, koulutettuja ja kouluttamattomia, terveitä ja sairaita, enemmistöjä ja vähemmistöjä ja monia muita erilaisia ihmisryhmiä. Jokaisella on siis erilaisia erityispiirteitä, jotka vaikuttavat siihen, millaisia mahdollisuuksia heillä on yhteiskunnassa.

Kun sääntöjä pohditaan, tulee miettiä, tulisiko esimerkiksi kaikkien maksaa veroja ja kuinka paljon? Maksaisivatko kaikki yhtä paljon vai rikkaat enemmän? Mihin näitä verorahoja pitäisi käyttää? Onko oikeudenmukaista, että rikkaiden maksamista veroista maksetaan köyhempien koulutus ja terveydenhuolto, vai pitäisikö kaikkien maksaa nämä omasta pussistaan? Onko oikeudenmukaista, että toiset ihmiset ansaitsevat enemmän rahaa kuin toiset, ja jos on, millaisissa tapauksissa suuret tuloerot ovat oikeudenmukaisia?

Jos esimerkiksi rikkaat tietävät jo sääntöjä laatiessaan olevansa rikkaita ja köyhät tietävät olevansa köyhiä, on vaarana, että molemmat ryhmät alkavat vaatia sääntöjä, jotka suosivat omaa ryhmää. Tietämättömyyden verho -ajatusleikissä verho peittää jokaisen sopijan roolin ja aseman, eivätkä he tiedä, ovatko he sääntöjen sopimisen jälkeen rikkaita, köyhiä, terveitä, sairaita vai ehkä näiden yhdistelmiä. Tämän vuoksi kukaan ei halua sopia esimerkiksi vähemmistöryhmälle epäoikeudenmukaisesta säännöstä, sillä saattaa itse olla juuri tuossa ryhmässä, kun tietämättömyyden verho nostetaan.

Todellisessa elämässä tiedämme tietysti pääosin, missä roolissa olemme, mutta voimme aina pyrkiä asettumaan toisen asemaan ja miettimään, miltä säännöt ja toimintamallit siitä asemasta näyttävät.

Yhteiskunnan pelisääntöjen laatiminen voi kuulostaa koululaisesta kaukaiselta, mutta sama periaate pätee esimerkiksi koulussa pelin sääntöjen tai välitunnilla joukkuejakojen laatimisessa. Onko oikeudenmukaista, että toisessa joukkueessa pelaavat kaikki lajin harrastajat ja toisessa loput? Tietämättömyyden verho -ajatusta voidaan soveltaa tässä esimerkiksi niin, että joukkuejakojen jälkeen hatusta nostetaan yksi nimi, joka määrätään toiseen joukkueeseen. Tällöin kukaan ei halua tehdä epäoikeudenmukaisia joukkuejakoja, koska saattaa joutua siihen lähtökohdiltaan heikompaan joukkueeseen. Entä miten tietämättömyyden verho auttaisi laatimaan uuden pelin säännöt oikeudenmukaiseksi kaikille?

Chat bubbles.svg
Keskusteltavaksi

Olette laatimassa sääntöjä peliin, jossa tavoitteena on kerätä pisteitä viemällä pallo vastustajajoukkueen maalialueelle. Pelaamassa on erilaisia ihmisiä: Osa pelaajista on pieniä ja osa isoja. Laatikaa peliin oikeudenmukaiset säännöt tietämättömyyden verho -ajatusta soveltaen. Mitä pelissä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]