S2 Demokraattinen yhteiskunta/Eduskunnassa päätetään kansan asioista

Wikikirjastosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Miksi sinun täytyy tulla kouluun? Miksi liikuntatunteja on koulussa juuri sen verran kuin on? Miksi koulussa pitää opiskella matemematiikkaa? Miksi veroja täytyy maksaa? Miksi Suomessa on sellaisia lakeja kuin on ja miksi toiset asiat ovat Suomessa rikoksia ja toiset eivät? Kaikista näistä asioista ovat päättäneet Suomen kansan valitsemat edustajat eli kansanedustajat.

Eduskunta edustaa suomalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansanedustajat valitaan joka neljäs vuosi päättämään yhteisistä asioista Helsinkiin eduskuntataloon.
Kansanedustajat valitaan joka neljäs vuosi päättämään yhteisistä asioista Helsinkiin eduskuntataloon.

Demokratia tarkoittaa kansanvaltaa eli sitä, että kansa päättää asioista. Koska olisi mahdottoman vaikeaa saada kaikki Suomessa asuvat aikuiset yhtä aikaa päättämään asioista, on sovittu, että kansa valitsee vaaleissa eduskuntaan joka neljäs vuosi 200 kansanedustajaa ja antaa näille luvan päättää yhteisistä asioista.

Vaaleissa kaikilla 18 vuotta täyttäneillä Suomen kansalaisilla on äänioikeus. Se tarkoittaa, että kaikki 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset saavat äänestää ehdokasta, jonka uskovat tekevän hyviä päätöksiä. Jokaisella on vaaleissa yksi ääni käytettävänä. Ehdokkaaksi eduskuntavaaleissa voi ryhtyä kuka tahansa 18 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen.

Tätä mallia, jossa ihmiset valitsevat edustajia päättämään heidän puolestaan kutsutaan edustukselliseksi demokratiaksi. Jos ihmiset eivät ole tyytyväisiä edustajien päätöksiin, he voivat vaihtaa ne joka neljäs vuosi äänestämällä jotain toista.

Eduskunnan tehtävä on päättää suomalaisten puolesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskunnassa kansanedustajat keskustelevat ja äänestävät yhteisistä asioista täysistuntosalissa. Puhetta korokkeella johtaa puhemies.
Eduskunnassa kansanedustajat keskustelevat ja äänestävät yhteisistä asioista täysistuntosalissa. Puhetta korokkeella johtaa puhemies.

Eduskunnassa suomalaisia edustavien kansanedustajien tehtävä on säätää Suomessa asuvia koskevat lait. Lakialoite voi tulla eduskunnan päätettäväksi kansanedustajilta, hallitukselta tai suoraan kansalaisilta kansalaisaloitepalvelun kautta. Eduskunta ottaa kansalaisaloitteen käsittelyyyn, mikäli sitä kannattaa kansalaisaloitepalvelussa vähintään 50 000 ihmistä.

Kun lakialoite eli ehdotus laista tulee kansanedustajille, he tutustuvat lakialoitteeseen ja keskustelevat siitä yhdessä. Samalla he antavat ohjeita lain työstämistä jatkavalle valiokunnalle. Valiokunnat koostuvat kansanedustajista, ja niitä on monia. Jos lakialoite liittyy jotenkin koulutukseen, sitä työstää sivistysvaliokunta. Jos taas laki liittyy jotenkin luontoon, se on ympäristövaliokunnan töitä. Jokainen 200:sta kansanedustajasta kuuluu johonkin valiokuntaan.

Valiokunta jatkaa lain työstämistä kansanedustajien ohjeiden, neuvojen ja vaatimusten mukaisesti, minkä jälkeen se esitellään uudelleen eduskunnalle. Lopulta eduskunta äänestää, hyväksyykö se lain vai ei, ja jos laki hyväksytään, presidentti vahvistaa lain.

Jos tavallinen suomalainen haluaa vaikuttaa lainsäädäntöön, hän voi yrittää saada kansanedustajan tekemään asiasta lakialoitteen tai kerätä ehdotukselleen vähintään 50 000 kannattajaa kansalaisaloitepalvelussa.

Lakien säätämisen lisäksi eduskunnan tärkeä tehtävä on päättää, miten paljon rahaa suomalaisilta kerätään veroina ja mihin yhteiset rahat käytetään eli päättää Suomen valtion budjetista.

Sivun alalaidasta löytyvistä Lue lisää -linkeistä löydät lisätietoa lainsäädännön vaiheista ja eduskunnan toiminnasta.

Hallitus valmistelee lait ja päätökset sekä valvoo niiden toteuttamista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi entisistä Suomen hallituksista Eduskunnan täysistuntosalissa kuuntelemassa ja vastaamassa kansanedustajien kysymyksiin.
Yksi entisistä Suomen hallituksista Eduskunnan täysistuntosalissa kuuntelemassa ja vastaamassa kansanedustajien kysymyksiin.

Vaalien jälkeen eduskunta valitsee joukostaan pääministerin. Pääministeri valitaan yleensä vaaleissa suosituimmasta eli eniten kansalaisten ääniä saaneesta puolueesta. Pääministeri kokoaa ympärilleen muut ministerit eli hallituksen, jota pääministeri myös johtaa. Ministerit johtavat puolestaan omia ministeriöitään. Esimeriksi sisäministeri johtaa Suomen sisäisiä asioita ja ulkoministeri Suomen suhteita ulkomaihin. Puolustusministeri puolestaan johtaa Suomen puolustuksen toimeenpanoa ja sitä koskevien lakien valmistelua, kun taas opetusministeri johtaa koulua ja opetusta koskevien lakien toimeenpanoa ja valmistelua.

Pääministerin ei kannata koota hallitusta vain omasta puolueestaan, koska hän tarvitsee lakiesitysten läpimenoon eduskunnan enemmistön hyväksynnän. Siksi saadakseen asioita ja lakeja päätetyksi eduskunnassa, hänen on tehtävä yhteistyötä myös muiden eduskunnassa olevien puolueiden kanssa. Demokratia ei tarkoitakaan vain enemmistön valtaa, vaan kaikkien, myös vähemmistössä olevien äänen kuuntelemista ja yhteistyötä.

Kaikki puolueet eivät saa edustajiaan pääministerin kokoamaan hallitukseen. Yleensä siksi, että puolueilla on niin suuria eroja ajatuksissa tärkeistä asioista, ettei yhteistyö ole mahdollista. Näitä hallituksen ulkopuolelle jääviä puolueita kutsutaan oppositioksi.

Eduskunnassa päätettävien lakien ja päätösten valmistelun lisäksi hallituksen tehtävä on toimeenpanna ja valvoa päätösten toteutuminen. Lisäksi hallituksen tärkeisiin tehtäviin kuuluu muun muassa valtion budjetin eli sen, mihin rahaa Suomessa käytetään, valmistelu eduskunnalle päätettäväksi.

Valta on jaettu kolmelle taholle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Emblem-question-yellow.svg
Pohdi tässä välissä!
  • Pohtikaa, mikä vaara piilee siinä, että sama henkilö tai samat henkilöt saisivat päättää laista, valvoa lakeja ja tuomita rikollisia.


Olisi erittäin vaarallista antaa kaikki valta yhden tai muutaman käsiin. Pahimmassa tapauksessa tämä johtaisi mielivaltaa, jossa valtaa käsissään pitävä henkilö voisi säätää ja muuttaa lakeja oman mielensä mukaan, ottaa kenet tahansa kiinni epäiltynä rikoksista, jotka hän itse määrittelisi rikoksiksi ja lopulta tuomita nämä vankilaan oman mielensä mukaan.

Tämä vaara havaitiin demokratioissa jo satoja vuosia sitten, ja keksittiin jakaa valta kolmelle taholle. Tässa vallan kolmijako-opiksi kutsutussa mallissa valta on jaettu kolmelle toisistaan riippumattomalle taholle.

  1. Lainsäädäntövalta on kansan valitsemilla kansanedustajilla.
  2. Lakien toimeenpano- ja valvontavalta on hallituksella. Lakien noudattamista valvoo tarkemmin sanottuna sisäministeriön alaisuudessa toimiva poliisi.
  3. Tuomiovalta. Tätä valtaa käyttää Suomessa eduskunnasta ja hallituksesta riippumattomat tuomioistuimet.

Ne päättävät, jotka osallistuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koululaisia kokoontunut Helsingissä eduskuntatalon portaille osoittamaan mieltään ilmastonsuojelun puolesta. Vapaassa demokratiassa rauhanomainen mielenosoitus on kansalaisten perusoikeus ja yksi tapa vaikuttaa päättäjiin.
Koululaisia kokoontunut vuonna 2019 Helsingissä eduskuntatalon portaille osoittamaan mieltään ilmastonsuojelun puolesta. Vapaassa demokratiassa rauhanomainen mielenosoitus on kansalaisten perusoikeus ja yksi tapa vaikuttaa päättäjiin.

Demokratian toimimisen kannalta on tärkeää, että ihmiset ovat aktiivisia yhteisistä asioista päätettäessä. Kansanedustajiin voi vaikuttaa esimerkiksi lähettämällä heille sähköpostia, kun päätettäväksi on tulossa itselle tärkeä asia. Kansalaisille on avattu myös erilaisia palveluja, kuten kansalaisaloite.fi ja nuortenideat.fi, joissa ihmiset voivat antaa suoraan ideoita ja ehdotuksia yhteisiin asioihin sekä eduskunnalle käsiteltäväksi. Myös sosiaalinen media antaa ennennäkemättömiä mahdollisuuksia saada oma ääni kuulumaan ja vaikuttaa yhteisiin asioihin.

Demokratia ei kuitenkaan ole vain Eduskuntatalossa tapahtuvaa päättämistä, vaan se on myös omassa lähiympäristössä tapahtuvaa vaikuttamista, toisten kuuntelemista, yhteisistä asioista keskustelemista ja yhdessä päättämistä. Tärkeää on, että on aktiivinen, koska vain niin voi saada oman äänensä kuuluviin.

Vapaassa demokratiassa kansalaisilla on myös oikeus osoittaa väkivallattomasti mieltään. Mielenosoitus on yksi tapa saada äänensä kuuluviin ja vaikuttaa päättäjiin. Se, että päättäjät näkevät suuren joukon ihmisiä olevan jonkin asian puolesta tai sitä vastaan, voi vaikuttaa päättäjien päätöksentekoon, koska he eivät halua menettää vaaleissa äänestäjiään.

Note icon.svg
Tärkeää muistaa!
  • Suomen valtion asioista päättävät kansan valitsemat kansanedustajat eduskunnassa.
  • Hallituksen ministereiden tehtävä on toimeenpanna ja valvoa omaa alaansa koskevat eduskunnan päätökset.
  • Demokratiassa on tärkeää, että kansalaiset osallistuvat kertomalla mielipiteensä.

Lue lisää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tehtäviä ja pohdittavaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mitä tarkoittaa edustuksellinen demokratia? Miten se eroaa suorasta demokratiasta?
  2. Selvitä, koska pidetään seuraavat eduskuntavaalit.
  3. Selvitä, mitkä puolueet ovat tällä hetkellä hallituksessa ja mitkä oppositiossa.
  4. Selvitä, kuka on tällä hetkellä Suomen pääministeri. Entä muut ministerit? Selvitä ainakin neljän muun ministerin nimi.
  5. Selvitä, kuka on eduskunnan puhemies.
  6. Selvitä, mikä on eduskuntatalon osoite.