S2 Demokraattinen yhteiskunta/Eduskunta edustaa kansaa

Wikikirjastosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Parlamentaariset järjestelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eri maissa on erilaisia parlamentaarisia järjestelmiä. Parlamentti eli kansanedustuslaitos säätää maan lait, ja se voi olla yksi- tai kaksikamarinen. Esimerkiksi Englannissa ja Yhdysvalloissa on kaksikamarinen parlamentti.

Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentti jakautuu ylä- ja alahuoneeseen. Parlamentin ylähuoneessa on 731 jäsentä, jotka nimitetään tehtävään Englannin kirkon piispojen ja eli ylhäisaatelisten joukosta. Ylähuoneen valta on pieni, ja se voi käytännössä vain viivyttää alahuoneen lakiesitysten läpimenoa. Alahuoneen 650 edustajaa valitaan enemmistövaalitavalla vaalipiireistä. Jokaisesta vaalipiiristä valitaan siis yksi edustaja alahuoneeseen.

Yhdysvalloissa parlamentti on nimeltään Yhdysvaltain kongressi. Se muodostuu edustajainhuoneesta ja senaatista, jotka ovat yhdenvertaisia kamareita. Vaikka järjestelmä on kaksikamarinen, ei varsinaista ylä- ja alahuonetta ole. Edustajainhuoneen tarkoitus on antaa kuva kansalaisten mielipiteistä, ja senaatti on hitaammin muuttuva, pohdiskelevampi kamari. Edustajainhuoneessa on 435 jäsentä ja senaatissa 100 senaattoria, jotka molemmat valitaan osavaltioista.

Suomen eduskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen parlamentti eli eduskunta on yksikamarinen. Eduskunnassa on 200 kansanedustajaa, jotka valitaan neljän vuoden välein vaaleilla. Seuraavat eduskuntavaalit järjestetään vuonna 2019. Kansanedustajat jakaantuvat puolueen mukaisiin eduskuntaryhmiin. Eduskunta valitsee hallituksen hallitusneuvotteluissa. Muut puolueet muodostavat opposition. Vaalikaudella 2015-2019 hallituspuolueet ovat Keskusta, Kokoomus ja Sininen tulevaisuus, joilla on yhteensä 106 kansanedustajaa. Kaikki ministerit kuuluvat hallituspuolueisiin.

Suomen eduskunnan tärkein tehtävä on lakien säätäminen. Lisäksi eduskunta tekee vuotuisen valtion talousarvion eli budjetin, valvoo hallituksen toimintaa ja osallistuu Euroopan unionin päätöksentekoon.

Lakien säätäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtiopäivät on eduskunnan vuotuinen työjakso, jonka aikana lakeja säädetään. Lait säädetään eduskunnan täysistunnossa, jota johtaa puhemies. Tämänhetkinen eduskunnan puhemies on Kokoomuksen Paula Risikko. Lakiehdotus tulee eduskunnan käsiteltäväksi hallituksen esityksenä, kansanedustajan tekemänä lakialoitteena tai kansalaisaloitteena.

Lain valmistelu on monivaiheinen prosessi. Valmistelu alkaa lähetekeskustelulla, joka käydään täysistunnossa. Lähetekeskustelussa päätetään, mihin valiokuntaan esitys lähetetään. Kuukauden tai kaksi kestävän valiokuntakäsittelyn jälkeen lakiehdotuksella on kaksi käsittelyä. Ensimmäisessä päätetään lain sisällöstä ja toisessa hyväksytään tai hylätään lakiesitys.

Kun eduskunta on hyväksynyt lain, sen allekirjoittavat eduskunnan puhemies ja pääsihteeri. Tämän jälkeen lakiesitys lähetetään tasavallan presidentille vahvistettavaksi. Mikäli presidentti ei vahvista lakia, se palautuu eduskunnan käsiteltäväksi. Jos eduskunta hyväksyy lain uudelleen ilman asiasisällön muuttamista, se tulee voimaan ilman vahvistusta. Tasavallan presidentti ei siis voi estää eduskunnan hyväksymän lain toimeenpanoa.

Tavallinen laki hyväksytään tai hylätään yksinkertaisella, yhdenkin äänen enemmistöllä. Perustuslain muuttaminen on tavallisen lain muuttamista vaikeampaa, sillä se määrittelee oikeusjärjestelmän ja yhteiskunnan perusteet. Vaikeutetussa säätämismenettelyssä tarvitaan kahden eduskunnan hyväksyntä perustuslain muuttamiselle. Lain toisessa käsittelyssä ehdotus hyväksytään yksinkertaisella enemmistöllä, ja seuraavan vaalikauden eduskunta hyväksyy lain kahden kolmasosan enemmistöllä.