Siirry sisältöön

S2 Demokraattinen yhteiskunta/Ei ole yhtä oikeaa suomalaisuutta

Wikikirjastosta

Suomen väestöön kuuluvat kaikki ihmiset, jotka Suomessa asuvat. Väestö voidaan jakaa iän mukaan lapsiin, aikuisiin ja vanhuksiin. Nykyään lapsia syntyy vähemmän kuin aiemmin, joten suomalaiset ikääntyvät eli vanhusten osuus väestöstä kasvaa.

Suurin osa Suomen väestöstä asuu kaupungeissa. Kaupungeissa on paljon työ- ja opiskelupaikkoja ja se houkuttelee ihmisiä muuttamaan kaupunkeihin. Monet maaseudun kunnat menettävät näin asukkaitaan ja usein näiden kuntien on vaikea ylläpitää palveluitaan (terveydenhuolto, koulutus ja muuta palvelut). Kunnat joutuvat lakkauttamaan esimerkiksi kouluja, jolloin lasten koulumatkat pitenevät.

Suomessa on monia vähemmistöjä. Vähemmistö tarkoittaa sitä, että ryhmään kuuluvia ihmisiä on vähemmän kuin puolet väestöstä. Jos johonkin ryhmään kuuluu taas enemmän ihmisiä kuin puolet väestöstä, puhutaan enemmistöstä.

Vähemmistöryhmä voi muodostua esimerkiksi kulttuuritaustan, iän, sukupuolen, uskonnon tai äidinkielen mukaan.

Suomessa on kielivähemmistöjä, joista suomenruotsalaisilla, romaneilla, saamelaisilla ja viittomakielisillä on oikeus käydä koulu omalla äidinkielellään. Näillä kaikilla ryhmillä on myös vahva oma kulttuuri.

Jokaisella vähemmistöllä on oikeus omiin tapoihinsa ja jokaisen suomalaisen tulee näitä tapoja kunnioittaa.

Suomeen on tullut aina erilaisia tapoja ja esimerkiksi sanoja ulkomailta. Nykyään ihmiset liikkuvat paljon ja internet tuo kaikki maailman maat lähemmäs toisiaan.

Esimerkiksi ruuista tacot, hampurilainen ja sushi ovat tulleet Suomeen muualta maapallolta. Musiikki, muoti ja elokuvat ovat nykyään usein maailmanlaajuisia ilmiöitä.

Suomessa asuu yli 200 000 ulkomailla syntynyttä ihmistä. Eniten asukkaita Suomeen on tullut Virosta, Venäjältä ja Ruotsista. Ulkomailta Suomeen muutetaan usein opiskelujen tai työpaikan vuoksi. Osa ihmisistä on muuttanut Suomeen löydettyään itselleen aviopuolison. Suomeen pysyvästi asettuneita henkilöitä kutsutaan uussuomalaisiksi

Myös Suomesta on muutettu ulkomaille. Ulkosuomalaisia eli pysyvästi ulkomailla asuvia on ympäri maailmaa noin 800 000. Eniten suomalaisia asuu Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Uudessa kotimaassa pärjätäkseen on usein hyvä osata maan kieli.

Joissain maissa tai alueilla ei ole turvallista elää. Ihmisiä voidaan vainota uskontonsa, mielipiteensä tai kansallisuutensa vuoksi. Tällöin vainotut ihmiset joutuvat lähtemään kodeistaan. Tällaisia muihin maihin turvaan pyrkiviä sanotaan pakolaisiksi. Suurin osa pakolaisista on jäänyt naapurimaihin, mutta osa lähtee myös esimerkiksi Suomeen etsimään turvallisempaa paikkaa elää. Suomeen pakolaisia on tullut mm. Somaliasta, Irakista ja Afganistanista. Suomeen tulevia pakolaisia autetaan siinä, että he voivat toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina jäseninä. Yhtenä tärkeänä asian on suomen kielen oppiminen. Suomen kielen opiskeleminen voi olla monelle ulkomailta muuttaneelle vaikeaa. Suomi on aika omanlaisensa kieli. Jos pakolaiset jäävät pysyvästi asumaan Suomeen, heistä voi tulla Suomen kansalaisia.

Tehtäviä ja pohdittavaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Selvitä Suomen väkiluku Väestörekisterikeskuksen sivuilta.
  2. Katso Suomen väestöntiheyskarttaa. Mitä tummempi väritys on, sitä tiheämmin eli ahtaammin ihmiset asuvat. Vertaa kuvaa Suomen karttaan, jossa näkyvät kaupungit. Missä Suomen kaupungeissa on tihein väestöntiheys? Missä osassa Suomea on kaikkein pienin väestöntiheys?
  3. Pohdi, miksi Suomeen muutetaan muualta maailmasta.
  4. Millaisia vaikeuksia muista maista Suomeen muuttaneilla voisi olla asettua uuteen kotimaahansa?
  5. Kuvittele, että muuttaisitte perjeesi kanssa toiseen maahan. Millaista se olisi? Kirjoita tai piirrä.