S2 Demokraattinen yhteiskunta/Kunnat huolehtivat monista kansalaisten peruspalveluista

Kunnat huolehtivat monista kansalaisten peruspalveluista

Suomessa kunnat ovat paikallishallinnon yksiköitä eli heillä on oikeus päättää omista asioista itse. Vuoden 2000 perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Useimmiten kunnat koostuvat yhdestä tai useammasta taajamasta ja niitä ympäröivästä maaseudusta.

Suomen erikokoiset kunnat

Vuoden 2018 alusta on Suomessa 311 kuntaa. 16 kuntaa sijaitsee Ahvenanmaalla, joka tarkoittaa sitä, että siellä kuntakoko on manner-Suomea pienempi, koska Ahvenanmaalla kunnat voivat muodostaa pienet saaret tai saariryhmät. Kunnat eroavat toisistaan merkittävästi pinta-aloilla ja väkiluvulla. Pinta-alaltaan suurin kunta Suomessa on Inari ja pienin on Kauniainen. Eniten asukkaita on Helsingissä ja nyt myös Sottungalla.

Kuntien tehtävät ja palvelut Suomessa

Suomen valtio tukee kuntia palvelujen järjestämisessä maksamalla niille valtionosuutta. Lisäksi kunnat voivat periä palveluista asiakasmaksuja. Kuntien tehtävät voidaan jakaa pakollisiin ja vapaaehtoisiin tehtäviin. Pakollisia tehtäviä ovat asukkaiden terveydenhuoltoon, päivähoitoon, perusopetukseen sekä sosiaalihuoltoon liittyvät tehtävät.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Suomessa kuntien on huolehdittava asukkaittensa terveydestä ja hyvinvoinnista väestöryhmittäin. Asukkaiden terveyden ylläpitämiseksi kunnat tarjoavat ihmisille perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa ja myös hammashoitoa/-huoltoa. Kunnat voivat perustaa itse sosiaali- ja terveyspalveluja tai ostaa niitä muilta kunnilta, järjestöiltä tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Kuntien vastuulla olevat sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä ovat esimerkiksi kasvatus ja -perheneuvonta, lasten- ja nuorten huolto, lasten päivähoito, ympäristöterveydenhuolto ja kehitysvammaisten erityishuolto.

Opetus- ja kulttuuripalvelut

Myös opetus- ja kulttuuripalveluilla voi edistää ihmisten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Kunnat ylläpitävät kouluja. Kuntien tehtävänä on järjestää, tukea ja edistää kuntansa kulttuuritoimintaa. Halutessaan kunnat voivat järjestää asukkaille taiteen perusopetuksen sekä asukkaiden harrastusten tukevan opetuksen taiteen eri aloilla.

Tekniset palvelut

Kuntien on ohjattava alueensa maankäyttöä ja rakentamista. Kunnille kuuluvat pääsääntöisesti vesi-, energia- ja jätehuolto, myös katujen kunnossapito sekä ympäristönsuojelu.

Vapaaehtoiset tehtävät

Vapaaehtoisia tehtäviä voivat olla esimerkiksi liikuntatilojen ja -paikkojen ylläpitäminen. Monet kunnat tarjoavat myös kirjasto-, kulttuuri-, nuoriso-, liikunta- ja vapaa-ajanpalveluja.

Kunnanvaltuusto

Kunnanvaltuusto on Suomen kunnissa ylin päätösvaltaa käyttävä elin. Suomessa kunnanvaltuutettu valitaan kunnallisvaaleissa neljän vuoden välein. Kunnan asukkaat (18 vuotta täyttäneet) antavat kunnallisvaaleissa päätösvallan valtuutetuille. Kunnanvaltuuston koko riippuu kuitenkin kunnan asukasmäärästä siten, että jos kunta on pieni, sitten valtuutettua on 13, mutta jos kunta on suuri, sillä on 85 valtuutettua. Vaaleilla valittu kunnanvaltuutettu päättää kuntien asioista.

Valtuuston tehtävät

Valtuuston tehtäviin kuuluu esimerkiksi kunnan taloudesta ja hallinnosta päättäminen. Kunnan alueelle rakentamisesta ja muutenkin kunnan maankäytöstä valtuusto päättää kaavoituksella.

Kunnanhallitus

Toinen tärkein toimielin valtuuston jälkeen on kunnanhallitus. Kunnanhallitus huolehtii kunnanvaltuuston tekemien päätösten toteuttamisesta. Kunnanhallituksen alaisena työskentelee kunnanjohtaja, joka johtaa kunnan hallintoa ja taloutta. Kunnanjohtajan lisäksi kunnanhallituksen alaisena työskentelee yksi tai useampia apulaiskunnanjohtajia.

Kuntien talous

Kuntien rahoituksesta noin kaksi kolmasosaa menee kunnallisveroon, kiinteistöveroon ja muihin kuntalaisilta perittäviin maksuihin. Loput tulot kunnat saavat valtion kunnille maksamista tuista eli valtionosuuksista. Kunnilla voi olla myös joku liiketoiminta, josta ne saisivat lisää tuloja. Heikki Helinin (kunnallistalouden dosentti) mukaan valtio on vuosina 1993-2008 heikentänyt kuntien veropohjaa tuloveronkevennyksillä ja yhteisöveron tuottoa supistamalla. Kuntien itsehallinto on heikentynyt veropohjan kaventamisen seurauksina. Kuntien menot ovat noin 42 miljardia euroa vuodessa. Noin 50% menoista rahoitetaan veroilla, alle 30% maksuilla ja toimintatuloilla, alle 20% rahoitetaan taas valtionosuuksilla sekä loput menoista lainoilla.

Maakunta ja sote-uudistus

Nykyään Suomessa on ongelmia sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. Ihmiset eivät saa yhdenvertaisesti palveluja, jonotusajat ovat pitkät, palvelujen tasot vaihtelevat kunnittain, hoito ontuu ⇒ihmiset joutuvat terveyskeskukseen takaisin saman vaivan takia, palveluihin uppoaa paljon rahaa ⇒ valtio ja kunnat velkaantuu. Maakunta- ja soten-uudistuksen tarkoituksena on nykyaikaistaa hallinto ja palvelut niin, että niissä huomioidaan asiakkaiden tarpeet ja että hallinto toteutuisi kustannustehokkaasti. Maakunta- ja sote-uudistuksessa kuntien palvelut siirretään maakunnille, jotta asiakkaiden hoitoa voidaan yhdenvertaistaa. Uudistuksen tavoitteena pääasiallisesti on parantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta. Uudistus pitäisi/olisi tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020.