Siirry sisältöön

S2 Demokraattinen yhteiskunta/Kuntavaalit

Wikikirjastosta

Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin. Vuoden 2017 alussa on kuntien lukumäärä Manner-Suomessa 295 ja Ahvenanmaan maakunnassa 16.

Kuntavaalit toimitetaan joka neljäs vuosi huhtikuun kolmantena sunnuntaina. Jos huhtikuun kolmas sunnuntai on pääsiäispäivä, vaalipäivä on pääsiäistä edeltävä sunnuntai. Seuraavat kuntavaalit toimitetaan 18.4.2021.

Kunnassa valittavien valtuutettujen lukumäärästä päättää valtuusto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuntalain mukaan valtuutettuja on kuitenkin vähintään valittava seuraavasti:

Asukkaita - > Valtuutettuja vähintään
enintään 5000 - > 13
5001 - 20 000 - > 27
20 001 - 50 000 - > 43
50 001 - 100 000 - > 51
100 001 - 250 000 - > 59
250 001 - 500 000 - > 67
yli 500 000 - > 79

Kuntavaalien keskeiset periaatteet ovat:

  • vaalit ovat välittömät, salaiset ja suhteelliset
  • vaaleissa on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus
  • kunkin äänestäjän on äänestettävä itse
  • äänestämisen on tapahduttava vaaliviranomaisen edessä.
  • Kuntavaaleissa ylimpänä vaaliviranomaisena toimii oikeusministeriö, jolla on yleisvastuu vaalien toimeenpanosta.

Vaalien tuloksen määräytyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaalien tuloksen määräytymisessä käytetään ns. d'Hondt'in laskentamenetelmää, jonka mukaan laskennan ensimmäisessä vaiheessa lasketaan kunkin ryhmittymän eli

  • vaaliliittoon kuulumattoman (yksittäisen) puolueen,
  • vaaliliiton,
  • yhteislistan sekä
  • yhteislistaan kuulumattoman valitsijayhdistyksen saama kokonaisäänimäärä.

Vaaliliitossa olevia puolueita kohdellaan siis yhtenä ryhmittymänä, samoin yhteislistaan kuuluvia valitsijayhdistyksiä. Laskennan toisessa vaiheessa asetetaan kussakin ryhmittymässä ehdokkaat paremmuusjärjestykseen heidän saamiensa äänimäärien perusteella. Kolmannessa vaiheessa annetaan kullekin ehdokkaalle vertausluvut siten, että ryhmittymän eniten ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen ryhmittymän koko äänimäärän, toiseksi eniten ääniä saanut ehdokas puolet ryhmittymän äänimäärästä, kolmanneksi tullut ehdokas kolmanneksen, neljänneksi tullut ehdokas neljänneksen ja niin edelleen. Lopuksi kunnan kaikki ehdokkaat asetetaan vertauslukujen mukaiseen paremmuusjärjestykseen ja tästä listasta valitaan valtuutetuiksi niin monta ehdokasta kuin kunnassa valitaan valtuutettuja.


Esimerkki kuntavaalien tuloksen laskennasta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa valitaan neljä (4) valtuutettua. Ehdokkaita asettavat Sininen puolue (5 ehdokasta), Keltainen puolue (5 ehdokasta), Valkoinen puolue (4 ehdokasta), Harmaa puolue (2 ehdokasta) ja Oranssi puolue (1 ehdokas). Valkoinen puolue ja Oranssi puolue muodostavat vaaliliiton.

VAIHEET 1 ja 2: Lasketaan ehdokkaiden äänet ja asetetaan ehdokkaat äänimäärien mukaiseen paremmuusjärjestykseen:

Sininen puolue:
Ehdokkaat Maija (20 ääntä), Riikka (15), Heikki (10), Timo (8), Helinä (3). Sininen puolue saa yhteensä 56 ääntä.
Keltainen puolue:
Ehdokkaat Juhani (25 ääntä), Liisi (10), Pekka (5), Iines (3), Olli (2). Keltainen puolue saa yhteensä 45 ääntä.
Valkoinen puolue:
Ehdokkaat Pirkko (20 ääntä), Helmi (7), Kalle (2), Leena (3). Valkoinen puolue saa yhteensä 32 ääntä.
Harmaa puolue:
Ehdokkaat Topi (25 ääntä), Toini (2). Harmaa puolue saa yhteensä 27 ääntä.
Oranssi puolue:
Ehdokas Eetu (22 ääntä). Oranssi puolue saa yhteensä 22 ääntä.

VAIHE 3: Lasketaan ehdokkaiden vertausluvut:
Sininen puolue:
Maija (56), Riikka (28), Heikki (18,66), Timo (14), Helinä (11,20).
Keltainen puolue:
Juhani (45), Liisi (22,50), Pekka (15), Iines (11,25), Olli (9).
Valkoisen puolueen ja Oranssin puolueen vaaliliitto (Valkoinen puolue ja Oranssi puolue saivat yhteensä 32+22=54 ääntä):
Eetu (54), Pirkko (27), Helmi (18), Kalle (13,50), Leena (10,80).

Harmaa puolue:
Topi (27), Toini (13,50).

VAIHE 4: Koska kunnassa valitaan neljä (4) valtuutettua, katsotaan, keillä ehdokkailla ovat neljä suurinta vertauslukua.
He ovat ovat Maija (56), Eetu (54), Juhani (45) ja Riikka (28). He tulevat valituiksi.