Siirry sisältöön

S2 Demokraattinen yhteiskunta/Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa

Wikikirjastosta

Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentti on valtionpäämies eli valtion ylin poliittinen vallankäyttäjä nykyään lähes kaikissa tasavalloissa. Tasavaltoja, joilla ei ole presidenttiä, on nykyisin vain kaksi: San Marino ja Pohjois-Korea. Sana presidentti tarkoittaa “edessä istujaa” ja on johdettu latinasta.

Presidentit Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi on tasavalta, jota johtaa presidentti. Suomessa presidentti valitaan kuuden vuoden valtiokaudelle syntyperäisten Suomen kansalaisten joukosta. Sama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi kaudeksi, eli 12 vuodeksi. Presidentinvaalin ensimmäinen kierros järjestetään vaalivuoden tammikuun neljäntenä sunnuntaina. Jos joku ehdokkaista saa tällöin enemmän kuin puolet annetuista äänistä, ehdokas on valittu presidentiksi. Jos ei, järjestetään toinen kierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä.

Itsenäisyyden aikana presidentin valtaa Suomessa pienennettiin, mutta presidentillä on kuitenkin monia poliittisia vaikutuskeinoja. Presidentin tärkein tehtävä on johtaa ulkopolitiikkaa hallituksen ja pääministerin kanssa. Presidentti myös vahvistaa lait ja toimii puolustusvoimien ylipäällikkönä. Puolustusvoimien ylipäällikkö ottaa vastaan sotilasparaateja, tekee puolustuspoliittisia päätöksiä, sekä nimittää ylimmät upseerit. Periaatteessa presidentti siis voi päättää rauhasta ja sodasta eduskunnan kanssa.

Suomen tasavallalla on ollut tähän mennessä 12 presidenttiä. Suomen ensimmäinen presidentti oli K. J. Ståhlberg, joka astui virkaansa 25.7.1919 eli hieman Suomen itsenäistymisen jälkeen. Ensimmäinen presidenttikausi oli haastava, koska Suomi oli hajanainen ja köyhä sotien jälkeen. Ståhlberg toimi presidenttinä yhden kauden, ja hänen virkaansa astui vuonna 1925 Lauri Relander. Relander tutustutti ja esitteli nuorta Suomea ulkomailla ja teki paljon valtiovierailuja. Relanderin yhden presidenttikauden jälkeen presidentiksi valittiin P. E. Svinhufvud, jolla oli yksi toimikausi. Tämän jälkeen presidentiksi valittiin Kyösti Kallio myös yhdeksi toimikaudeksi. Kallio edisti Suomen suhteita muihin maihin ja ajoi etenkin pohjoismaista yhteistyötä. Hän myös pyrki parantamaan Suomen suhteita Neuvostoliittoon. Kallio kuoli ennen toimikautensa päätöstä, jolloin Risto Ryti nousi presidentin tehtävään vuonna 1940. Ryti toimi presidenttinä kaksi kautta ja erosi työstään lähetettyään kirjeen Saksalle pyytäen heidän tukeaan Neuvostoliittoa vastaan. Mannerheim nousi presidentiksi eduskunnan säätämällä poikkeuslailla ja ensitöikseen katkaisi siteet Saksaan, sekä alkoi neuvottelemaan rauhaa Neuvostoliiton kanssa. J.K. Paasikivi valittiin presidentiksi vuonna 1946, kun Mannerheim erosi tehtävästään. Paasikiven jälkeen presidentiksi valittiin Urho Kekkonen, joka toimi Suomen presidenttinä jopa 25 vuotta. Kekkosen aikana totuttiin vahvaan presidentin valtaan ulko- ja sisäpolitiikassa. Mauno Koivisto valittiin presidentiksi Kekkosen jälkeen. Hän toimi presidenttinä kaksi kautta, jonka jälkeen Martti Ahtisaari valittiin presidentiksi vuonna 1994. Ahtisaaren jälkeen Suomen ensimmäinen naispresidentti valittiin vuonna 2000: Tarja Halonen. Kahden toimikauden jälkeen presidentiksi valittiin Sauli Niinistö.

Eri maiden presidenttejä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joissain maissa valtiomuotona on perustuslaillinen monarkia, esimerkiksi Ruotsissa ja Britanniassa. Suurin osa maista ovat kuitenkin tasavaltoja, joissa valtaa käyttää yleensä presidentti. Yhdysvaltojen 45. presidentti, Donald Trump on toiminut työssään vuodesta 2017 lähtien. Trump toimii republikaanipuolueen puolella, vaikka vuosien aikana hän on ollut myös osana demokraattipuoluetta. Yhdysvalloissa presidentin toimikausi on neljän vuoden pituinen ja sama henkilö voidaan valita vain kahdeksi kaudeksi presidentiksi. Yhdysvaltojen presidentiksi valittu ei saa paljoa valtaa, mutta töitä siltikin riittää. Presidentin työhön kuuluu mm. lakien paneminen täytäntöön ja liittovaltion johtaminen. Jotta voit tulla valituksi yhdysvaltojen presidentiksi, sinun täytyy olla syntyperäinen Yhdysvaltain kansalainen, vähintään 35 vuotias ja olla asunut Yhdysvalloissa vähintään 14 vuotta. Yhdysvalloissa, kuten useissa muissakin maissa, presidentti valitaan äänestyksen perusteella. Äänestys itse on kuitenkin Yhdysvalloissa hieman erilainen: jokainen rekisteröitynyt kansalainen äänestää oman osavaltionsa valitsijamiehen, joka puolestaan äänestää presidenttiehdokasta vaaleissa. Isommissa osavaltiossa on enemmän valitsijamiehiä, tasapuolisuuden vuoksi.

Saksan presidenteillä eli liittopresidentillä ei juurikaan ole poliittista valtaa, vaan hän toimii enemmänkin edustuksellisena valtionpäämiehenä. Vuonna 2017 valittu Frank-Walter Steinmeier edustaa sosiaalidemokraattista puoluetta. Saksan presidenttiä ei valita vaaleilla vaan presidentin valitsee liittokokous (saks. Bundesversammlung), johon kuuluu kaikki Saksan liittopäivien ja osavaltioiden edustajat. Saksan liittokokouksen ainoa työ on valita presidentti, joka tehdään joka viides vuosi. Vaikka presidentti ei ole asevoimien ylipäällikkö rauhan aikana, sotatilaa ei voida julistaa ilman presidentin hyväksyntää. Saksan presidentin tehtäviin kuuluu mm. liittovaltion virkamiesten, upseerien ja tuomarien nimittäminen sekä lakien allekirjoittaminen.