S3 Löytöretkelle monimuotoiseen maailmaan/Maapallon väestö on jakautunut epätasaisesti

	Pohdi tässä välissä!
	Pohtikaa ennen lukemista... Millaisia asioita ihmiset tarvitsevat elääkseen? Mikä tekee jostain paikasta houkuttelevan asuinpaikan? Entä mikä tekee jostain asuinpaikasta sellaisen, ettet haluaisi muuttaa sinne asumaan? Kirjoittakaa ajatuksenne ylös ajatuskarttaa, listaa tai muuta muistiinpanomenetelmää käyttäen.

Väestöntiheys kertoo kuinka paljon alueella asuu ihmisiä

Kuva 1: Värit kertovat kuinka monta ihmistä asuu neliökilometrin alueella eri puolilla Suomea. Väestö ei ole jakautunut tasaisesti koko valtion alueelle, vaan keskittyy enemmän eteläiseen Suomeen. Mikä saa ihmiset muuttamaan etelän suuriin kaupunkeihin?

Maapallolla asuu nykyään noin 8 miljardia ihmistä, mutta emme ole levittäytyneet maapallolle tasaisesti. Väestöntiheys on suure, joka kertoo kuinka paljon jollain alueella asuu ihmisiä. Se saadaan laskettua jakamalla alueen asukasmäärä alueen pinta-alalla. Väestöntiheys ilmoitetaan yleensä asukkaiden määränä jokaista neliökilometriä kohden eli asukasta/km².

Esimerkiksi Suomen väestöntiheys on n. 18 as./km² eli 18 asukasta jokaisella neliökilometrillä. Se tarkoittaa, että jos kaikki Suomen asukkaat leviteltäisiin tasaisesti Suomen alueelle ja sen jälkeen maahan piirrettäisiin neliöitä, joiden jokaisen sivun pituus olisi 1 km, jokaisessa neliössä olisi n. 18 ihmistä. Emme kuitenkaan asu tasaisesti ympäri Suomea, kuten kuvasta 1 voit nähdä. Vertailun vuoksi esimerkiksi pinta-alaltaan pienen Monacon asukastiheys on 24 266 as./km². Suomi on siis suhteellisen harvaan asuttu verrattuna tiheään asuttuun Monacoon.

Asukastiheys ei kuitenkaan kerro sitä, onko jossain maassa paljon vai vähän asukkaita. Esimerkiksi edellä mainitussa Monacossa on vain noin 36 000 asukasta, kun taas Suomessa asukkaita on n. 5,6 miljoonaa. Monacon suuri väestöntiheys johtuukin siitä, että sen pinta-ala on vain hieman yli 2 km², kun Suomen pinta-ala on n. 338 000 km². Monacon 36 000 asukasta asuu siis ahtaasti hyvin pienellä alueella.

Väestön jakautumiseen vaikuttavat monet syyt

Kuva 2: Maailman väestöntiheys v. 2020

Kuten kuvan 2 kartasta nähdään, maapallolla on alueita, joissa asuu keskimäärin vähemmän kuin yksi ihminen jokaisella neliökilometrillä. Toisaalla taas on alueita, joilla jokaisella neliökilometrillä on enemmän kuin 1000 asukasta. Asutuksen jakautumiseen on aina vaikuttanut se, millaiset mahdollisuudet elämään alue tarjoaa. Yksi elämän edellytys on aina ollut se, että alue on mahdollistanut elinkeinojen harjoittamisen. Jo tuhansia vuosia sitten, kun ihmiskunta alkoi viljellä maata ja pysähtyi paikalleen, asutuskeskittymät alkoivat kehittyä alueille, joilla maanviljely onnistui hyvin. Tämä tarkoitti sopivaa ilmastoa ja maaperää, sekä helppoa veden saantia viljelmille ja muutenkin juotavaksi. Tällaisia paikkoja olivat esimerkiksi jokien varret, joissa helpon veden saatavuuden lisäksi jokien tulvat nostivat hedelmällistä lietettä viljelyyn.

Paljon myöhemmin, 1700- ja 1800-luvulla, maailma alkoi teollistua. Tehtaat rakennettiin paikkoihin, joissa tuotannon raaka-aineita oli helposti saatavilla tai johon niitä voitiin kuljettaa, ja josta valmiiden tuotteiden kuljettaminen oli helppoa. Tässäkin joet olivat avainasemassa, sillä jokia pitkin pystyttiin kuljettamaan suuria määriä tuottaeita ja raaka-aineita. Samasta syystä myös rannikoille alkoi syntyä suurempia asutuskeskittymiä. Rannikon kaupunkeihin oli helppoa tulla laivalla.

Asutus keskittyi historiassa alueille, joilla maanviljely onnistui.

Tehtaisiin tarvittiin myös työvoimaa, ja kun työvoiman tarve samalla koneellistumisen myötä väheni maataloudessa, ihmiset alkoivat muuttaa tehtaiden lähelle saadakseen töitä ja elantoa. Lisääntyvä väkimäärä taas houkutteli alueelle lisää kauppiaita ja muita palveluiden tarjoajia. Näin monet nykyiset suurkaupungit kasvoivat, ja monet tämän päivän tiheimmin asutuista alueista sijaitsevatkin jokien läheisyydessä.

Vaikka suurin osa ihmiskunnasta ei tänä päivänä viljelekään maata, ja ruokaa ja vettä voidaan periaatteessa kuljettaa minne vaan, eivät ihmiset silti ole levittäytyneet tasaisesti maapallolle. Tähän vaikuttaa se, että elämä nykyisten asutuskeskittymien lähellä on helpompaa. Työmatka on lyhyempi, palvelut (koulut, terveydenhuolto, kaupat, jne.) ovat lähellä ja infrastruktuuri kuten tieverkko, sähköt ja viemäröinti on valmiiksi saatavilla. Suurinta osaa ihmisistä ei houkuttele äärimmäisen kylmä tai kuuma ilmasto.

Ilmaston, elinkeinojen ja palveluiden lisäksi asutuksen määrään vaikuttavat myös pinnanmuodot ja kasvillisuus. Jäätiköillä, rutikuivilla aavikoilla ja autiomaissa sekä vaikeakulkuisissa sademetsissä asuminen on hankalaa. Samoin korkealla vuoristossa liikkuminen ja tavaroiden toimittaminen on hankalaa. Korkealla vuoristoissa on myös kylmempää ja happea on vähemmän, mikä tekee elämästä vaikeampaa.

Vuoristoissa, autiomaissa ja sademetsissä asuminen on hyvin vaikeaa. Siksi niihin ei ole syntynyt tiheää asutusta.

Viimeiseksi asutuksen määrään vaikuttaa syntyvyys ja muuttoliike. Mikäli syntyvyys on suurta, eli lapsia syntyy paljon, mutta kuolleisuus on pientä alueen väkimäärä kasvaa nopeasti. Monissa Euroopan maissa sekä Pohjois-Amerikassa syntyvyys on ollut jo pitkään pientä, kun taas monissa Afrikan maissa syntyvyys on suurta. Ihmisiä kuitenkin muuttaa Euroopan ja Pohjois-Amerikan asutuskeskuksiin saadakseen töitä ja tavoitellakseen korkeampaa elintasoa. Sama muuttoliike työpaikkojen lähelle on nähtävissä myös monen maan sisällä. Esimerkiksi Suomessa ihmiset ovat jo 1960-luvulta lähtien muuttaneet maalta kaupunkeihin.

Maasta toiseen muuttajia kutsutaan siirtolaisiksi. Osa muuttajista joutuu lähtemään kotimaastaan pakoon sotaa tai vainoa. Heitä kutsutaan pakolaisiksi.

Tehtäviä

1. Selitä mitä tarkoitetaan väestöntiheydellä.
2. Tutki kuvan 2 väestöntiheyskarttaa.
   • Millä alueilla asutus on erityisen tiheää? Entä millä alueilla asutus on erityisen harvaa?
   • Vertaa väestöntiheyskarttaa maailman suuret joet ja vuoristot näyttävään karttaan sekä kasvillisuuskarttaan ja pohdi mikä asia on vaikuttanut alueiden tiheään tai harvaan astukseen.
3. Listaa itsellesi syitä tiheään asutukseen ja harvaan asutukseen.