Shakkiaapinen//Esimerkkipelejä/Janne Kejo 08.02.2006

[Event "ICC 15 5 Internet Chess Club"]

[Date "03.02.2006"]

[White "Tschaturanga (1930)"]

[Black "BenBeder (1800)"]

[Result "1-0"]

[Annotator "Kejo,Janne"]

[ECO "D45"]

1. d4 d5 2. c4 c6 {Slaavilainen avaus. Jotkut pitävät tätä aavistuksen verran tukevampana puolustuksena kuin 2. e6:n jälkeen seuraavaa kuningatargambiittia, jossa valkea voi pakottaa epäsymmetrisen sotilasaseman lyömällä cxd. }

3. cxd5 cxd5 {Nyt sotilasasema on symmetrinen ja suunnitelman löytäminen ei ole ilmeisen helppoa. }

4. Nf3 Nf6 5. Nc3 e6 6. e3 Nbd7 {Tavallisempi on Nc6. Pelisiirto ei estä valkean lähettiä tulemaan b4:ään valmistelujen jälkeen (a3 ja Na2). Laudalla olevalla sotilasmuodostelmalla valkea luonnollisesti haluaa vaihtaa tummilla ruuduilla kulkevan lähettinsä pois. }

7. Bd2 a6 8. a3 b5 9. Na2 Bb7 10. Bb4 {Valkea on saavuttanut yhden tavoitteensa ja pystyy vaihtamaan "huonon" lähettinsä mustan "hyvään" lähettiin. }

10... Be7 11. Bd3 O-O 12. Rc1 Rc8 13. Rxc8 Bxc8 ( 13... Qxc8?? 14. Bxe7 ) ( 13... Bxb4+ 14. Nxb4 Qxc8 ) (13... Bxb4+ 14. axb4 Qxc8 15. b3 ) {Valkea estää mustien ratsujen tunkeutumisen kuningatarsivustan asemaan ja pyrkii pitkällä tähtäimellä painostamaan a-linjalla sekä saamaan ratsun c5:een.}

14. Bxe7 Qxe7 {Valkealla on pieni etu, koska mustalla on huono lähetti. Valkea pyrkii hyödyntämään etunsa loppupelissä ja vaihtaa siksi pois muita upseereita, mutta jättää mustalle tämän lähetin. }

15. Qc1 Nb6 16. b3 {Ottaa ruudut a4 ja c4 ja estää siten mustaa ratsua tunkeutumasta valkean asemaan. Tämän siirron takia valkea pelasi edellisessä siirrossa Qc1 eikä Qc2. Daami suojaa a3-sotilaan. }

16... Bb7 17. Qc5 {Valkea on valmis vaihtamaan yhden edun toiseen: mustan lähetti ei enää olekaan niin huono kun mustan d-sotilas pääsee etenemään, mutta toisaalta valkea saa tuetun vapaasotilaan, joka on erittäin voimakas tekijä loppupelissä. Yleisesti ottaen peli etenee usein niin, että toinen pelaaja saa pienen edun, joka vaihdetaan myöhemmin isompaan. Puolustava pelaaja pyrkii eroon haitastaan vaihtamalla sen toiseen, joka on vaarattomamman näköinen mutta luonteeltaan pysyvämpi, ja näin polkee itseään yhä syvemmälle suohon. Yksi asia, joka tekee shakista vaativan, on se, että joutuu arvioimaan aineellisia ja ei-aineellisia asioita suhteessa toisiinsa: Onko esimerkiksi jonkinasteinen aloite sotilaan arvoinen vai ei? Joskus pelaaja uhraa sotilaan saadakseen aloitteen, joka sitten kasvaa niin, että puolustava pelaaja joutuu myöhemmin uhraamaan laadun neutralisoidakseen hyökkäyksen. Toisinaan taas aloite kuihtuu ilman mitään vastauhrausta, ja jäljelle jää vain sotilaan alivoima. Se, kumpi tapahtuu, riippuu luonnollisesti hyökkääjän hyökkäystaidosta ja puolustajan puolustustaidosta. Mitä taitavampi puolustaja, sen huolettomammin voi ottaa uhraukset vastaan. Shakissa joutuu myös arvioimaan luonteeltaan pysyviä ja ei-pysyviä asioita suhteessa toisiinsa: Onko jokin aloite (ei-pysyvä) niin arvokas, että kannattaa heikentää sotilasasemaansa (pysyvä) sen saavuttamiseksi? Näitä kysymyksiä ei aina voi ratkaista laskelmoimalla, koska totuus on niin syvällä variaatioissa, vaan usein ratkaisu on tehtävä tuntemusten perusteella. Tuntemukset taas kehittyvät kokemuksen ja asematajun kautta. Lisäksi ratkaisuun vaikuttaa pelaajan temperamentti ja pelinaikainen vireys. Jos pelaaja rakastaa turvallisuutta ja lisäksi tuntee itsensä pelin aikana väsyneeksi, hän ei varmaankaan halua heikentää asemaansa puhumattakaan että uhraisi materiaalia jonkinlaisen aloitteen saamiseksi. Seikkailunhaluinen pelaaja, joka tuntee itsensä virkeäksi, saattaa sen sijaan valita aloitteen. }

17... Qxc5 18. dxc5 Nbd7 19. b4 {Jos nyt kuvitellaan ratsut ja lähetit sekä tornit pois, niin huomataan, että valkean tuettu c-sotilas sitoisi mustan kuninkaan lähistölleen. Valkean kuningas voisi liikkua vapaammin ja tehdä tuhojaan kuningassivustalla sillä aikaa kun musta kuningas vartioisi valkean tuettua vapaasotilasta. }

19... e5 20. Bf5 g6 21. Bxd7 Nxd7 22. O-O f6 23. Rd1 {Musta saattaa saada vapaasotilaan, mutta siitä tulee eristetty eikä tuettu. Tuetun ja eristetyn vapaasotilaan oleellinen ero loppupelissä on se, että kuningas voi syödä eristetyn sotilaan, muttei tuettua sotilasta (eikä edes sitä sotilasta, joka tukee, koska silloin tuettu sotilas karkaisi). }

23... Nb8 24. Nc3 Rd8 25. h3 Kf7 26. Kf1 Ke6 27. Ke2 Nc6 28. Kf1 {Hassun näköinen manööveri. Valkea haluaa painostaa ratsulla d4:ää, ja myös g2 on tuettava. }

28... Bc8 29. Ne2 a5 30. Rb1 a4 {Nyt mustan b-sotilas on heikko mutta valkean b-sotilas ei. axb oli ehkä parempi. }

31. Nc3 Na7 32. Ke1 Bb7 33. h4 Kd7 {Kuningas menee puolustamaan b-sotilasta vapauttaakseen ratsun muihin tehtäviin. }

34. Rc1 Kc6 35. Ne2 Bc8 36. Nd2 Bf5 37. Rc3 {Estää lähettiä menemästä d3:n kautta c4:ään. }

37... Nc8 ( 37... d4 38. exd4 exd4 39. Rc1 )

38. Ng3 Ne7 39. f4 Rf8 40. Nf3 Bg4 41. Kf2 Bxf3 42. gxf3 {Valkea ottaa itselleen kaksoissotilaan, koska ei halunnut aikapulassa altistaa kuningastaan tornille.} ( 42. Kxf3 g5 43. hxg5 fxg5 44. Ne2 gxf4 45. exf4 d4 46. Rd3 Kd5 )

42... exf4 43. exf4 d4 44. Rc1 Nf5 45. Nxf5 gxf5 46. Re1 Kd5 47. Ke2 Re8+ 48. Kd2 Rxe1 49. Kxe1 {Nyt on saavutettu loppupeli, jossa tuetun ja eristetyn vapaasotilaan ero tulee selvsti esille. }

49... h5 {Tämän jälkeen mustalla ei enää ole temposiirtoja sotilailla käytettävissä. Sotilasloppupeleissä siirtopakko näyttelee usein ratkaisevaa osaa ja siksi olisi viisasta säästää sotilaiden temposiirtoja sellaiseen hetkeen, jolloin niitä oikeasti tarvitaan.}

50. Kd1! {Niin sanottu kauko-oppositio. Huomaa, miten tilanne olisi erilainen, jos kuningas olisi mennyt d2:een.} ( 50. Kd2 Kc6 51. Kd3 Kd5 {Nyt valkean on pakitettava.} 52. Kd2 {Musta ei voi kuitenkaan jättää c- sotilasta.} 52... Kc6 {Kriittiset ruudut ovat mustalle d5 ja valkealle d3. Koska valkea voi tulla d3:een kahdesta vierekkäisestä ruudusta ja musta ei voi tulla d5:een kahdesta vierekkäisestä ruudusta, valkea voi siirtää siirtopakon mustalle tekemällä kuninkaalla niin sanotun kolmiomanööverin. Kas näin:} 53. Ke2! Kd5 {Jos musta menee kauemmaksi, hän ei ehdi takaisin puolustamaan d-sotilastaan.} 54. Kd3 {Nyt musta on siirtopakossa ja häviää sotilaan.} )

50... Ke6 51. Kd2 {Musta luovutti, koska näki vain seuraavan variaation:} ( 51. Kd2 Kd5?? 52. Kd3 Kc6 53. Kxd4 Kc7 54. Kd5 Kd7 55. c6+ {Ja valkea voittaa helposti.} ) {Musta olisi kuitenkin voinut pelastaa tasapelin vetämällä puolustuslinjan ajoissa riittävän taakse. Musta ei kylläkään pysty pelastamaan d-sotilastaan, mutta sen sijaan musta pystyy pysäyttämään valkean läpimurron, mikäli musta tulee kuninkaalla c6:een heti kun valkea tulee d4:ään. Uusi puolustuslinja on siis ruuduissa c6/d4.} ( 51. Kd2 Kd7! 52. Kd3 Kc7! 53. Kxd4 Kc6 {Nyt valkean on pakitettava. Kuninkaat ovat nyt uusissa kriittisissä ruuduissa. Valkea kuningas ei voi tunkeutua mustan asemaan muuten kuin d5:n kautta. Mustan puolustusstrategia on siis se, että kun valkea kuningas tulee d4:ään, mustan kuninkaan on tultava c6:een. Valkea kuningas voi tulla d4:ään kolmesta ruudusta: c3, d3, e3. Musta kuningas voi tulla c6:een myös kolmesta ruudusta: b7, c7, d7. Musta liikkuu peilikuvana valkoiselle vaikkapa näin:} 54. Ke3 Kb7 55. Kd3 Kc7 56. Kc3 Kd7 57. Kd4 Kc6 ) ) {Koska mustalla on taustatilaa (myös mainittujen kolmen ruudun takana) yhtä paljon kuin valkealla, valkea ei enää voi siirtää siirtopakkoa mustalle. Sotilaan uhraaminenkaan ei auta. Musta pystyy blokeeraamaan valkoisen, ja luovutti siis pelin liian aikaisin. Huomaa myös, että mustan tasapelin välttämätön ehto on se, että valkea kuningas ei pääse sotilasmuodostelman läpi kuningassivustalla. Jos valkealta puuttuisi f4-sotilas, hän itse asiassa voittaisi, koska kuningas voisi tunkeutua mustan kuningassivustalle. Shakissa ei materialismi aina kannata eikä materia aina tuo etua (usein kylläkin): Musta menetti tasapelin, koska ei luopunut ajoissa d-sotilaastaan, ja valkea menetti voiton, koska hänen f4-sotilaansa on oman kuninkaan tiellä.}*