Sienikirja/Isohapero

Wikikirjastosta

Isohapero sopii viipaloituna kuivattavaksi.

Isohapero (Russula paludosa) on erinomainen ruokasieni.

Tunnistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isohaperon puolipallomainen lakki on 8-20 cm leveä, ja siihen tulee vanhana kuoppa. Lakin vanhemmiten haalistuva yläpinta on nuorena helakanpunainen, joskus se haalistuu valkoiseksikin. Pintakelmu on helposti nyljettävä suunnilleen puoleen väliin asti. Heltat ovat vaalean kellertävät, kolo- tai tasatyviset ja punateräisiä reunasta. Jalka on 10-15 cm pitkä, tukevahko, 1,5-3 cm paksu, väriltään valkoinen. Malto on valkeaa ja iän myötä haurastuvaa. Saattaa joskus sekoittaa herkkutattiin. Mutta jalka on huomattavasti ohuempi ja heiveröisempi.

Kasvupaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sientä tavataan havumetsissä ja soilla kesästä syksyyn. Suomessa se on yleinen männyn, kuusen ja koivun seurassa. Satokausi ajoittuu heinä- syyskuuhun.

Säilöntä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parasta heti paistettuna. Voidaan myös pakastaa omaan liemeensä, suolata tai kuivata viipaleina.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Internet-sivustot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sienikirjan sisällysluettelo
Etusivu Haperot Korvasienet ja Mörskyt Rouskut Tatit

Vahverot ja Torvisienet

Lähteet

Merkkien selitykset

Mikä on sieni?

Sienten kerääminen?