Sienikirja/Lehmäntatti

Lehmäntatti (Leccinum scabrum) on keskikokoinen kelvollinen ruokasieni, joskaan ei yhtä arvostettu kuin monet muut tatit.

Tunnistus

Lehmäntatin lakki on 5–15 cm leveä ja nuorena puolipallon muotoinen. Vanhoilla yksilöillä lakki on hieman laakeampi, toukkainen, pehmeä ja sienen valkoinen pillikerros roikkuu lakin reunan ulkopuolella. Yläpinta on väriltään ruskeansävyinen, mutta voi olla usein myös vaalea. Lehmäntatin pillistö on harmaanvalkoinen, pillit ovat kooltaan pieniä ja pyöreitä. Lehmän tatin jalka on 8-17 cm pitkä, vaaleanharmaa ja siinä on tummia pisteitä. Joskus pisteitä on vain jalan alaosassa ja sielläkin hentoina. Lehmäntatin malto on vaaleaa ja vetistä.

Kasvupaikat

Viihtyy monentyyppisissä koivu- ja sekametsissä, polkujen varsilla ja metsien reunassa. Lehmäntatti on koivun seuralainen ja hyvin yleinen koko Suomessa. Yhä yleisempi myös pihakoivujen alla ja puistojen nurmikoilla. Nurmikoilta voi löytää hyvin tummalakkisia lehmäntatteja. Kannattaa keskittyä poimimaan nuoria, vielä hieman kovempia lehmäntatteja.

Säilöntä

Sienen maku on mieto ja etenkin nuoret, vielä kiinteät, yksilöt kelpaavat varsin hyvin ruokasieneksi. Lehmäntatti ei sovellu kuivattavaksi eikä oikein pakastamiseenkaan. Lehmäntatti on parempi valmistaa heti tuoreeltaan.

Lähteet

Kirjalähteet

Suomen sieniopas (ISBN 951-0-30359-3) sivu 26
Uusi sienikirja (ISBN 951-1-09106-9) sivu 115
WSOY suuri sienikirja (ISBN 951-0-17255-3) sivu 213

Sienikirjan sisällysluettelo
			Etusivu	Haperot	Korvasienet ja Mörskyt	Rouskut	Tatit	Vahverot ja Torvisienet	Lähteet	Merkkien selitykset	Mikä on sieni?	Sienten kerääminen?