Sienikirja/Nummitatti
Nummitatti (Suillus bovinus) on syötävä sieni, josta saadaan keltaista ja oranssia väriä.
Tunnistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nummitatin nuorena kupera ja vanhana laakeneva lakki on 3-12 cm leveä. Lakin tahmea yläpinta on punakellertävän vaaleanruskea tai beesi. Sateella yläpinta muuttuu limaiseksi. Leveä, kulmikas ja erikoispillinen pillistö on johteinen ja okran värinen. Tasapaksu jalka on 2-6 cm pitkä ja ½ cm- 1,5 cm paksu. Väriltään jalka on lakin värinen. Jalassa joustava malto on pehmeää, sitkeää ja kellanvalkoista. Sienen itiöt ovat ruskeita.
Kasvupaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sientä tavataan männyn seuralaisena kuivissa, hiekkapitoisissa kangasmetsissä. Se muodostaa usein tiheitä, jalan tyveltä yhtyeenkasvaneita ryhmiä, usein yhdessä punanuljaskan kanssa.
Säilöminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nummitatin lakit ovat nuorena hyviä, mutta vanhana ne pehmenevät liikaa. Nummitatti on vaikea säilöä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjalähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen sieniopas (ISBN 951-0-30359-3) sivu 28
- Uusi sienikirja (ISBN 951-1-09106-9) sivu 119
- WSOY suuri sienikirja (ISBN 951-0-17255-3) sivut 213 ja 215
Internet-sivustot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Sienikirjan sisällysluettelo | |||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
Etusivu | Haperot | Korvasienet ja Mörskyt | Rouskut | Tatit |  | |||||||