Sienikirja/Tulostettava versio/Korvasienet ja mörskyt
Korvasienet (Gyromitra)ja mörskyt (Helvella) kuuluvat kotelosieniin. Korvasienten ja mörskyjen itiölavat ovat avoimet ja ne sijaitsevat useimmiten sienen yläosassa. Korvasienen ja mörskyjen pinnan itiökoteloihin syntyy yleensä 8 itiötä.
Korvasienet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korvasienen maan päällisessä osassa (itiöemässä) on jalka ja epäsäännöllinen lakki, jossa on poimuja. Kahta samanlaista korvasientä on mahdotonta löytää. suurin osa korvasienestä lahottaa kariketta, mutta osa kasvaa laholla puulla.
Mörskyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mörskyjen itiöemät voivat olla malja maisia. Mörskyjen lakit ovat poimuttuneita. Myös mörskyt ovat karikkeen lahottajia.
Korvasienet ja mörskyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korvasieniä ja mörskyjä jotka ovat sienikirjassa:
Korvasieni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korvasieni (Gyromitra esculenta) on herkullisena pidetty, käsittelemättömänä erittäin myrkyllinen sienilaji. Korvasienessä on gyromitriiniä, joka on tappava solumyrkky, mutta herkästi haihtuva ja vesiliukoinen
Tunnistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korvasieni on 3-12 cm leveä tippaleipämäinen avoimesti poimuinen tai ontto. Lakki osan alareunat ovat kasvaneet kiinni jalkaan. Kahta samanlaista korvasientä ei voi löytää. Korvasienen itiölava on kuivana matta, sileä, kosteana kiiltävä. Korvasienen sisäpinta on vaalea. Korvasienen epäsymmetrinen ja tukeva jalka on 1-5 cm pitkä ja harmahtavan vaalea. Korvasienen malto on haurasta rustomaista alempana kiinteää. Väriltään se on vaaleaa.
Korvasienen kasvupaikat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korvasieni kasvaa yleisenä koko maassa hiekkapohjaisessa rikotussa maastossa. Korvasienen satoa voi lisätä rikkomalla maata siellä missä jo ennestään kasvaa korvasieniä. Korvasieni kasvaa huhtikuun lopusta kesäkuuhun.
Käsittely
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korvasientä käsitellessä tulee ehdottomasti huolehtia oikeista valmistustavoista sen myrkyllisyyden takia. Kun sieniä siivoaa tai muuten koskettaa, kädet on pestävä huolellisesti. Kasvoihin koskettelua on vältettävä ja erityisesti varottava suuta ja silmiä. Korvasienet käsitellään ravinnoksi joko kuivaamalla tai ryöppäämällä. Nykytiedon mukaan kuivaaminen jättää sieniin myrkkyjäämiä ja kuivaamista tulisi sen vuoksi välttää. Ryöppääminen suositellaan tehtäväksi kaksi kertaa eri keittovedellä. Keitettäessä höyryssä on gyromitriinia, joten sen hengittämistä pitäisi välttää. Myrkytyksen oireita ovat päänsärky, huimaus ja pahoinvointi. Oireiden ilmetessä on hakeuduttava välittömästi raittiiseen ilmaan. Väärin valmistetun tai ryöppäämättömän sienen syöminen voi aiheuttaa maksan toiminnan pettämisen ja kuoleman.
Korvasieni on yksi kaikkein herkullisimmista suomalaisista ruokasienistä. On suositeltavaa kuitenkin, että korvasienet kerätään eri koriin tai pussiin kuin muut sienet, sillä niiden sisältämä gyromitriini saattaa saastuttaa muut sienet. Suomessa korvasieniä myydään sekä raakoina että esikäsiteltyinä; raakoina myytävissä korvasienissä täytyy aina lain mukaan olla mukana varoitusteksti ja käsittelyohjeet.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tässä on kerrottu sivun lähteet.
Kirjalähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen sieniopas (ISBN 951-0-30359-3) sivu 445
- Uusi sienikirja (ISBN 951-1-09106-9) sivu 242, 245
- WSOY suuri sienikirja (ISBN 951-0-17255-3) sivut 265, 267