Sienikirja/Verihapero
Verihapero (Russula sanguinea) on haperoihin kuuluva sieni, jonka itiöemälle ei ole käyttötarkoitusta.
Tunnistaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Verihaperon kiinteä lakki on 5-10 cm leveä, kupera, mutta vanhemmiten tasaisen kautta jopa suppiloksi muuttuva, pitkään sisäänpäin kiertynyt, reuna ei ole uurteinen, tahmeako, sateella kiiltävä ja kuivalla säällä himmeä. Lakin väriltään tummanroosanpunaisesta verenpunaiseen vaihteleva yläpinnassa on usein vaaleita laikkuja tai jopa isompia vaaleita alueita. Yläpinnan pintakelmua on vaikea irrottaa. Harvassa kasvavat heltat ovat tasatyvisiä tai lyhytjohteisia, nuorena vaaleampia, mutta iän myötä kermanvalkoisiksi muuttuvia. Roosanpunainen jalka on 4-10 cm pitkä ja 1-3 cm paksu ja siinä on joskus keltaisia läikkiä. Verihaperon kova malto on valkoista ja heikosti sinertävänharmaan sävyistä.
Kasvu luonnossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Verihaperoa kasvaa männyn juurisienenä Etelä-Suomessa metsän reunamilla, puistoissa, niityillä ja sekametsissä. Pohjoisempaan mentäessä sieni harvinaistuu. Kasvuaika on heinäkuusta syyskuuhun.
Sekalaista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Verihapero ei ole syötävää, eikä sille tunneta muutakaan käyttötarkoitusta.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjalähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen sieniopas (ISBN 951-0-30359-3) sivu 82
- WSOY suuri sienikirja (ISBN 951-0-17255-3) sivu 103
| Sienikirjan sisällysluettelo | |||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
Etusivu | Haperot | Korvasienet ja Mörskyt | Rouskut | Tatit |  | |||||||