Suomen historia/EU-Suomi

Suomen ja EY:n lähentyminen alkoi syksyllä 1989 ensin päätöksellä liittyä EFTA:n EY:n talousalueet yhdistävään Euroopan talousalueseen (ETA). Se kuitenkin astui voimaan vasta 1. tammikuuta 1994, jolloin neuvottelut varsinaisesta jäsenyydestäkin olivat jo pitkällä.

Ensimmäisenä EY-jäsenyyden puolesta otti kantaa Suomen talouselämän etujärjestöt 1990-luvun alussa. Poliitikot olivat ainakin julkisuudessa pitkään varauksellisia välttäen ärsyttämästä muutoksessa olevaa Neuvostoliittoa. Vielä YLE:n vaalitentissä maaliskuussa 1991 puolueiden puheenjohtajista ainoastaan RKP:n Ole Norrback oli avoimesti jäsenyyden kannalla, eikä EY-jäsenyyden hakemista kirjattu suoraan Esko Ahon hallitusohjelmaankaan. Presidentti Mauno Koivisto oli varovainen ja asetti sanansa myöhemmin keväällä 1991 tarkasti "En ole sitä viime aikoina paljon viitsinyt vastustaakaan". Kevään ja kesän 1991 aikana Kokoomus ja oppositiopuolue SDP muuttivat kantansa EY-myönteisiksi ja kun vielä pääministeri Esko Aho kääntyi jäsenyyden taakse syksyn mittaan, antoi hallitus tammikuussa 1992 selonteon eduskunnalle, jossa päädyttiin ehdottamaan jäsenyyden hakemista. (Lähde: J. Tarkka "Uhan alta unioniin", 2002)

Eduskunnan myönteisen äänestyksen jälkeen Suomen EY-jäsenhakemus jätettiin 18. maaliskuuta 1992 ja jäsenyysneuvottelut alkoivat 1. helmikuuta 1993 samanaikaisesti Ruotsin ja Itävallan kanssa. Jäsenyysneuvotteluissa yksi kiperiä kysymyksiä oli Suomen pohjoisen ilmaston huomioon ottaminen maataloustukipolitiikassa. Myönnytyksenä Suomi sai lopulta luvan tukea maataloutta myös omin varoin EY-tukien lisäksi. Jäsenyysneuvottelut saatiin päätökseen saman aikaan, kun Martti Ahtisaaresta tuli Suomen 10:s ja samalla ensimmäinen suoralla kaksivaiheisella kansanvaalilla valittu presidentti.

EY-jäsenyyden tärkeyttä perusteltiin julkisuudessa erityisesti taloudellisilla syillä ja pääsyllä mukaan päätöksentekoon, mutta myös turvallisuuspoliittinen näkökulma oli monille vähintäänkin yhtä tärkeä. Jäsenyydestä pidettiin Esko Ahon aiemman lupauksen mukaisesti 16. lokakuuta 1994 Suomen kaikkien aikojen toinen neuvoa-antava kansanäänestys. Siinä 57% äänesti jäsenyyden puolesta. Ahvenanmaalla järjestettiin oma erillinen kansanäänestys, joka sekin oli jäsenyyden puolesta.

1. tammikuuta 1995 Suomi liittyi Euroopan unioniin, joksi EY:tä nyt Maastrictin sopimuksen voimaan tulon myötä kutsuttiin. 1999 Suomen markka kiinnitettiin euroon pysyvästi siten, että 5,94573 markkaa on 1 €. Eurosta tuli 2002 käteisvaluutta ja markka poistui käytöstä siirtymäajan jälkeen.

Vuoden 2008 finanssikriisi iski Suomeen syksyllä ja siitä toipuminen kesti monta vuotta.

Suomi jätti hakemuksen NATO-jäsenyydestä 17. toukuuta 2022 ja hakemus hyväksyttiin lopullisesti 4. huhtikuuta 2023.