Suomen historia/Jälleenrakennuksen aika

Kohteesta Wikikirjasto
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sodanjälkeinen Suomi[muokkaa]

Lapissa jatkui Suomen ja Saksan välillä vielä sota, vaikka väliaikainen rauhansopimus eli ns. välirauhansopimus olikin jo solmittu Moskovassa. Neuvostoliitto painosti Suomea ajamaan saksalaiset joukot alueiltaan ja monille sotilaille tuotti vaikeuksia taistella entisiä aseveljiään vastaan. Neuvostoliiton koventaessa painostustaan suomalaiset aloittivat suuremmat operaatiot, mm maihinnousu Tornioon, ja taistelut jatkuivat kiihkeinä huhtikuun 1945 loppuun saakka. Saksalaiset käyttivät perääntyessään poltetun maan taktiikkaa kostona suomalaisia kohtaan joiden he kokivat pettäneen entiset toverinsa. Rauhanehtojen täyttämistä valvoi Liittoutuneiden valvontakomissio (LVK).

Eduskuntavaalit vuonna 1945[muokkaa]

Vuoden 1945 eduskuntavaalit olivat ensimmäiset vaalit, jotka pidettiin sodan jälkeen ja vaalien seurauksena SKDL:stä (Suomen Kansan Demokraattinen Liitto) tuli Suomen toiseksi suurin puolue,

Liittoutuneiden valvontakomissio Suomessa[muokkaa]

Liittoutuneiden valvontakomissio (LVK) valvoi, että välirauhansopimuksen ehdot täytettiin tarkasti. Käytännössä valvontakomissio oli tiukasti Neuvostoliiton hallussa brittien ollessa aluksi sivusta seuraajina ja myöhemmin jättäessä komission kokonaan Neuvostoliiton käsiin. Valvontakomissiolla oli erittäin laajat valtaoikeudet puuttua Suomessa lähes mihin tahansa. Suomen hallituksen kautta LVK sai oikeuden vaatia viranomaisilta tietoja ja materiaalia, tehdä tarkastuksia jne. Pariisin rauhansopimus solmittiin helmikuussa 1947, ja kun se oli ratifioitu kaikissa allekirjoittajamaissa, valvontakomissio lähti Suomesta syksyllä 1947. Sodan jälkeen lakkautettiin monia yhdistyksiä fasistisina. Lakkautettujen joukossa olivat mm Suojeluskunnat ja Lotta Svärd.

Paasikivestä presidentti[muokkaa]

Maaliskuussa 1946, kun Mannerheim erosi presidentin virasta, eduskunta valitsi J. K. Paasikiven presidentiksi. Paasikivi astui virkaansa 11.3.1946.

Suomen presidentit[muokkaa]

nimi s.vsi–k.vsi tasavallan presidenttinä puolue
valitsemishetkellä
1.
Kaarlo Juho Ståhlberg 1865–1952 26. heinäkuuta 1919 – 1. maaliskuuta 1925 Edistyspuolue
2.
Lauri Kristian Relander 1883–1942 1. maaliskuuta 1925 – 1. maaliskuuta 1931 Maalaisliitto
3.
Pehr Evind Svinhufvud 1861–1944 1. maaliskuuta 1931 – 1. maaliskuuta 1937 Kokoomus
4.
Kyösti Kallio 1873–1940 1. maaliskuuta 1937 – 19. joulukuuta 1940 Maalaisliitto
5.
Risto Ryti 1889–1956 19. joulukuuta 1940 – 4. elokuuta 1944 Edistyspuolue
6.
Carl Gustaf Emil Mannerheim 1867–1951 4. elokuuta 1944 – 11. maaliskuuta 1946 (sitoutumaton oikeistolainen)
7.
Juho Kusti Paasikivi 1870–1956 11. maaliskuuta 1946 – 1. maaliskuuta 1956 Kokoomus
8.
Urho Kekkonen 1900–1986 1. maaliskuuta 1956 – 26. lokakuuta .1981 / 27. tammikuuta 1982 Maalaisliitto
9.
Mauno Koivisto s. 1923 27. tammikuuta 1982 – 1. maaliskuuta 1994 SDP
10.
Martti Ahtisaari s. 1937 1. maaliskuuta 1994 – 1. maaliskuuta 2000 SDP
11.
Tarja Halonen s. 1943 1. maaliskuuta 2000 alkaen SDP
12.
Sauli Niinistö s. 1948 1. maaliskuuta 2012 alkaen Kokoomus