Suomen kieli/Imperatiivi

Kohteesta Wikikirjasto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Imperatiivi eli käskymuoto

YKSIKÖN 2. PERSOONA[muokkaa]

Myönteinen muoto[muokkaa]

  • Muoto on yksikön 1. persoonan vartalo:

lukea > minä lue|n > lue!

syödä > minä syö|n > syö!

antaa > minä anna|n > anna!

mennä > minä mene|n > mene!

olla hyvä > minä ole|n hyvä > ole hyvä!


Lisää esimerkkejä

Osta se heti!

Tulepa tänne! (tule + -pa-suffiksi)

Kielteinen muoto[muokkaa]

  • muoto on älä + yksikön 1. persoonan vartalo

Älä syö nyt!

Älä mene sinne!

Älä osta tätä!

Älä häiritse minua!

Älä kiroa!

MONIKON 2. PERSOONA:[muokkaa]

Myönteinen muoto[muokkaa]

  • Muoto on perusmuodon (eli 1. infinitiivin) vartalo + -kaa/-kää

mennä > men|nä > Menkää ulos!

auttaa > autta|a > Auttakaa äitiä!

istua > istu|a > Istukaa!

olla hyvä > ol|la hyvä > Olkaa hyvät!


Lisää esimerkkejä

Opettaja sanoi kaikille: "Kirjoittakaa kolme esimerkkiä ennen ensi tuntia!"

Äiti huusi meille "Lähettäkää minulle postikortti!"

Kielteinen muoto[muokkaa]

  • Muoto on alkää + verbin perusmuodon (eli 1. infinitiivin) vartalo + -ko/-kö

auttaa > autta|a > Älkää auttako!

panna > pan|na > Älkää panko!


Lisää esimerkkejä:

Älkää kysy minua!

Älkää men sinne!

Älkää uskoko, mitä hän sanoo!

Harjoitus[muokkaa]

Harjoitus on siirretty keskustelusivulle.