Suomen väestö

Suomen ikärakenne

Tällä hetkellä suomalaisia on enemmän kuin koskaan historiassa. Noin miljoona suomalaista asuu Suomen rajojen ulkopuolella, heitä kutsutaan ulkosuomalaisiksi. Suurin osa ulkosuomalaisista asuu Ruotsissa. Vuonna 2016 Suomen väkiluvuksi laskettiin 5,495 miljoonaa ihmistä, joista miehiä ja naisia oli suunnilleen saman verran. Mediaani-ikä Suomessa on 41,6 vuotta. Väestöstä noin 15% on 0-14-vuotiaita, lähes joka kolmas 15-64-vuotiaita ja viidesosa on yli 65-vuotiaita.

Suuret ja pienet ikäluokat

Suomen väkiluku kasvoi tuntuvasti sotavuosien jälkeen. Silloin Suomessa syntyi vuosittain reilusti yli satatuhatta lasta, ja tästä johtuen puhutaankin ns. suurista ikäluokista. Suomen suuret ikäluokat ovat syntyneet vuosina 1945-1949. Tämän jälkeen syntyvyys on vähentynyt kaikkialla Euroopassa elintason ja avioitumisiän noustessa.

Väestön ikääntymisellä tarkoitetaan yli 65-vuotiaiden kasvua maan väestössä. Se tulee olemaan yksi yhteiskunnan keskeisimmistä haasteista seuraavien 20 vuoden aikana. Väestön vanheneminen johtaa siihen, että tulevaisuudessa työikäisiä on suhteessa vähemmän kun eläkeläisiä ja tämä tulee heikentämään valtion kykyä maksaa eläkkeitä.

Ehkäisyn helppous ja naisten yleistynyt työssäkäynti ovat pienentäneet syntyneiden lasten määrää. Suomessa syntyy vuosittain keskimäärin vajaat 60 000 lasta. Suomalainen nainen synnyttää keskimäärin kaksi lasta, joista ensimmäisen noin 30-vuotiaana. Ruotsissa ja Suomessa on monien vuosikymmenten ajan syntynyt keskimäärin saman verran lapsia vuosittain, mutta viime vuosien aikana tilanne on muuttunut suuresti. Vuoden 2015 tilastojen mukaan Ruotsissa syntyi 1,85 lasta naista kohden, ja Suomessa vain 1,65 lasta. Suomessa ja muissa pohjoismaissa syntyvyys on suurinta Euroopassa. Myös vapaaehtoinen lapsettomuus on yleistynyt ja tutkimusten mukaan jopa 14% Suomen väestöstä ei halua lapsia.

Väestötiheys ja väestöennuste

Ennusteiden mukaan seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana Suomen väestörakenne tulee muuttumaan merkittävästi. Suomen väestö ikääntyy ja väestöennusteiden mukaan vuonna 2030 jopa 26% Suomen väestöstä on 65 vuotta täyttäneitä. Suomalaiset elävät myös aiempaa iäkkäämmiksi korkean elintason ja hyvän terveydenhuollon ansiosta.

Suomi on yksi Euroopan harvimmin asutuista maista. Maan väestötiheys on hyvin alhainen, jokaista neliökilometriä kohden asuu keskimäärin vain 17 ihmistä. Korkein väestötiheys on Uudellamaalla, jossa ihmisiä asuu keskimäärin 178 per neliökilometri ja alhaisin Lapissa, jossa asuu vain kaksi ihmistä neliökilomertiä kohden. Maantieteellisesti väestö on jakautunut hyvin epätasaisesti ja suurin osa suomalaisista asuu etelä- ja lounaisosissa. Pääkaupunkiseudulla asuu yli miljoona henkeä. Suomen suurimmat kaupungit ovat Helsinki, Espoo ja Tampere.

Ulkomaalaisryhmät Suomessa ja ulkosuomalaiset

Kansana suomalaiset ovat melko yhdenmukainen, eli homogeeninen ryhmä. Suomessa ei ole suuria kansallisia ja muita vähemmistöjä. Suomen väkiluvusta ulkomaalaisten osuus on vain runsas pari prosenttia ja se on kansainvälisesti todella vähän. Suomen suurimman ulkomaalaisryhmän muodostavat venäläiset, joista osa on Suomen ja osa Venäjän kansalaisia. Suomessa asuvista ulkomaalaisista joka viides on pakolainen, joka on joutunut jättämään kotimaansa henkeä uhkaavan syyn, esimerkiksi sodan takia. Eniten pakolaisia Suomeen saapuu maailman kriisialueilta, kuten Somaliasta ja Irakista. Suomi on sitoutunut ottamaan pakolaisia vastaan tietyn kiintiön verran. Viime vuosina kiintiö on ollut 750 pakolaista.

Suomi ei ole Euroopan tärkein kohdemaa turvapaikanhakijoille, mutta lähivuosien aikana Suomeenkin on suuntautumassa hyvin laaja muuttoliike, joka tulee vaikuttamaan merkittävällä tavalla väestökehitykseen. On arvioitu, että työikäisen väestön määrä voi tulevaisuudessa jopa kasvaa, sillä suuri osa maahanmuuttajista on nuoria.

Suomessa on 20 000 työtä etsivää maahanmuuttajaa Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan. Työn saaminen voi kuitenkin olla hankalaa maahanmuuttajille huonon kielitaidon takia, suomen kieli on lähes välttämätön kaikissa töissä. Työnantajilla saattaa myös olla ennakkoluuloja maahanmuuttajia kohtaan. Yksi työn saamattomuuden syy on se, että oman maan opiskelutodistus ei välttämättä kelpaa Suomessa.

Ulkosuomalaiseksi kutsutaan henkilöä, joka asuu vakituisesti Suomen rajojen ulkopuolella ja on Suomen kansalainen tai suomalaista syntyperää. Ulkosuomalaisia oli vuonna 2010 lähes 800 000. Yli puolet ulkosuomalaisista asuu Ruotsissa ja reilut 100 000 Yhdysvalloissa. Yleensä ulkosuomalainen muuttaa ulkomaille työn, opiskelun tai perheen vuoksi.