Tähtitiede/Aurinkokunta/Aurinko
Aurinko on lähin tähti. Se on hehkuva kaasupallo, jonka tuottaa energiaa ydinreaktioissa. Maa kiertää Aurinkoa muiden planeettojen tavoin.
Auringossa on magneettisia häiriöitä, jotka aiheuttavat auringonpilkkuja ja auringonpurkauksia. Aurinkoa on monissa kulttuureissa palvottu jumalana. Aurinko on melko normaali pääsarjan tähti, jonka spektrityyppi on G2V.
Ydinreaktiot tapahtuvat Auringon tiheässä ytimessä. Ydintä ympäröi kerros, jossa energia etenee säteilynä. Tämän yläpuolella on vaippa, jossa energia etenee konvektiona. Auringon meille näkyvä pinta on fotosfääri. Sen pinta näyttää rakeiselta konvektion takia.
Fotosfäärin yllä on kromosfääri, eräänlainen kaasukehä. Kromosfäärin yllä on korona, joka näkyy auringonpimennyksessä.
Aurinko syntyi noin 4,6 miljardia vuotta sitten tiivistymällä tähtienvälisestä pilvestä.
Ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Päiväntasaajan läpimitta 1 392 000 km
Massa M☉ 1,9891×1030 kg , mikä on 333 400 Maan massaa
Pintalämpötila Teff 5 772 K
Pyörähdysaika päiväntasaajalla 25,05 pv ja navoilla 34,4 pv
Lämpötila keskustassa 1.57×107 K
Keskitiheys 1,408 g/cm3
Säteilyntuotto L☉ 3,828×1026 W
Näkyvän valon tuotto ≈ 3,75×1028 lm
Näennäinen kirkkaus V −26.74
Absoluuttinen kirkkaus MV=+4,83
Absoluuttinen bolometrinen kirkkaus Mbol,⊙ = 4,74
Spektrityyppi G2V
Vedyn ja heliumin osuudet X 0,7346 Y 0,2485
Raskaiden alkuaineiden osuus Z = 0.0122
Etäisyys Linnunradan keskustasta 29 000 valovuotta
Kiertoaika Linnunradan keskustan ympäri 225-250 miljoonaa vuotta