Tähtitiede/Aurinkokunta/Venus

Venus avaruusluotaimen kuvaamana. Pilvet peittävät planeetan

Kuu ja Vanus aamutaivaalla

Venus on aurinkokunnan toinen planeetta Auringosta lukien. Se on koostumukseltaan kivinen ja hieman Maata pienempi. Niinpä sitä onkin sanottu Maan sisarplaneetaksi. Mutta suuri erokin on. Venuksen pinnalla kuuma kuin uunissa, lämpötila yli 450 astetta. Venusta peittää paksu pilvikerros. Sen alta on tutkalla kuvattu olevan tasankoja, tulivuoria, repeämiä ja niin edeleen pinnamuodostumia. Pinnalle laskeutuneet luotaimet kuvasivat kivikkoa.

Vanus tulee radalaan lähiimmäksi maata kaikista planeetoista. Niinpä se näkyy kirkkaimpana tähtenä kaikista planeetoista aamulla tai illalla.

Roomalainen rakkauden jumalatar Venus on antanut nimensä planeetalle.

Sen tunnusi ♀ kuvaa Venuksen käsipeiliä.

Havainnointi

Venus näkyy monesti aamulla tai illalla kirkkaana tähtenä. Se on joko aamutähti tai iltatähti. Paljon kirkaampi kuin Sirius, kirkkain taivaan kohde Auringon ja Kuun jälkeen.

Venus saattaa joskus näkyä jopa päiuvällä paljain silmin, jos vain tietää tarkalleen mihin kohtaan taivasta katsoa.

Venus sirppinä Hubble-avaruuskaukoputken kuvassa

Venuksen vaiheet

Venuksen vaiheet voi erottaa kaukoputkella tai jopa kiikarilla. Vaiheet ovat samat kuin Kuun vaiheet.

Yläkonjunktion aikaan ollessaan kauemmillaan Maasta Venus katoaa näkyvistä noin neljän kuukauden ajaksi, mutta alakonjunktion se ohittaa sen verran nopeasti, että se on havaittavissa aamutaivaalla jo muutaman päivän kuluttua katoamisestaan iltahämärään. Tehokkaalla kiikarilla ja harrastajatasoisella kaukoputkella voi nähdä Venuksen vaiheet, mutta tehokkaallakin kaukoputkella yksityiskohdat rajoittuvat vähäisiin kirkkauseroihin planeetan eri alueilla. Venuksen näennäinen läpimitta on yläkonjunktiossa 9–10 kaarisekuntia ja alakonjunktiossa 62–66 kaarisekuntia. Venus kulkeen Auringon yli joskus. Voi nähdä esilloin esim kirkkaan renkaan tai sen osan muuten mustan planeetan ympärillä, kun kaasukehä taitata valoa.

Avaruusluotaimia

Venera 4:n laskeutumiskapselin näköismalli.

Ensimmäiset melko epätarkat kuvat nanuksen pinnasta saatiin 1960-luvulla, jolloin sitä kuvattiin tutkalla - radioaallot kun

läpäisevät pilvipeitteen.

Vuonan 1962 Yhdysvaltain Mariner 2-luotain ohitti Venuksen. Luotaimen mittarit kertoivat planeetan pilvien olevan viileitä, mutta pinnan hyvin kuuman. Ensimmäinen minkään vieraan planeetan ilmakehään joulukuussa 1967 saapunut luotain Neuvostoliiton Venera 4. Se ehti mitata planeetan magneettikenttää ja kaasukehän koostumuksen. Kapseli tuhoutui enne pintakosketusta, koska kaasukehä oli arveltua kuumempi ja sen paine oletettua suurempi. Silti luotain oli menestys.

Venäläiset jatkoivat Venuksen tutkimista melko hyvin menestyen 70- ja 80-luvuilla. Monta laskeutujaa kuvasi planeetan pintaakin.

Taiteilijan näkemys venäläisestä avaruusluotaimesta Venuksen pinnalla

Mutta amerikkalaiset tutkakartoittivat planeetan pinnan laajalti ensimmäisinä. Kaikki pinnalle päässeet avaruusluotaimet ovat lopettaneet toimintansa ylikuumenemisen takia.

Tämän takia miehitetyjä lentoja sinne ei toistaiseksi suunnitella.

Venuksen pinnalla

Venus pyörii hyvin hitaasti. Siksi sen magneettikenttä on heikko.

Tutkakuvakooste Venuksesta.

Venuksesta näemme vain pilviverhon yläosan. Pilvet koostuvat lähinnä rikkihappopisaroista ja typpihaposta. Vanuklkessa on kovia ukkosia.

Jo 60-luvulla selitettiin, että Venuksen 460 Celsius-asteen pätsimäinen kuumuus johtuu voimakkaasta kasvihuone-ilmiöstä. Kaasukehässä on eniten hiilidioksidia ja typpeä.

Venuksen kaasukehä on hyvin paksu. Sen paine on 90 ilmakehää.

Venusta on kartoitettu planeettaa kiertävillä avaruusluotaimilla, joissa on tutkat. Planeetalla on runsaasti tuliperäisiä muodostumia. Näitä ovat tulivuoret ja rengasmaiset alueet.

Eroosio on Vanuksessa yllättäen Maata paljon vähäisempää. Lämpötilaerot ovat pieniä, tuulet heikkoja suuren kaasukehän paineen takia. Yöpuoli on vain hieman viileämpi kuin päiväpuoli.

Neuvostoliiton Venera-9 laskeutumiskapselin ottama kuva planeetan pinnalta käsiteltynä.

Planeetan pinnalle laskeutuneiden avaruusluotaimien kuvissa näkyy pinnan kalliota, kiveä ja soraa. Suuri kaasunpaine vääristää näkyvyyttä planeetan pinnalla. Pinta näyttää hieman kuin tunnelilta.

Jotkut tutkijat arvelevat, että Venus olisi alussa muistuttanut Maata. Sitten kasvihuone-ilmiö riistäytyi käsistä, kun Aurinko kirkastui. Joidenkin mukaan vanus olisi maankaltaistettavissa -terraformoitavissa - kylvämällä sen ilmakehään alumiinipölyä ja leviä pitkän ajan kuluessa. Varmaa tämä ei ole.

Lähteet

Tähtitieteen tietokanta