Uskonnoton tapa- ja juhlakulttuuri
Elämän juhlat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ihmisen elämänkaaren juhliin kuuluvat muun muassa häät, lapsen syntymään liittyvät juhlat, aikuistumisjuhla, hautajaiset sekä vuotuisjuhlat.[1] Ihmisillä on tapana suorittaa yhteisöllisiä, vakiintunutta kaavaa noudattavia menoja. Tavallisimmat juhlamenot toistuvat vuodenajoittain, seuraten auringon asemaa. Yhteisössään ihminen siirtyy asemasta toiseen, ja tätä juhlitaan. Uuden aseman saavuttamiskohtia ovat esimerkiksi yhteisön jäsenyyden saaminen, täysivaltaisuus, avioliiton solmiminen ja kuolema.[2] Koko maapallolle ovat yhteisiä luonnonkierron tapahtuma6t: kevätpäiväntasaus ja syyspäiväntasaus sekä talvipäivänseisaus ja kesäpäivänseisaus.[3]
Vuodenkierron juhlat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kevät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääsiäinen on sidottu viralliseen kalenteriin. Esimerkiksi kaupat pidetään kiinni pitkäperjantaina.[4] Amerikan ateistit ja Kansainvälinen ateistiliitto pitävät vuosikokouksensa pääsiäisenä. Tällä tavalla he sanojensa mukaan pystyvät hyödyntämään sen hankaluuden, että tämä kristillinen juhla sotkee myös ateistien elämää.[5]
Suomen ateistiyhdistyksen taholta on todettu: ”Koska kukaan ei oikeasti nouse kuolleista ja astu kristittyjen taivaaseen, ainakin kaksi pääsiäispäivää voitaisiin poistaa valtioiden kalentereista. Jeesuksen olemassaolosta ei ole todisteita puhumattakaan siitä, että hänen ristiinnaulitsemisestaan olisi todisteita.” Vanhat lasten taikamenot kuten virpominen, pääsiäismunat, mämmi, pääsiäiskananpojat ja niin edelleen voidaan säilyttää siinä missä Runebergin tortutkin.[4]
Talvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen kielen sana joulu ja juhla ovat ruotsalaisia tai skandinaavisia lainasanoja.[6] Joulu on yleinen perhejuhla eri puolilla maailmaa. Suomalaisen joulun ihanteisiin liittyvät kynttilät, itsetehdyt jouluruuat, omatekoiset koristeet ja joulusauna. Kuolleita saatetaan muistaa sytyttämällä hautakynttilöitä.[7]
Jouluun liittyy joululauluja. Muuta perinteistä joulumusiikkia on esimerkiksi Pjotr Tšaikovskin baletti Pähkinänsärkijä.[8]
Elämänkaaren juhlat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nimiäiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nimiäiset tai nimenantojuhla on lapsen nimenannon yhteydessä järjestettävä juhla.[9] Tilaisuudessa lapsi esitellään suvulle ja perheystäville, ja sen tärkeimpänä osuutena on lapsen nimen julkistaminen[10]. Lapsen vanhemmat päättävät vapaasti juhlan paikan ja tilanteen. Nimiäisiin saatetaan kutsua ulkopuolinen puhuja tai puhuja voi olla sukulainen tai ystävä.[1]
Avioliitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa avioliittoon vihkimisen toimittaa laamanni, käräjätuomari tai henkikirjoittaja.[11] Suomessa kahden samaa sukupuolta olevan henkilön on mahdollista solmia välilleen rekisteröity parisuhde. Avioliittolakia vaadittu muutettavaksi sukupuolista riippumattomaksi.[12]
Hautajaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuolemaan valmistautuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elinluovutustahto antaa luvan käyttää kortin täyttäneen henkilön elimiä ja kudoksia kuoleman jälkeen toisten henkilöiden hengen pelastamiseksi tai terveyden parantamiseksi. Vuonna 2011 Suomessa valmistuu kansallinen terveydenhuollon potilastietojärjestelmä, johon jokainen voi itse merkitä elinluovutustahtonsa.[13]
Ruumiinsa voi testamentata myös tutkimuskäyttöön. Tämä tapahtuu ruumiinluovutuskirjalla, jonka allekirjoittamalla henkilö sitoutuu antamaan kehonsa kuoleman jälkeen opetuskäyttöön. Lomakkeita voi tilata yliopistojen lääketieteellisistä tiedekunnista. Testamentin voi peruuttaa soittamalla laitokselle. Anatomian laitos maksaa tarvittaessa ruumiin tuhkaamisen. Ruumiin kuljetusmatkan yliopistolle ei tulisi olla liian pitkä.[14]
Kuolinilmoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perinteisiä uskonnottomien tunnuksia kuolinilmoituksissa ovat lehvä ja liekkimalja.[15] Kuva-aiheista ovat Suomessa usein käytössä esimerkiksi kukat kuten kielo sekä linnut kuten joutsen.[16] Suomalaiseen kansanperinteeseen viittaa esimerkiksi veneaihe, etenkin soutuvene tai ruuhi.[15]
Ruumisarkku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vainaja haudataan tai tuhkataan ruumisarkussa.[9][17] Muistotilaisuuden ajaksi arkulle voidaan levittää arkkupeitto. Arkkupeitto on noin 2,5 x 1,6 metrin kokoinen, kulmista pyöristetty peite. Arkkupeiton käyttö sopii yksinkertaiselle ruumisarkulle ja tilaisuuksiin, joissa arkkua ei kanneta hautaan. Arkkupeitto voi olla vainajan omaisten tai se voidaan vuokrata hautaustoimistosta.[18]
Hautajaismusiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saatto- ja muistotilaisuuteen liittyy useimmiten musiikki. Urut ja piano ovat yleisiä soittimia, muistotilaisuudessa myös esimerkiksi harppu ja kitara. Musiikki luo tunnelmaa ja tutut sävelmät lohduttavat. Saattotilaisuus alkaa usein mollisävelmällä ja päättyy valoisampaan duuriin. Ohjelmassa voi olla vainajan suosikkikappaleita ja hänen elämäänsä liittyvää musiikkia. Ammattimuusikko osaa tehdä kappaleista tilaisuuteen soveliaat sovitukset.[19]
Yleistä saattohetken musiikkia on Albinonin Adagio tai Bachin Air. Suosittuja kappaleita ovat Rakastan elämää, Ystävän laulu ja Elämälle kiitos.[19]
Musiikkiehdotuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ehdotukset ovat eri tyyppisiin hautaus- ja muistotilaisuuksiin ja eri osiin hautaustilaisuutta.[20]
- Air (Bach)
- Adagio – teemaosasovitus (Giazotto – Albinoni)
- Adagio for Strings/Adagio jousille (Barber)
- Adagio (Kuutamosonaatti) (Beethoven)
- Greensleeves
- Largo (Händel)
- Largo (Chopin)
- Soolosellosarjat (Bach)
- Syksy/Talvi (Vivaldi: Neljä vuodenaikaa)
- Tuonelan joutsen (Sibelius)
- Valse trieste (Sibelius)
- Yö meren rannalla (Kaski)
- Åsen kuolema (Grieg: Peer Gynt)
Erityisesti lapsen hautajaistilaisuuteen sopivaa musiikkia:
- Kehtolaulu/Berceuse (A. Järnefelt)
- Nuku, nuku nurmilintu
- Tuonen lehto öinen lehto (Aleksis Kivi)
- Tuuti lasta tuonelahan
Lauluja:
- Elämälle kiitos (Violeta Parra)
- Hautalaulu (Leino)
- Jälkeenpäin (Rautee – Meriluoto)
- Niin kaunis on maa (Rydman)
- Rakastan elämää (Kulmanovski)
- Ristilukki (Sibelius)
- Soi vienosti murheeni soitto (Merikanto)
- Surun pisaroita
- Syyslaulu (Tauro – Jansson)
- Uralin pihlaja
- Vaiennut viulu (Jylhä)
- Viimeinen kevät
- Wonderful World (Louis Armstrong)
- Väliaikainen
- Yksinäinen harmonikka
- Ystävän laulu
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aurejärvi-Karjalainen, Anneli: Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23761-2.
- Elo, Pekka & Väyrynen, Gun & Saarinen-Elo, Minna (toim.): Humanistin juhlat. Helsinki: Suomen humanistiliitto, 1996. ISBN 951-97679-0-8.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ 1,0 1,1 Aurejärvi-Karjalainen 1999.
- ↑ Humanistin juhlat, s. 21–22.
- ↑ Smith, Sarah: That Damned Woman! Remembering Madalyn Murray O'Hair Kesäkuu 2006. Humanists of Utah. Viitattu 7.3.2010. (englanniksi)
- ↑ 4,0 4,1 Hartikainen, Erkki (päätoim.): Pääsiäinen Yhteisö ja ihmisoikeudet: Peruskoulun elämänkatsomustieto 4. Suomen ateistiyhdistys ry. Viitattu 7.3.2010.
- ↑ Atheists meeting in S.A. while others observe Easter (englanniksi). 14.4.2008. San Antonio Express-News. Viitattu 7.3.2010.
- ↑ Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 183.
- ↑ Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 189–190.
- ↑ Muu joulumusiikki Joulu.info. Viitattu 3.12.2009.
- ↑ 9,0 9,1 Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
- ↑ Moilanen, Kaisu: Nimen paljastaminen huipentaa nimiäiset Helsingin sanomat. 21.7.2008. Viitattu 22.8.2009.
- ↑ Avioliiton solmiminen Oikeusministeriö. Viitattu 5.12.2009.
- ↑ Tynkkynen, Oras: Rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain kumoamisesta ja avioliittolain muuttamisesta 3.4.2009. Oras Tynkkynen.fi. Viitattu 5.12.2009.
- ↑ Usein kysyttyjä kysymyksiä elinluovutuksesta Lahja elämälle. Viitattu 8.4.2009.
- ↑ Pietiläinen, Viivi: Lahjoitetaan: ruumis tieteelle Suomen kuvalehti. 25.10.2009. Viitattu 8.4.2010.
- ↑ 15,0 15,1 Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 158.
- ↑ 2-palstan kuolinilmoitusten ristit ja tunnukset Savon sanomat. Viitattu 16.11.2009.
Kuolinilmoitusten ristit ja tunnukset Helsingin sanomat. Viitattu 16.11.2009.
Kuolinilmoitukset Etelä-Suomen sanomat. Viitattu 16.11.2009.
Kuolinilmoitukset (PDF-tiedostot Risti, Tunnukset ja Koristekuvat) Aamulehti. Viitattu 16.11.2009. - ↑ Lempiäinen, Pentti: Hautajaiset: Valmistamme surujuhlan, s. 244. 4. uudistettu painos. Helsinki: Kirjapaja, 2004. ISBN 951-607-127-9.
- ↑ Korpela 2005, s. 48–51, 52.
- ↑ 19,0 19,1 Saarinen, Taina: Muistojuhla ilman uskonrituaaleja Kansan uutiset. 26.3.2009. Viitattu 16.12.2009.
- ↑ Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 174.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Esimerkki muistotilaisuudesta. Elämänkatsomustiedon oppikirjat.