Uskonnoton tapa- ja juhlakulttuuri

ET1 Ihmisen elämä ja etiikka

Elämän juhlat

Ihmisen elämänkaaren juhliin kuuluvat muun muassa häät, lapsen syntymään liittyvät juhlat, aikuistumisjuhla, hautajaiset sekä vuotuisjuhlat. Ihmisillä on tapana suorittaa yhteisöllisiä, vakiintunutta kaavaa noudattavia menoja. Tavallisimmat juhlamenot toistuvat vuodenajoittain, seuraten auringon asemaa. Yhteisössään ihminen siirtyy asemasta toiseen, ja tätä juhlitaan. Uuden aseman saavuttamiskohtia ovat esimerkiksi yhteisön jäsenyyden saaminen, täysivaltaisuus, avioliiton solmiminen ja kuolema. Koko maapallolle ovat yhteisiä luonnonkierron tapahtuma6t: kevätpäiväntasaus ja syyspäiväntasaus sekä talvipäivänseisaus ja kesäpäivänseisaus.

Vuodenkierron juhlat

Kevät

Pääsiäinen on sidottu viralliseen kalenteriin. Esimerkiksi kaupat pidetään kiinni pitkäperjantaina. Amerikan ateistit ja Kansainvälinen ateistiliitto pitävät vuosikokouksensa pääsiäisenä. Tällä tavalla he sanojensa mukaan pystyvät hyödyntämään sen hankaluuden, että tämä kristillinen juhla sotkee myös ateistien elämää.

Suomen ateistiyhdistyksen taholta on todettu: ”Koska kukaan ei oikeasti nouse kuolleista ja astu kristittyjen taivaaseen, ainakin kaksi pääsiäispäivää voitaisiin poistaa valtioiden kalentereista. Jeesuksen olemassaolosta ei ole todisteita puhumattakaan siitä, että hänen ristiinnaulitsemisestaan olisi todisteita.” Vanhat lasten taikamenot kuten virpominen, pääsiäismunat, mämmi, pääsiäiskananpojat ja niin edelleen voidaan säilyttää siinä missä Runebergin tortutkin.

Talvi

Suomen kielen sana joulu ja juhla ovat ruotsalaisia tai skandinaavisia lainasanoja. Joulu on yleinen perhejuhla eri puolilla maailmaa. Suomalaisen joulun ihanteisiin liittyvät kynttilät, itsetehdyt jouluruuat, omatekoiset koristeet ja joulusauna. Kuolleita saatetaan muistaa sytyttämällä hautakynttilöitä.

Jouluun liittyy joululauluja. Muuta perinteistä joulumusiikkia on esimerkiksi Pjotr Tšaikovskin baletti Pähkinänsärkijä.

Elämänkaaren juhlat

Nimiäiset

Nimiäiset tai nimenantojuhla on lapsen nimenannon yhteydessä järjestettävä juhla. Tilaisuudessa lapsi esitellään suvulle ja perheystäville, ja sen tärkeimpänä osuutena on lapsen nimen julkistaminen. Lapsen vanhemmat päättävät vapaasti juhlan paikan ja tilanteen. Nimiäisiin saatetaan kutsua ulkopuolinen puhuja tai puhuja voi olla sukulainen tai ystävä.

Avioliitto

Ulkona pidetty häätilaisuus Norjassa.

Suomessa avioliittoon vihkimisen toimittaa laamanni, käräjätuomari tai henkikirjoittaja. Suomessa kahden samaa sukupuolta olevan henkilön on mahdollista solmia välilleen rekisteröity parisuhde. Avioliittolakia vaadittu muutettavaksi sukupuolista riippumattomaksi.

Hautajaiset

Kuolemaan valmistautuminen

Elinluovutustahto antaa luvan käyttää kortin täyttäneen henkilön elimiä ja kudoksia kuoleman jälkeen toisten henkilöiden hengen pelastamiseksi tai terveyden parantamiseksi. Vuonna 2011 Suomessa valmistuu kansallinen terveydenhuollon potilastietojärjestelmä, johon jokainen voi itse merkitä elinluovutustahtonsa.

Ruumiinsa voi testamentata myös tutkimuskäyttöön. Tämä tapahtuu ruumiinluovutuskirjalla, jonka allekirjoittamalla henkilö sitoutuu antamaan kehonsa kuoleman jälkeen opetuskäyttöön. Lomakkeita voi tilata yliopistojen lääketieteellisistä tiedekunnista. Testamentin voi peruuttaa soittamalla laitokselle. Anatomian laitos maksaa tarvittaessa ruumiin tuhkaamisen. Ruumiin kuljetusmatkan yliopistolle ei tulisi olla liian pitkä.

Kuolinilmoitus

Perinteisiä uskonnottomien tunnuksia kuolinilmoituksissa ovat lehvä ja liekkimalja. Kuva-aiheista ovat Suomessa usein käytössä esimerkiksi kukat kuten kielo sekä linnut kuten joutsen. Suomalaiseen kansanperinteeseen viittaa esimerkiksi veneaihe, etenkin soutuvene tai ruuhi.

Ruumisarkku

Vainaja haudataan tai tuhkataan ruumisarkussa. Muistotilaisuuden ajaksi arkulle voidaan levittää arkkupeitto. Arkkupeitto on noin 2,5 x 1,6 metrin kokoinen, kulmista pyöristetty peite. Arkkupeiton käyttö sopii yksinkertaiselle ruumisarkulle ja tilaisuuksiin, joissa arkkua ei kanneta hautaan. Arkkupeitto voi olla vainajan omaisten tai se voidaan vuokrata hautaustoimistosta.

Hautajaismusiikki

Saatto- ja muistotilaisuuteen liittyy useimmiten musiikki. Urut ja piano ovat yleisiä soittimia, muistotilaisuudessa myös esimerkiksi harppu ja kitara. Musiikki luo tunnelmaa ja tutut sävelmät lohduttavat. Saattotilaisuus alkaa usein mollisävelmällä ja päättyy valoisampaan duuriin. Ohjelmassa voi olla vainajan suosikkikappaleita ja hänen elämäänsä liittyvää musiikkia. Ammattimuusikko osaa tehdä kappaleista tilaisuuteen soveliaat sovitukset.

Yleistä saattohetken musiikkia on Albinonin Adagio tai Bachin Air. Suosittuja kappaleita ovat Rakastan elämää, Ystävän laulu ja Elämälle kiitos.

Musiikkiehdotuksia

Ehdotukset ovat eri tyyppisiin hautaus- ja muistotilaisuuksiin ja eri osiin hautaustilaisuutta.

• Air (Bach)
• Adagio – teemaosasovitus (Giazotto – Albinoni)
• Adagio for Strings/Adagio jousille (Barber)
• Adagio (Kuutamosonaatti) (Beethoven)
• Greensleeves
• Largo (Händel)
• Largo (Chopin)
• Soolosellosarjat (Bach)
• Syksy/Talvi (Vivaldi: Neljä vuodenaikaa)
• Tuonelan joutsen (Sibelius)
• Valse trieste (Sibelius)
• Yö meren rannalla (Kaski)
• Åsen kuolema (Grieg: Peer Gynt)

Erityisesti lapsen hautajaistilaisuuteen sopivaa musiikkia:

• Kehtolaulu/Berceuse (A. Järnefelt)
• Nuku, nuku nurmilintu
• Tuonen lehto öinen lehto (Aleksis Kivi)
• Tuuti lasta tuonelahan

Lauluja:

• Elämälle kiitos (Violeta Parra)
• Hautalaulu (Leino)
• Jälkeenpäin (Rautee – Meriluoto)
• Niin kaunis on maa (Rydman)
• Rakastan elämää (Kulmanovski)
• Ristilukki (Sibelius)
• Soi vienosti murheeni soitto (Merikanto)
• Surun pisaroita
• Syyslaulu (Tauro – Jansson)
• Uralin pihlaja
• Vaiennut viulu (Jylhä)
• Viimeinen kevät
• Wonderful World (Louis Armstrong)
• Väliaikainen
• Yksinäinen harmonikka
• Ystävän laulu

Katso myös

• Juhlakirja/Uskonnottomat_juhlat

Lähteet

• Aurejärvi-Karjalainen, Anneli: Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23761-2.
• Elo, Pekka & Väyrynen, Gun & Saarinen-Elo, Minna (toim.): Humanistin juhlat. Helsinki: Suomen humanistiliitto, 1996. ISBN 951-97679-0-8.

Aiheesta muualla

• Esimerkki muistotilaisuudesta. Elämänkatsomustiedon oppikirjat.