Uskonto ilmiönä/Homoseksuaalisuus ja uskonto

Wikikirjastosta

Homoseksuaalisuuden ja uskonnon välinen suhde on ollut vaihteleva. Useat uskonnot ottavat joko suoraan tai välillisesti kantaa sellaisiin ilmiöihin, jotka luokitellaan länsimaissa osaksi homoseksuaalisuutta. Homojen ja lesbojen seurustelusuhteista ei olla erityisesti mainittu useimmissa uskonnoissa sääntöjä, vaikkakin avioliitto mielletäänkin useissa uskonnoissa miehen ja naisen väliseksi asiaksi.[1]

Buddhalaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Buddhalaisuuden suhde homoseksuaalisuuteen vaihtelee. Länsimaiset buddhalaiset hyväksyvät homoseksuaalisuuden, mutta Aasiassa siihen suhtaudutaan hiljaisen torjuvasti. Sen katsotaan olevan pahan karman seurausta. Tiibetin buddhalaisuuden johtaja, Dalai Lama, on taas sanonut homoseksuaalisuuden olevan Buddhan mainitsemaa seksuaalista väärinkäytöstä. Kielto koskee hänen mukaansa vain buddhalaisia. Siksi hänen mukaansa yhteiskunnan tulee hyväksyä homoseksuaalisuus. Hän myös puolustaa seksuaalivähemmistöjen oikeuksia.[2]

Islam[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Islamissa Koraani tuomitsee homoseksuaalisuuden. Šarian eri tulkinnat vaihtelevat, useissa tulkinnoissa homoseksuaalinen akti rinnastetaan avioliiton ulkopuoliseen seksiin, josta on määrätty jopa kuolemantuomioita.[3]

Juutalaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juutalaisuuden piirissä homoseksuaalisuus on perinteisesti tuomittu, mutta nykyisen juutalaisuuden suhde vaihtelee. Vanha testamentti suhtautuu lisääntymisvelvoitteisiin vakavasti ja tuomitsee velvollisuutta laiminlyöneen Oonain. Oikeaoppinen juutalaisuus pitää homoseksuaalisuutta vakavana syntinä viitaten Kolmannen Mooseksen kirjan kieltoon ”Älä makaa miehenpuolen kanssa, niin kuin naisen kanssa maataan; se on kauhistus”[4]. Talmudiin kirjatun tulkinnan perusteella tämän katsotaan soveltuvan myös lesbouteen.[5]

Nykyaikaiset ja vapaamieliset juutalaiset eivät pääsääntöisesti tuomitse homoseksuaalisuutta, ja eräät synagoogat ovat Yhdysvalloissa myös vihkineet homopareja avioliittoon.[5]

Kristinusko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viime vuosisatoina kristinuskon piirissä homoseksuaalisuus on torjuttu.[6] Antiikissa ja keskiajalla sen sijaan hyväksyttiin miesten väliset ystävyysliitot. Liitot olivat enemmänkin ystävien liittoja kun rakastavaisten liittoja, vaikka homoseksuaalisesti suuntautuneet miehet hyödynsivät niitä omiin suhteisiinsa.[7]

Raamatussa Jumala antaa Moosekselle myös lain, jonka mukaan homoseksuaalisuutta harjoittavat ihmiset pitää rangaistuksena tappaa[8]. Myös eräät Uusi testamentti|Uuden testamentin kirjoitukset, erityisesti Paavalin Roomalaiskirje, on nähty kielteisesti homoseksuaalisuuteen suhtautuvina:[9]

» ... Jumala on hyljännyt heidät häpeällisiin himoihin; sillä heidän naispuolensa ovat vaihtaneet luonnollisen yhteyden luonnonvastaiseen; samoin miespuoletkin, luopuen luonnollisesta yhteydestä naispuolen kanssa, ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa ja harjoittaneet, miespuolet miespuolten kanssa, riettautta ja villiintymisestään saaneet itseensä sen palkan, mikä saada piti.[10] »

Kristinuskon sisällä on erilaisia kantoja homoseksuaalisuudesta: tietyt kristityt tuomitsevat erityisesti homoseksuaaliset teot pahoina, kun taas toiset pitävät sitä luonnollisena hyväksyttävänä vaihtoehtona.[9] Helluntailaisuus pitää homoseksuaalisuutta pahana.[11] Kristillisperäisen Jehovan todistajat -liikkeen mukaan homoseksuaalisia taipumuksia omaavien kristittyjen tulee pidättäytyä homoseksuaalisista teoista.[1] Elisabeth Ohlsonin kohua herättänyt, myös Helsingissä nähty Ecce homo -valokuvanäyttely edustaa homoseksuaalisuuden hyväksyvää kristillisyyttä[12]

1970-luvulla syntyi liike, jonka mukaan uskon avulla homoseksuaalit voivat vapautua homoseksuaalisuudesta. Liike syntyi kristittyjen homoseksuaalien toiminnan tuloksena. Maailmanlaajuisesti liike on järjestäytynyt Exodus Global Alliancen alaisuuteen ja sillä on satoja jäsenjärjestöjä ympäri maailmaa.[13] Käsitystä homoseksuaalisuutta tunne-elämän rikkinäisyytenä, josta voi eheytyä, on Suomessa edustanut erityisesti herätysliikepohjainen Aslan ry[13].

Suomessa suhtautuminen homoseksuaalisuuteen on herättänyt keskustelua luterilaisen kirkon sisällä.[14] Muun muassa lestadiolaisen herätysliikkeen mukaan homoseksuaalinen käyttäytyminen on syntiä. Heteroseksuaalisuutta pidetään terveenä.[15]

Suomalaisessa uskonnollisessa kentässä seksuaalivähemmistöjen asiaa puolustamaan on syntynyt kristillinen Yhteys-liike[16]. Setan piirissä toimii kristillinen Malkus-ryhmä[17].

Samaa sukupuolta olevien avioliitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Homoavioliittojen hyväksymistä Espanjassa juhlitaan vuonna 2005.

Samaa sukupuolta olevien avioliitto on sallittu useissa maissa.[18] Monissa maissa, kuten Suomessa, kahden samaa sukupuolta olevan henkilön on mahdollista solmia välilleen rekisteröity parisuhde. Myös Suomessa avioliittolakia on ehdotettu muutettavaksi sukupuolista riippumattomaksi.[19]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 1,0 1,1 Religious Views on Homosexuality: Comparison Chart ReligiousFacts. Viitattu 29.8.2009. (englanniksi)
  2. Robinson, B. A.: Buddhism and homosexuality Religioustolerance.org. Viitattu 29.8.2009. (englanniksi)
  3. Robinson, B. A.: Homosexuality in the Qur'an and Hadith; Differences between the Qur'an and Bible; Penalties for homosexual activity 31.12.2005. Ontario Consultants on Religious Tolerance. Viitattu 29.8.2009. (englanniksi)
  4. 3. Moos 18:22.
  5. 5,0 5,1 Katz, Lisa: Judaism and Homosexuality About.com. Viitattu 29.8.2009. (englanniksi)
  6. Nissinen, Martti: Homoerotiikka Raamatun maailmassa. Helsinki: Yliopistopaino, 1994. ISBN 951-570-194-5.
  7. Kärkkäinen, Tapani: Ortodoksinen kirkko siunasi miestenvälisiä liittoja Aamun koitto. 4/1997. Pyhän Sergein ja Hermanin veljeskunta. Viitattu 29.8.2009.
  8. 3. Moos 20:13
  9. 9,0 9,1 Homosexuality and Christianity ReligionFacts. Viitattu 29.8.2009. (englanniksi)
  10. Malline:Raamatunpaikka
  11. Haapala, Onni: Avioliitto ja perhe-elämä Keuruun helluntaiseurakunta. Viitattu 29.8.2009.
  12. Silvanto, Satu: Ecce homo – Katso ihmistä: Valokuvanäyttely kulttuurikiistana. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 74. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2002. ISBN 951-39-1305-8. .
  13. 13,0 13,1 Lumikallio, Katrina: Kristillis-psykoanalyyttinen eheytysideologia: Analyysi ei-uskonnollisista argumenteista (Naistutkimuksen pro gradu -tutkielma, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos) Kevät 2007. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 29.8.2009.
  14. Nissinen, Martti & Tuovinen, Liisa (toim.): Synti vai siunaus: Homoseksuaalit, kirkko ja yhteiskunta. Helsinki: Kirjapaja, 2003. ISBN 951-625-963-4.
  15. Järvinen, Elina: Irtiottoja Suomen kuvalehti. 50/2007. Suomen kuvalehti. Viitattu 29.8.2009.
  16. Yhteys-liike Viitattu 29.8.2009.
  17. Setan kristillinen ryhmä Malkus Viitattu 29.8.2009.
  18. Sweden allows same-sex marriage 2.4.2009. BBC. Viitattu 5.12.2009. (englanniksi)
  19. Tynkkynen, Oras: Rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain kumoamisesta ja avioliittolain muuttamisesta 3.4.2009. Oras Tynkkynen.fi. Viitattu 5.12.2009.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aldrich, Robert (toim.): Rakkaus samaan sukupuoleen: Homoseksuaalisuuden historia. (Gay life and culture: A world history, 2006.) Suomennos: Veli-Pekka Ketola. Helsinki: Multikustannus, 2006. ISBN 952-468-103-X.
  • Nissinen, Martti: Homoerotiikka Raamatun maailmassa. Helsinki: Yliopistopaino, 1994. ISBN 951-570-194-5.
  • Nissinen, Martti & Tuovinen, Liisa (toim.): Synti vai siunaus: Homoseksuaalit, kirkko ja yhteiskunta. Helsinki: Kirjapaja, 2003. ISBN 951-625-963-4.
  • Saarelma, Antti (toim.): Homoseksuaalisuus kristillisessä ihmiskuvassa ja lainsäädännössä: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seminaari parisuhdelaista 28.–29.11.2007. Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 105. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus, 2009. ISBN 978-951-693-291-3.
  • Saarelma, Antti (toim.): Homoseksuaalisuus Raamatussa ja kirkon opetuksessa. Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 101. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-693-285-2.
  • Silvanto, Satu: Ecce homo – Katso ihmistä: Valokuvanäyttely kulttuurikiistana. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 74. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2002. ISBN 951-39-1305-8.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]