Vepsän kieli/Suomalais-vepsäläinen keskusteluopas
Kieli - Kel’
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Minä opiskelen vepsän kieltä - Minä opendan vepsän kel’t.
- Ymmärrättekö te minua? - El’gendat-ik tö mindai?
- En ymmärrä teitä - Minä en el’genda teid.
- Minä en ymmärtänyt - Minä en el’gendand.
- Minä ymmärrän teitä, mutta minun on vaikea puhua - Minä el’gendan teid, no minei om jüged pagišta.
- Olkaa hyvät, toistakaa vielä kerran - Olgat hüväd, toštkat völ kerdan!
- Olkaa hyvät, puhukaa hitaammin - Olgat hüväd, pagiškat hillemba!
- Olgat hüväd, sel’gitagat, mi om kirjutadud naku.
- Mitä tämä sana merkitsee? - Min znamoičeb nece sana (vajeh)?
- Kut virktas (kirjutadas) nece sana (vajeh)?
- Kuinka sanotaan vepsäksi? - Kut sanuda vepsäks... ?
- Olgat hüväd, kirjutagat nece sana (vajeh) vepsäks.
- Minä haluan oppia puhumaan (lukemaan, kirjoittamaan) vepsäksi - Minä tahtoin opetas pagižemha (lugemaha, kirjutamha) vepsäks.
- Mitä hän sanoo? - Midä hän sanub?
- Mitä hän sanoi? - Midä hän sanui?
- Oikti-k minä pagižen?
- Onko minun ääntämykseni oikea? - Om-ik munun virkand oiged?
- Teillä on oikein hyvä ääntämys - Teil om lujas hüvä virkand.
- Minä voin jo lukea lehteä vepsän kielellä - Minä voin jo lugeda lehtest vepsän kelel.
- Pakičen koheta, ku minä virkan sanan värin (petimoi kändos, petimoi sanoiden jäl’genduses, panen painhen värin).
- Puhutteko te venäjää (vepsää, suomea, viroa, englantia)? - Pagižet-ik venäkelel (vepsän kelel, suomen kelel, estin kelel, englandin kelel)?
- Mitä vieraita kieliä te hallitsette? - Miččid verhid kelid tö valdat?
- Minä rupesin opiskelemaan saksan kieltä vasta taannoin - Minä opendaškanzin saksan kel’t vaiše tantoi.
- Opiskeletteko kieltä koulussa vai itsenäisesti? - Openzit-ik kel’t školas vai ičevägel?
- Englandin keles virkand erineb kirjutamižespäi, a vepsän keles se ei ole muga.
- Opiskeletteko te englannin kieltä - Opendat-ik englandin kel’t?
- Minä luen vähän (sujuvasti) ranskan kielellä - Minä lugen vähäižen (joudjas) francijan kelel.
Puhuttelu - Paginsädand
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Herra Habukov! - Ižand Habukov!
- Rouva Paskačova! - Emänd Paskačova!
- Arvoisat rouvat ja herrat! - Arvostadud emäged da ižandad!
- Arvoisa (suuresti kunnioitettu, korkeasti arvostettu) professori! - Arvostadud (lujas arvostadud, korktas arvostadud) professor!
- Teidän Ylhäisyytenne! - Teiden Ekscelens!
- Arvoisat ystävät! - Kal’hed rahvahanikad!
- Rakas ystävä - Sula sebranik!
- Kal’hed sebranikad!
- Rakkaat ystävät! - Sulad sebranikad!
- Meiden arvostadud adivod!
- Takain säta pagin teidenke, kolleg!
- Hüväd rahvast!
- Ižand ezimez’, minai om küzund.
- Arvostadud redakcii!
- Emänd sekretar’, mülütagat mindai nimikirjuteshe!
Tutustuminen - Tundmuz, tutpuz
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Et-ik tö tehnugoi tundmust?
- Minei om lujas mel’he tehta tundmust teidenke!
- Minä lujas äjan kuleskelin teiden polhe.
- Laskkat minei ezitadas.
- Sukunimeni on... - Minun kanzannimi om...
- Laskkat ezitada teile…
- Laskkat tundištoitta teid minun kolleganke.
- Rekomenduin teile...
- Tehkat tundmust:
Tervehtiminen - Tervhensädand
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Terve! - Tervhen!
- Hyvää huomenta! - Hüväd homendest!
- Hyvää päivää! - Hüväd päiväd!
- Hyvää iltaa! - Hüväd ehtad!
- Minei om lujas mel’he vastatas teidenke!
- Mö em nähnugoiš amu.
- Kut elät-olet?
- Kut tö mujat ičtatoi?
- Kitän, nimidä.
- Minä voin vähän huonosti - Minä voin vähäižen hondoin.
- Kut eläb-om teiden mam?
- Kitän, hän om jo tervnenu.
- A kut elät-olet teiden heimolaižed (vanhembad)?
- Hö kaik oma tervhed, kitän teid.
- Kut teiden tervhuz om?
- Kiitos, hyvää - hüvä om.
- Te näytätte hyvältä. - Teil om hüvä nägu.
- Me odotamme teitä! - Mö varastam teid!
- Mitä uutta? - Midä ut?
- Mitä kuuluu? - Kut azjad oma?
- Laskkat säta tervhen teidenke... nimelpäi.
- Olgat hüväd, vegat tervhuzid...
- Mindai pakitihe veda teile tervhuzid.
- Tervhuzid teiden akale (mužikale)!
- Tervetuloa! - Tervhen tuldes!
- Tervetuloa! - Tulendanke!