Viron kieli/Kielioppia

Kohteesta Wikikirjasto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Joitakin perusteita ja vähän alkeita

Sisällysluettelo

Äänneoppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ääntäminen ja oikeinkirjoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aakkoset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjaimen nimi hakasuluissa [].
  • A, a [aa]
  • B, b [bee]
  • C, c [tsee] vieraskirjain
  • Č, č [-]vieraskirjain
  • D, d [dee]
  • E, e [ee]
  • F, f [eff] vierassana-kirjain
  • G, g [gee]
  • H, h [haa]
  • I, i [ii]
  • J, j [jot]
  • K, k [kaa]
  • L, l [ell]]
  • M, m [emm]
  • N, n [enn]]
  • O, o [oo]
  • P, p [pee]
  • Q, q [kuu] vieraskirjain
  • R, r [err]
  • S, s [ess]
  • Š, š [šaa] vierassana-kirjain
  • Z, z [zett lausutaan sett]] vierassana-kirjain
  • Ž, ž [žee lausutaan šee] vierassana-kirjain
  • T, t [tee]
  • U, u [uu]
  • V, v [vee]
  • W, w [kaksisvee, topeltvee] vieraskirjain
  • Õ, õ [õõ]
  • Ä, ä [ää]
  • Ö, ö [öö]
  • Ü, ü [üü]
  • X, x [iks] vieraskirjain
  • Y, y [igrek] vieraskirjain
Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vierassana-kirjaimet esiintyvät viron kielen vierassanoissa. Vieraskirjaimia käytetään vain vieraskielisten niminen ja sanojen kirjoittamisessa, luettelossa yleisimmät.


Muoto-oppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanaluokat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viron kielessä on 9 (12) sanaluokkaa:

  • Verbit
  • Substantiivit
  • Adjektiivit
  • Numeraalit
  • Pronominit
  • Adverbit
  • Proadverbit
  • Prefiksaaliadverbit (yhdysverbin adverbit)
  • Modaaliadverbit
  • Adpositiot (pro- ja prepositiot)
  • Konjunktiot
  • Interjektiot

Pronominit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Persoonapronominit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viroksi isikulised asesõnad

Persoona Yksikkö Monikko
ensimmäinen mina
ma
meie
me
toinen sina
sa
teie
te
kolmas tema
ta)
nemad
nad

Adverbit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Proadverbit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Paikan adverbit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkkejä:

  • alla, all, alt
  • ette, ees, eest
  • sekka,seas, seast
  • juurde, juures, juurest
  • keskele, keskel, keskelt
  • kohale, kohal, kohalt
  • kõrvale, kõrval, kõrvalt
  • külge, küljes, küljest
  • lähedale, lähedal
  • najale, najalgi, najalt
  • otsa, otsas, otsast
  • peale, peal, pealt
  • seltsi, seltsis, seltsist
  • äärde, ääres, äärest

Vain yhdessä sijamudossa esiintyviä:

  • üle
  • mööda
  • piki
  • vahetsi
Prefiksaaliadverbit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Modaaliadverbit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Adpositiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Postpositiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Prepositiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konjunktiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viron sidesõnad, konjunktsioonid

Viron konjunktiot "Viron kielen käsikirjan" mukaan":[EKKR 2007]

  1. ja
  2. ning
  3. ega
  4. ehk
  5. või
  6. aga
  7. kuid
  8. ent
  9. vaid
  10. et
  11. kui
  12. kuna
  13. sest
  14. kuni
  15. kuigi
  16. ehkki
  17. nagu
  18. saati (vanhanaikainen)
  19. elik (vanhanaikainen)
  20. justkui
  21. otsekui
Lähteet
Rinnastuskonjunktiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viron rinnastavad sidesõnad

  1. ja – (yhdistävä) 'ja'
  2. ning – (yhdistäva) 'ja', 'sekä'
  3. saati – (yhdistävä, vanhanaikainen) 'saati', 'jostakin puhumattakaan'
  4. elik – (yhdistävä, vanhanaikainen) selittävä 'eli'
  5. või
  6. ega
  7. aga
  8. kuid
  9. ent
  10. vaid
Alaryhmät / [Remes 1982][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet
  • [Remes 1982] Viron kielioppi / Hannu Remes : Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1983 : ISBN 951-0-11982-2
  • [EKSS 2009] Eesti keele seletav sõnaraamat / Eesti Keele Instituut ; toimetanud Margit Langemets ... et al. . Tallinn : Eesti Keele Sihtasutus, 2009. ISBN 978-9-98579269-8 (kogu teos)

Kopulatiiviset rinnastuskonjunktiot

  • Yhdistävät rinnastuskonjunktiot [Remes1982]
  • Huomaa erot kohdan 'Konjunktiot' luetteloon.
  1. ja – ja
  2. ning – ja, sekä
  3. ei ... ega – ei - eikä
  4. nii ... kui, nii ... kui ka – sekä - että
  5. niihästi ... kui, niihästi ... kui ka – sekä - että, niin - kuin
  6. mitte ainult ... vaid, mitte ainult ... vaid ka – ei ainoastaan - vaan, ei ainoastaan vaan myös
  7. mitte üksnes ... vaid, mitte üksenes ... vaid ka – ei ainoastaan - vaan, ei ainoastaan - vaan myös

Disjunktiiviset rinnastuskonjunktiot

  • Erottavat rinnastuskonjunktiot[Remes1982]
  • Huomaa erot kohdan 'Konjunktiot' luetteloon.
  1. ehk – eli
  2. või – tai, vai
  3. kas ... või – joko - tai

Adversatiiviset rinnastuskonjunktiot

  • Vastakohtaa tai rajoitusta ilmaisevat rinnastuskonjunktiot[Remes1982]

Huomaa erot kohdan 'Konjunktiot' luetteloon.

  1. aga – mutta
  2. või – tai, vai
  3. kas ... või – joko - tai

Konklusiiviset rinnastuskonjunktiot

  • Johtopäätöstä ilmoittavat rinnastuskonjunktiot[Remes1982]
  • Huomaa erot kohdan 'Konjunktiot' luetteloon.
  1. järelikult – niin muodoin, siis (adverbi[EKSS 2009])
  2. niisiis – siis [ei EKKR]
  3. siis – siis' [ei EKKR]
  4. seega – siten siis, näinollen [ei EKKR]

Ekspalanatiiviset rinnastuskonjunktiot

  • Selittävät rinnastuskonjunktiot[Remes1982]
  • Huomaa erot kohdan 'Konjunktiot' luetteloon.
  1. sest – sillä
  2. nimelt – nimittäin [ ei [EKKR]]
Alistuskonjunktiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viron kielen alistuskonjunktiot "Viron kielen käsikirjan" [EKKR] mukaan:

  1. et
  2. kuna
  3. sest
  4. kuigi
  5. ehkki
  6. olgugi
  7. nagu
  8. otsekui
  9. justkui
Alistuskonjunktioiden alaryhmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

... <[EKKR 2007] ja [Remes 1982]

Interjektiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Partikkelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Viro abisõnad

Muoto-opin perusteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Morfeemi ja formatiivi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Sanamuotojen muodostaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Perusmuoto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viron kielen sanan vartalo voi eri sijamuodoissa muuttua. Sanamuotojen muodostamisen perustaksi täytyy valita yksi kiinteä sanan vartalon muoto jonka perusteella esitetään säännöt muiden muotojen muodostamiseksi. Tämä on perusmuoto (algvorm)

  • Nominien perusmuoto on yksikön nominatiivi (siil, mõte, kirja.nik*, .tantsijatar)
  • Verbien perusmuoto on ma-infinitiivin vartalo ennen infinitiivin tunnusta (ela(ma), näge(ma))

* pisteellä [.] merkitty seuraavan tavun III-kestoaste.


Sanojen taivutusmuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Sija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija on nominien (substantiivien, adjektiivien ja numeraalien), pronominien, eräiden nominaalien (verbien infinitiivien ja partisiippien [infnitiivimuotojen]) sekä joidenkin adverbien taivutusmuoto.

<selvennettävä>


Teemamuoto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viroksi põhivorm

Nominien teemamuodot:
  • yksikön nominatiivi (ainsuse nimetav)
  • yksikön genetiivi (ainsuse omastav)
  • yksikön partitiivi (ainsuse osastav)
  • yksikön lyhyt illatiivi [aditiivi] (lühike ainsuse sisseütlev)
  • monikon genetiivi (mitmuse osastav)
  • monikon partitiivi (mitmuse osatav)

Teemamuotojen perusteella voidaan muodostaa sanan kaikki sijamuodot:

Yksikön nominatiivi → yksilöllinen
Yksikön partitiivi → yksilöllinen
Lyhyt illatiivi → yksilöllinen
Yksikön genetiivi → yksikön sijamuodot sse-illatiivista alkaen ja monikon nominatiivi
Monikon genetiivi → de-monikon muodot illatiivista alkaen
Monikon partitiivi → vokaalimonikon muodot, muunnoksia voi esiintyä

Katso myös: Verbin teemamuodot

Nominin taivutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Taivutusluokat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Deklinaatiot.


Sijamuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[Sijat]

Esimerkki nominin sijamuodoista

Sijamuoto viro suomi
Nominatiivi sadam satama
Genetiivi sadama sataman
Partitiivi sadamat satamaa
Illatiivi sadamasse satamaan
Inessiivi sadamas satamassa
Elatiivi sadamast satamasta
Allatiivi sadamale satamalle
Adessiivi sadamal satamalla
Ablatiivi sadamalt satamalta
Translatiivi sadamaks satamaksi
Terminatiivi sadamani (satamaan asti)
Essiivi sadamana satamana
Abessiivi sadamata satamatta
(ilman satamaa)
Komitatiivi sadamaga (sataman kanssa)

Sijamuotojen virolaiset nimet:

  1. nominatiivi – nimetav
  2. genetiivi – omastav
  3. partitiivi – osastav
  4. illatiivi – sisseütlev
  5. Inessiivi (seesütlev)
  6. Elatiivi (seestütlev
  7. Allatiivi (alaleütlev)
  8. Adessiivi (alalütlev)
  9. Ablatiivi (alaltütlev)
  10. Translatiivi (saav)
  11. Terminatiivi (rajav)
  12. Essiivi (olev)
  13. Abessiivi (ilmaütlev)
  14. Komitatiivi (kaasaütlev)


  • Paikallissijojen virolaiset nimet näyttävät sijan tunnuksen (sijapäätteen), esimerkiksi alalt|ütlev.
  • Nykyvirossa suositaan sijapäätteiden virolaisia nimityksiä; mieluimmin omastav kuin genitiiv.



Kieliopilliset sijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

<otsikko tarkistettava>


Semanttiset sijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

<otsikko tarkistettava>


Nominatiivi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nominatiivilla ei ole taivutusmuodon tunnusta.


Genetiivi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Genetiivillä ei ole taivutusmuodon tunnusta.


Partitiivi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Partitiivin tunnuksella on neljä morfeemivarianttia: t (tt), d, 0 [ei tunnusta] ja da.

esimerkkejä
ratsu/t , kä/tt (käsi)
koi/d
ema
se/da (see)

Illatiivi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Illatiivin tunnuksena voi kaikissa sanoissa olla sse ["takapääte -sse"].

esimerkki siili/sse

Inessiivi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Inessiivin tunnus on s.

esimerkki siili/s

Elatiivi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elatiivin tunnus on st.

esimekki siili/st

Allatiivi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Allatiivin tunnuksella on kaksi muotoa: le ja lle. Morfeemivariantti lle esiintyy vain kolmen pronominin muodoissa: mu/lle, su/lle, ta/lle. Muuten tunnus on aina le.

esimerkki siili/le.

Adessiivi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Adessiivin tunnuksena on tekstissä aina l.

esimerkki: siili/l

Joissain tapauksissa tunnus l pitenee fonologisesti, muuta se ei näy kirjoitettuna.

esimerkkejä: ma: `mu/l, sa: `su/l

<esimerkki tarkennettava>


Ablatiivi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ablatiivin tunnus on lt.

esimerkki: siili/lt

Translatiivi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Translatiivin tunnus on ks.

esimerkki: siili/ks

Terminatiivi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terminatiivin tunnus on ni.

esimerkki: siili/ni

Essiivi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Essiivin tunnus on na.

esimerkki: siili/na

Abessiivi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abessiivin tunnus on ta.

esimerkki: siili/ta

Komitatiivi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Komitatiivin tunnus on ga.

esimerkki: siili/ga

Substantiivin ja pronominin paradigma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Substantiivin ja pronominin taivutusmuotojen sarja. Viron substantiivien ja pronominien kaksi kieliopillista lukua ja neljätoista sijamuotoa muodostavat 28 eri taivutusmuotoa.


Verbin taivutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verbin taivutuskategoriat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • pääluokka (tegumood, geenus)
  • tapaluokka (kõneviis, modus)
  • aikamuoto (aeg)
  • persoonamuoto (pööre)
  • puhelaji, (kõneliik)
Pääluokka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • aktiivi (isikuline tegumood)
  • impersonaali [passiivi] (umbisikuline tegumood)
Aktiivi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Personaali. Isikuline tegumood, personaal.

esimekki: (ma) elan – suomen "elän"
Impersonaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(umbisikuline tegumood, impersonaal)

Esimerkki:

elatakse [eletään]

elati [elettiin]

on elatud [on eletty]

ei elatud [ei eletty]


Tapaluokka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viron kielessä on viisi tapaluokkaa:

  1. indikatiivi (kindel kõneviis)
  2. konditionaali (tingiv kõneviis)
  3. imperatiivi (käskiv kõneviis)
  4. kvotatiivi (kaudne kõneviis)
  5. jussiivi (möönev kõneviis)

Indikatiivi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

< Tekstiä >

Konditionaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viron tingiv kõneviis.

Imperatiivi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

< Tekstiä >

Kvotatiivi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viron kaudne kõneviis, modus relativus, narratiiv

"Epäsuora esitys", [epäsuora tapaluokka]", modus obliquus [konjunktiivi], [narratiivi]

Kvotatiivia käytetään, kun puhuja välittää kuulijalle kolmannelta taholta peräisin olevan sanoman.

  • Esimerkki: ma lugevat - muka luen, kuulun lukevan, kuulemma luen; luen

Kvotatiivin tunnus on -vat, joka liitetään ma-infinitiivin vartaloon. esimerkisi: ela/vat, ole/vat elanud, ela/nu/vat, ela/ta/vat

Kvotatiivin aikamuodot ovat preesens ja preteriti (myös perfekti-nimitys käytössä)

Kvotatiivin taivutusmuodot
Tekijämuoto Aikamuoto Myönteinen kielteinen
Aktiivi Preesens elavat ei elavat
Passiivi Preesens elatavat ei elatavat
Aktiivi Preteriti olevat elanud
elanuvad
ei olevat elanud
polevat elanud
ei elanuvat
Passiivi Preteriti olevat elatud ei olevat elatud
polevat elatud

LÄHTEET

Verkkoversio: Muodot kontrastissa <ladattava PDF 1,6 Mt>

Jussiivi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viron möönev kõneviis

"Epäsuora imperatiivi"; Ilmaisee epäsuoraa käskyä, kehotusta tai toivomusta.

Esimerkiksi ma tehku, (minun on tehtävä ["minä tehköön"]); sa lugegu, (sinun on luettava ["sinä lukekoon"]).

Aikamuoto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viroksi aeg, tempus

  1. preesens (olevik)
  2. imperfekti (lihtminevik)
  3. perfekti (täisminevik)
  4. pluskvamperfekti (enneminevik)
  5. preteriti (üldminevik)

Preesens[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

< Tekstiä >


Imperfekti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

< Tekstiä >


Perfekti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

< Tekstiä >


Pluskvamperfekti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

< Tekstiä >


Preteriti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

< Tekstiä >


Persoonamuoto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

< Tekstiä >


Puhelaji[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. affirmatiivi, myöntävä puhe (jaatav kõneliik) [myöntävä puhelaji]
  2. negatiivi, kieltävä puhe (eitav kõneliik) [kieltävä puhelaji]

<VÄLIOTSIKKO NOMINAALIMUODOT>

Infinitiivit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verbin substantiiviset nominaalimuodot

da-infinitiivi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viroksi "da-tegevusnimi"; Myös muotoja "infinitiiv" ja "da-infinitiiv" käytetään.

Verbin lugema da-inf initiivi on lugeda (sm. lukea)


des-muoto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • da-infinitiivin adjetiivinen nominaalimuoto

Viron des-vorm, gerundiiv

da-infinitiivin inessiivi, gerundiivi

Tunnukset -des, -tes ja -es

  • Esimerkki lugedes (lukiessa, lukien)
  • Esimerkki hüpates (hypätessä, hypäten)
  • Esimerkki tuues (tuodessa, tuoden)

vat-muoto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
ma-infinitiivi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

<TEKSTIÄ>


Partisiippimuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Partisiipin preesens[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viron oleviku kesksõna

  • passiivin partisiipin preesens, tav-partisiippi
  • umbisikulise tegumoe oleviku kesksõna, tav-kesksõna
  • aktiivin partisiipin preesens, v-partisiippi
  • isikulise tegumoe oleviku kesksõna, v-kesksõna

Partisiipin perfekti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viron mineviku kesksõna

  • aktiivin partisiipin perfekti, nud-partisiippi
  • isikulise tegumoe mineviku kesksõna, nud-kesksõna
  • passiivin partisiipin perfekti, tud-partisiippi
  • umbisikulise tegumoe mineviku kesksõna, tud.kesksõna

Verbin teemamuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ma-infinitiivi (ma-tegevusnimi)
  • da-infinitiivi (da-tegevusnimi
  • indikatiivin preesensin yksikön 3. persoona (kindla kõneviisi oleviku ainsuse 3. pööre)
  • indikatiivin impersonaalin preesens (kindla kõneviisi umbisikulise tegumoe olevik)

Teemamuodot ovat perusteena kunkin verbin kaikille taivutusmuodoille:

ma-infinitiivi →
ma-infinitiivin sijamuodot;
indikatiivin imperfektin muodot (kindla kõneviisi lihtminiveku põõrded);
kvotatiivin [epäsuora tapaluokka] preesens (kaudse kõneviisi olevik);
aktiivin partisiipin preesens [tarkistettava!] (isikulise tegumoe oleviku kesksõna);
da-infinitiivi →
des-muoto [gerundiivi] (des-vorm);
imperatiivin yksikon 3. persoona ja monikko (käskiva kõneviisi ainsuse 3. pööre ja mitmus);
jussiivin preesens (möönva kõneviisi olevik)
aktiivin partisiipin perfekti [tarkistettava!] (isikulise tegumoe mineviku kesksõna);
konditionaalin ja kvotatiivin imperfekti (tingiva ja kaudse kõneviisi minevik)
aktiivin preesensin 3. persoona →
indikatiivin preesensin muut muodot (kindla kõneviisi oleviku ülejäänud pöörded;
imperatiivin preesensin 2. persoona
konditionaalin preesens (tingiva kõneviisi olevik);
indikatiivin impersonaalin preesens [tarkistettava!]
muut impersonaalin muodot (ülejäänud umbisikulise tegumoe vormid)

Luetellut teemamuotojen analogiasäännöt eivät riitä 27 epäsäännölisen verbin muotojen muodostamiseen. ... < luettelo ja määrittely >


Verbin paradigma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verbin taivutusmuotojen sarja.




Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhenteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • EKK07 — Eesti keele käsiraamat 2007
  • EKK09 — Eesti keele käsiraamat 2009
  • EKKR — Eesti keele käsiraamat

Viro - suomi kielioppisanastoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös: suomi-viro kielioppisanastoa

  • abisõna – partikkeli; apusana
  • abstraktne nimisõna – abstraktinen substantiivi
  • aeg – aikaluokka, aikamuoto, tempus
  • afirmatiiv – affirmatiivi, myöntävä puhe, myöntävä puhelaji
  • ainsus – yksikkö
  • algvorm – perusmuoto
  • alus – subjekti
  • arv – luku, numerus
  • arvsõna – numeraali, lukusana
  • asesõna – pronomini
  • des-vorm – des-muoto, da-infinitiivin inessiivi, gerundiivi
  • eessõna – prepositio
  • eitav kõneliik – kieltomuoto, negatiivi
  • enesekohane tegusõna – refleksiiviverbi
  • enneminevik – pluskvamperfekti
  • gerundiiv – gerundiivi, des-muoto, da-infinitiivin inessiivi
  • grammatika – kielioppi
  • häälik – äänne
  • hüüdsõna - interjektio
  • impersonaal – impersonaali; passiivi
  • isik - persoona
  • isikuline asesõna – persoonapronomini
  • isikuline tegumood – aktiivi, "personaali"
  • jaatav kõneliik – myöntömuoto, affirmatiivi
  • kaashäälik - konsonantti
  • kaasssõna – adpositio
  • kategooria - kategoria
  • kaudne kõneviis – kvotatiivi, epäsuora tapaluokka, modus obliquus
  • kesksõna – partisiippi
  • keskvõrre – komparatiivi
  • kindel kõneviis – indikatiivi
  • konditsionaal - konditionaali
  • konjunktsioon - konjunktio
  • konkreetne nimisõna – konkreettinen substantiivi
  • koolon - kaksoispiste
  • käskiv kõneviis – imperatiivi
  • käänkond – taivutusluokka, deklinaatio
  • käändsõna - nomini tai pronomini, sijamuodoissa taipuva sana
  • käändevorm – sijamuoto
  • kääne – sija, sijamuoto (kaasus)
  • kõneliik – puhelaji
  • kõneviis – tapaluokka, modus
  • lihtminevik – imperfekti
  • lihtsõna - yksittäissana
  • lihttegusõna - "yksittäisverbi"
  • lihtverb - "yksittäisverbi"
  • liitsõna - yhdyssana
  • liittegusõna - yhdysverbi [kiinteä yhtymä]
  • liitverb - yhdysverbi [kiinteä yhtymä]]
  • lühend – lyhenne
  • ma-infinitiiv - ma-infinitiivi
  • ma-tegevusnimi - ma-infinitiivi
  • mitmus – monikko
  • muutumatu sõna – partikkeli
  • määrsõna – adverbi
  • möönev kõneviis – jussiivi
  • negatiiv – negatiivi, kieltävä puhe, kieltävä puhelaji
  • nimi – erisnimi, propri
  • nimisõna – subjektiivi
  • näitav asesõna – demontratiivipronomini, demonstratiivinen pronomini
  • olevik – preesens
  • oleviku kesksõna - partisiipin preesens
  • omadussõna – adjektiivi
  • ortograafia - oikeinkirjoitus
  • paralleelvorm – rinnakkaismuoto
  • partikkel – partikkeli; apusana
  • partitsiip – partisiippi; paremmin kesksõna
  • passiiv – passiivi (vrt. impersonaali)
  • personaal – aktiivi, "personaali"
  • preteeritum – preteriti
  • põhivorm – teemamuoto; perusmuoto
  • pärisnimi – erisnimi, propri
  • pöördsõna – verbi, "persoonamuodoissa taipuva sana"
  • pööre – persoonamuoto, persoona
  • rööpvorm – rinnakkaismuoto
  • seisundivorm – "tilamuoto" <tarkistettava>
  • semikoolon – puolipiste
  • sidesõna – konjunktio
  • supiin - supiini, ma-infinitiivi
  • supiinum - supiini, ma-infinitiivi
  • sõnaliik – sanaluokka
  • sõnaraamat - sanakirja
  • sünonüüm – synonyymi
  • tagasõna – postpositio
  • tegumood – pääluokka
  • tegijanimi - tekijännimi
  • tegusõna – verbi
  • teonimi - teonnimi
  • tingiv kõneviis – konditionaali
  • täishäälik – vokaali
  • täisminevik - perfekti
  • tüvemitmus - vartalomonikko
  • tüvi – vartalo
  • umbisikuline tegumood – impersonaali; passiivi
  • vormitüveline mitmus - vartalomonikko .[1]
  • vormitüvi – [muotovartalo] <tarkistettava>
  • võrdlusaste - vertailumuoto
  • võrre – vertailumuoto
  • väljendtegusõna - ilmaisuverbi, yhdysverbin laji <tarkennettava>
  • väljendverb - ilmaisuverbi, yhdysverbin laji <tarkennettava>
  • õigekiri - oikeinkirjoitus, ortografia
  • öeldis – predikaatti
  • ühendtegusõna – yhdysverbi [muuttuva yhtymä]]
  • ühendverb – yhdysverbi [muuttuva yhtymä]
  • ülivõrre – superlatiivi
  • üldminevik – preteriti

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Remes 2009, Muodot kontrastissa ... Viitattu 12.11.2011

Kirjallisuutta ja muita hyödyllisiä viitteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • [EKKR] Eesti keele käsiraamat / Mati Erelt et al. : Eesti keele sihtasutus, Tallinn 2007 : ISBN 978-9985-79-210-0.