Wikijunior Elämänkatsomustieto

Kohteesta Wikikirjasto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Wikijunior

Elämänkatsomustieto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävä perusasteella on tarjota oppilaalle aineksia oman elämänkäsityksen muodostamiseen. Oman elämänkäsityksen ja muiden käsitysten luonteen ja merkityksen tuntemus tukee oppilaan kasvua moraalisesti vastuuntuntoiseksi ja tekojensa seuraukset ymmärtäväksi ihmiseksi kasvamiseen.[1] Kurssi sisältää tietoja uskontokuntiin kuulumattomien etiikasta, uskontokuntiin kuulumattomien elämänkäsityksestä, yhteisöstä ja ihmisoikeuksista uskontokuntiin kuulumattomien kannalta sekä luonnontieteen todellisuuskäsityksestä.[1]

1. Hyvä elämä ja etiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ihmissuhteet
  • siveyssanat
  • ajatustunteet
    • viha, rakkaus, mustasukkaisuus
  • tasa-arvo ja tasapuolisuus
    • kiusaaminen, syrjintä, epäoikeudenmukaisuus ja köyhyys
  • onnellisuus ja kärsimys
    • hyvinvointi, pahoinvointi
  • vapaus ja sen rajat
  • uskonnottomien ja uskontoihin perustuvien moraalikäsitysten eroja ja yhtäläisyyksiä
  • ihmisoikeudet, eläinten oikeudet ja ympäristön suojelu
  • oman elämäni ongelmia ja niiden ratkaisuja
  • tekojen syyt, vaikuttimet ja seuraukset
  • ovatko jotkut teot aina vääriä?
  • eri kulttuurien moraalikäsitykset yleisinhimilliseltä kannalta
  • yhteisön ja yhteiskunnan moraalinen vastuu
  • oikeudenmukaisuus
  • siveellisten ongelmien ratkaiseminen

2. Todellisuus ja todellisuuskäsitykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • havainnot ja toimintojen suuntaaminen niiden avulla
  • tiedon hankkiminen ja arviointi
  • mitä on olemassa
  • ympäristö ja luonto, eloton ja elävä

Syntymä, elämä ja kuolema luonnossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukupolvien vaihtuminen on luonnossa välttämätöntä, jotta uusille eläimille ja kasveille olisi tilaa. Eri lajien eliöillä on erilainen elinikä. Tämä johtuu niistä olosuhteista, joihin ne ovat sopeutuneet. Jotkut puut voivat elää monta kertaa ihmistä vanhemmiksi.

Ihmisen elinikä on moniin muihin eläimiin verrattuna pitkä. Ihmisen elinikä on kehittynyt pitkäksi luonnossa, koska ihminen kasvaa hitaasti täysikasvuiseksi ja aikuisten on pidettävä jälkeläisistään huolta pitkään.

Suurin osa koskaan maapalloilla eläneistä eliölajeista on kuollut sukupuuttoon ja antanut tilaa uusille lajeille.

Kasvien elämänkaareen vaikuttavat vuodenaikojen vaihtelu. Suomi sijaitsee lähellä planeetan hyvin kylmää aluetta pohjoisella pallonpuoliskolla. Talven tullessa osa luonnonympäristöstä kuolee. Muuttolinnut lentävät syksyllä pois palatakseen taas keväällä. Lehtensä varistavilla puilla lehtivihreä vetäytyy syksyn tullessa puun runkoon, jonka jälkeen lehdet vaihtavat väriään (ilmiötä kutsutaan ruskaksi) ennen kuin putoavat puusta.

  • Elämän arvostus
  • Luonnon suojelu, eläinten suojelu
  • Ihmisten erilaisuus – elämän muotojen erilaisuus
  • havaintojen merkitys luonnon tuntemiselle
  • syyt ja seuraukset luonnossa
  • mikä luonnossa on kaunista ja mikä rumaa?
  • kaikkeuden kehitys
  • elämän synty ja kehitys
  • maa ja kaikkeus
  • elämän erilaisia muotoja
  • syntymä, elämä ja kuolema luonnossa
  • ajattelu aivotutkimuksen mukaan
  • ihmiselämän kiertokulku
  • käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta
  • luonnon tulevaisuus ja kestävä kehitys

3. Ihminen ja yhteisö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • yksilö yhteisön jäsenenä
  • yksilön hyvinvointi
  • vaikuttaminen päätöksentekoon
  • oikeusjärjestelmä
  • kasvatus
  • valta ja vallan käytön ongelmat
  • sukupuoli ja perhe
  • ihmisoikeudet perheessä
  • lasten oikeudet
  • ihmisoikeudet Suomessa
  • perusoikeudet ja kansalaisen velvollisuudet
  • tasa-arvo perheessä ja koulussa
  • tasa-arvo ja kansanvalta Suomessa
  • rauha ja kansanvalta maailmassa
  • minun tulevaisuuteni
  • ihmiskunnan tulevaisuus – toiveita ja uhkia
  • ympäristön ja kulttuuriperinnön suojelu

4. Kulttuuritaidot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • kuka minä olen, keihin minä kuulun
  • mitä minä osaan, elämäni ja toiveeni
  • todellisuus, todellisuuskäsitys ja elämänkäsitys
  • tieto, uskomus ja luulo
  • tiede ja tutkimus
  • erilaisia elämänkäsityksiä
  • erilaisia valtarakenteita
  • eurooppalainen valtarakenne ja valtarakennevähemmistöt
  • oma elämänkäsitys

5. Uskontokritiikin perusteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ateismi, uskonnottomuus ja uskonto
  • luonnollinen ja yliluonnollinen hyvän luonnontieteen mukaan
  • onko elämällä tarkoitusta
  • ateistinen elämänkäsitys
  • ateismin historiaa
  • todellisuuskäsitysten historiaa
  • suvaitsemattomuus
  • uskontokuntiin kuulumattomien oikeudet Suomessa ja eri maissa
  • ateistien syrjintä Suomessa, ajattelun ja sanan vapaus
  • uskonnoton elämäntapa
  • toimiminen uskonnottomuuden ja yleisinhimillisesti toivottavan tulevaisuuden hyväksi

Sisältöjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuka minä olen?
    • Nimi, ominaisuudet, tuntomerkit, kyvyt, kiinnostuksen kohteet jne.
  • Mihin minä kuulun?
    • Perhe, ystävät, koulu, uskonnottomat, kunta jne.
  • Keitä kuuluu perheeseeni?
  • Keitä kuuluu ystäviini?
  • Miksi käyn koulua?
  • Miksi juhlitaan?
    • Lyhyt katsaus myös muiden kulttuurien juhliin.
  • Missä elämme?
  • Maa: ulkomuoto, mantereet, meret, luonnonvoimat, miten Maa on syntynyt
  • Mihin Maa kuuluu
  • Kiertoliike auringon ympäri, vuodenajat, Kuu, muut auringon kiertolaiset, kuukausi, viikko, vuorokausi
  • Miten aurinkokunta on syntynyt?
  • Linnunrata, galaksit, kaikkeus ja sen kehityslinjoja
  • Mikä on elollista?
  • Miten elämä on kehittynyt elottomasta aineesta
  • Ihmisen synty
  • Ihmisen erityispiirteet muihin eläimiin verrattuna
  • Muun muassa puhekieli, minätietoisuus ja kyky kuvitella tulevia tapahtumia
  • Elämää ennen ja nyt
  • Muinaissuomalaisten elämää
  • Inhimillisen mielikuvituksen hyviä ja huonoja puolia
    • Kuvitelmat saattavat olla virheellisiä, mutta jos virheellisiä kuvitelmia pidetään totena, sellainen saattaa häiritä ihmisten elämää monin tavoin. Kertomuksia menneisyyden harhaluuloista
  • Elämän kiertokulku luonnossa
    • Elämän herääminen keväällä, kasvit kasvavat siemenestä, eläimet saavat poikasia, elämän lakastuminen syksyllä, yksivuotiset kasvit, talviunta nukkuvat eläimet
  • Ihmisen kuuluvuus elolliseen luontoon
    • Ihmisen riippuvuus luonnon tuotteista, luonnon kiertokulku ja luonnon tasapaino, saasteet ja luonnon tasapainon järkkyminen
  • Ihmisen kuuluvuus ihmisyhteisöihin
  • Havaintojen teko tiedon lähteenä
    • Tietojen saanti luonnosta havaintoja tekemällä, halu tutkia, etsiä kysymyksiä
  • Tiedon arviointia
    • Luulo ei ole tiedon väärti eli mitään ei pidä uskoa ilman sitovia perusteluja
  • Viisaskin menee vipuun eli ei pidä luottaa sisäiseen näkemykseen eli niin sanottuun intuitioon
  • Virheellisiä käsityksiä pitää korjata, tiede on alati itseään korjaava järjestelmä
  • Jymäytetäänkö minua, olenko herkkäuskoinen
  • Miten välttää petetyksi tulemista
  • Todistaminen
  • Havaintojen perusteella tehdään yleistyksiä
  • Uuden tiedon vertailu vanhaan tietoon
  • Uuden tiedon soveltuvuus käytäntöön
  • Todistaminen matematiikassa
    • Johdonmukaisen ajattelun eli logiikan avulla tutkitaan tiedon sisältöä, peruslauseista johdetaan lauseita, yksinkertaisena esimerkkinä peli tulitikuilla ja liittimillä (Walter R. Fuchs)
  • Ajattelun merkitys hyvän elämän mahdollistajana
    • Esimerkkejä harkitsemattomista teoista, esimerkkejä ajattelun merkityksestä järkevällä käyttäytymiselle

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen ateistiyhdistys: Ateistien ehdotus perusopetuksen opetussuunnitelmaksi. Päivitetty 22.2.2009.
  • Luonnos peruskoulun uskontojen historian ja siveysopin opetussuunnitelmaksi. Saksan, Belgian, Norjan ja muiden maiden opetussuunnitelmien pohjalta. Julkaistu teoksessa Hartikainen, Erkki: Raportti uskonnonvapaudesta 2. Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto, 1980.
  • Hartikainen, Erkki (päätoim.): Syntymä, elämä ja kuolema luonnossa Satuja ja totta: Peruskoulun elämänkatsomustieto 1-2. Suomen ateistiyhdistys ry. Viitattu 18.3.2011.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 1,0 1,1 Ateistien ehdotus perusopetuksen opetussuunnitelmaksi.