Wikijunior Filosofia/Salaliittoteoria

Salaliittoteoria on teoria, jonka mukaan merkittävä yhteiskunnassa toimiva taho peittelee asioita omien

salaisten tavoitteidensa takia. Salaliittoteoria on yleensä valhetta. Näin, vaikka oikeitakin salaliittoja on paljon: niin kuin presidentti Nixonin eroon johtaneen Watergate-skandaalin salaliitto aikoinaan Yhdysvalloissa.

Kuulento Apollo 11:n miehistö harjoittelemassa. Tästä on helppo vetää ajatus, että kuulennot olisivatkin olleet huijausta.

Tunnettuja salaliittoteorioita

Tunnettu salaliittoteoria on esimerkiksi, että Yhdysvaltain avaruushallinto huijasi kuulennot. Kennedyn murhan takana olisi ollut salaliitto, jossa olisi ollut korkeitakin viranomaisia esimerkiksi tiedustelupalvelusta.

Suomessa aikoinana kansalaissodan aikana viranomaisten väitetiin nälän vallitsessa pimittävän viljaa. Tätä ei kuitenkana tapahtunut.

Miksi epätosia salaliittoteorioita on ?

Ajatukset salaliitoista kytkeytyvät monesti liiketoimintaan, politiikkaan tai näennäistieteisiin.

Salaliittoteorioita levittävät usein ne, jotka niistä eniten hyötyvät.

Esittämällä huonosti perusteltuja salaliittoväitteitä voidaan haluta lisätä oman politiikan kannatusta vaaleissa. Ilmastonmuutosta vastustava salaliittoteoria edistää fossiilisten polttoaineiden myyntiä.

Salaliittoajattelu voi liittyä näennäistieteisiin ja muihin kiisteltyihin uskomuksiin.

Esimerkiksi, kun ufoista ei ole varmoja todisteita, väitetään viranomaisten pimittävän niitä.

Salaliittoteoriat elävät alueilla, joissa tiedon saantia rajoitetaan. Näin on helppo uskoa, että salataan muutakin kuin mitä jo salataan.

Millaiset ihmiset uskovat salaliittoihin

Salaliittoteoriaan uskova ei useimmiten luota yleisiin selityksiin ja on avoin monille ajatuksille. Monesti salaiittoon uskovan milestä maailma on kiero ja paha paikka, mitä salliitot pahentavat. Salaliittoasia yksinkertaistaa asioita ja tekee epävarmasta maailmasta näin paremmin hallittavan. On edes jotain, johon tarttua.

Salaliittoteoria vetoaa tunteeseen. Jos salaiittoteoria tukee omaa maailmankuvaa, se on uskottavampi.

Salaliittoon uskova katsoo olevansa muita etevämpi, kun "näkee verhojen taakse". Salaliittoajatus saattaa liittyä joskus omaan poliittiseen ajatteluun: maailma on pahan vallassa, oma politiikka pelastaisi siltä.

Onko yhdentekevää, kun uskoo perusteetta salaliittoihin ?

Salaliittoteoriat kyseenalaistavat totuttuja ajatuskaavoja, kiehtovat ja viihdyttävät. Tämä voi kehittää itsenäistä ajattelu- ja päättelykykyä.

Mutta yhtä hyvin salaliittoteoriat perusteettomasti vähentävät luottamusta asioihin, joita pitäisi uskoa. Salaliittoajattelu voi myös laiskistaa ihmisen ajattelua: koska kaikki on kuitenkin valhetta, mihinkään ei kannata paneutua ja syventyä.

Salaliittoteoreetikon kapina ei välttämättä tuo hyvää, enemmän haittaa.

Esimerkiksi teoria koronarokotteen suurista haitoista voi pahimmassa tapauksessa viedä uskojansa ennen aikaiseen hautaan.