Siirry sisältöön

Wikijunior Kemia/Reaktiotyyppejä

Wikikirjastosta

Tämä luku kertoo erilaisista reaktiotyypeistä.

Homogeeninen reaktio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aineet reagoivat samassa faasissa.

Heterogeeninen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tässä reaktiossa aineet reagoivat eri faasien rajapinnassa.

Alkeisreaktiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkeisreaktioiksi kutsutaan niitä reaktiovaiheita, joista tavallisen reaktioyhtälön kuvaama reaktio koostuu.

Puolireaktiossa on hapetus-pelkistysreaktion toinen osa, jolla ilmaistaan joko hapetus tai pelkistys.

Tasapainoreaktio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tarkoittaa reaktiota, joka voi edetä sekä eteen- että taaksepäin ja jossa syntyy lopulta tasapaino lähtöaineiden ja tuotteiden välille.

Additiossa reagoivat aineet liittyvät yhteen.

Eliminaatiossa aineesta poistuu osa.

Eksoterminen reaktio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eksoterminen reaktio on kemiallinen reaktio, joka vapauttaa lämpöä.

Happo-emäsreaktio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Happo-emäsreaktio on hapon ja emäksen (katso luku hapot ja emäkset) välillä tapahtuva reaktio.

Hapetus-pelkistysreaktio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hapetus-pelkistysreaktiossa yksi aine hapettuu ja toinen pelkistyy.

Hydrolyysi on veden aiheuttama molekyylin hajoaminen.

Ionisoituminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ionisoituminen tarkoittaa ioniksi muuttumista.

Kondensaatio on reaktio, jossa kaksi molekyyliä yhtyy siten, että niistä lohkeaa pieni molekyyli, yleensä vesimolekyyli.

VR:n makasiinit palavat Helsingissä 5. toukokuuta 2006.

Palaminen tarkoittaa etenkin hiilipitoisten aineiden yhtymistä happeen.

Syttyvät aineet syttyvät kullekin aineelle ominaisessa lämpötilassa, aineen pitoisuudessa ja happipitoisuudessa. Syttymiseen liittyy erilaisia ainekohtaisia lämpötiloja kuten savupiste, leimahduspiste ja palopiste. Syttyvä aine voi myös syttyä ilman ulkoista sytytyslähdettä itsesyttymislämpötilassaan.

Palaminen on eksoterminen reaktio. Aineen palaessa vapautuu kemiallista energiaa, jonka voi havaita lämpönä yleensä myös valona. Palamislämpötila ja vapautuvan energian määrä riippuu materiaalista ja palamisprosessin nopeudesta.

Kun aine palaa, muodostuu oksideja. Esimerkiksi vedyn palaessa syntyy divetyoksidia eli vettä. Vesi soveltuu tämän takia palojen sammuttamiseen, sillä se on täydellisen palamisen lopputulos eikä voi enää syttyä. Toisaalta esimerkiksi hiilimonoksidi on vain osaksi palanutta hiiltä ja se palaa herkästi edelleen, jolloin syntyy hiilidioksidia.

Mitä palaminen vaatii?

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liekkipalo vaatii yllä pysyäkseen syttyvää ainetta, riittävän korkeaa lämpötilaa, riittävästi happea sekä niin kutsuttua katkeamatonta ketjureaktiota. Näistä katkeamaton ketjureaktio on arkielämässä melko tuntematon käsite. Se tarkoittaa palavasta aineesta irtoavien ja palamisen virittämien vapaiden radikaalien jatkuvaa kohtaamista, mistä syntyy liekki. Liekkipalo on siis pohjimmiltaan kaasun palamista.

Vain kiinteät aineet voivat palaa hehkumalla. Hehkupalon edellytykset ovat muuten samat kuin liekkipalon, mutta koska hehkuessa happi yhtyy palavaan aineeseen suoraan aineen pinnassa, katkeamatonta ketjureaktiota ei tarvita.

Kun jokin palon edellytyksistä poistetaan, palo sammuu. Esimerkiksi sammutusjauheen sammutusvaikutus perustuu ensisijaisesti ketjureaktion katkaisemiseen. Näin ollen sen teho on hehkupaloissa huomattavasti pienempi kuin liekkipaloissa.

Miksi kynttilä sammuu puhallettaessa?
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmisen hengittäessä ilmaa ulos ilman happipitoisuus on laskenut, mutta hiilidioksidipitoisuus noussut. Uloshengityksen hiilidioksidi siis vähentää palamiseen tarvittavan hapen määrää. Lisäksi ilmavirtauksen ansiosta lämpötila pienenee ja puhallus myös siirtää liekkiä kauemmas palavan steariinin luota.

Miten palamisen voi käynnistää?

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuli voidaan saada aikaiseksi muiden muassa seuraavilla tavoilla:

  • Kitka (katso luku kitka)
  • Suurennuslasi
  • Sytytin
  • Tulitikut
  • Tulukset
  • muut eksotermiset kemialliset reaktiot; esimerkiksi hartsin kuumeneminen kovettuessaan

Luonnossa tuli voi syttyä muiden muassa seuraavilla tavoilla:

  • Meteoriitti
  • Salama
  • Vulkaanisen toiminnan seurauksena
  • biologinen toiminta; esimerkiksi kiivas bakteeritoiminta juuri leikatussa ruohossa.

Palamiseen liittyviä kokeita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polymeroituminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polymeroitumisessa molekyylit muodostavat pitkiä ketjuja.

Subtituutiossa molekyylin jokin ryhmä korvautuu toisella.

Toisiintuminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisiintuminen tarkoittaa orgaanista reaktiota, jossa molekyyli jollakin tapaa järjestäytyy uudelleen.

Radikaalireaktio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polaarinen reaktio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]