Siirry sisältöön

Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Assyria

Wikikirjastosta
Assyrialaisen ylipapin (vas.) ja kuninkaan (oik.) puvut.

Kulttuuripiiri: Kaksoisvirranmaa

Ajankohta: noin 2000 - 1600 ja 900 - 600 ennen ajanlaskumme alkua

Assyyrian kauppa- ja sotilasvaltio loi 600-700-luvuilla eaa. suurvallan, joka ulottui Babyloniasta Välimerelle ja aina Egyptiin saakka.

Varhaishistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueella sijaitsi noin 6600-6300 eaa. Hassunan kivikautinen maatalouskulttuuri, joka valmisti kaunista keramiikkaa. Peltoja ei tarvinnut kastella, sillä täällä pohjoisessa ne saivat muutenkin riittävästi sadetta. Kuivuuden myötä kylät hylättiin.

Tigrisin jokilaaksoon perustettiin n. 5000 eaa. pienet Assyrin ja Niniven myöhäiskivikauden maatalouskylät. Niniven lähellä sijaitseva Tepe Gawra oli 3500-3900 eaa Pohjois-Kaksoisvirranmaan suurin keskus, jossa oli kolme suurta temppeliä. Samaan aikaan etelässä sumerilaiset elivät varhaisdynastista kauttaan ja kehittivät kirjoitustaitoaan. Sittemmin alue oli mm. Sumerien ja Akkadin vallan alla.

Assyria sijaitsi tärkeiden Kaksoisvirranmaasta Turkin Anatoliaan johtavien kauppareittien varrella. Noin 3000 eaa. alueelle saapui seemiläisiä. Assurin asukkaat palvoivat Assur jumalaa, joka oli taivaallinen härkä, taivaan hallitsija ja myöhemmän pantheonin ylijumala. Hänet kuvataan myös siivekkäänä jousimiehenä.

Sumerilaiset tunsivat Assyrian nimellä Subartu.

Vanha- ja Keski-Assyria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Assyria itsenäistyi uussumerin vallan alta Akkadilaisen dynastian johdolla noin 2000 eaa. Seuraavien vuosisatojen aikoina se perusti nykyisen Turkin alueelle Anatoliaan kauppasiirtoloita metallikauppaa varten. Siirtolat olivat omina alueinaan paikallisten kaupunkien osia. Assyrialaiset veivät myös tekstiilejä ja harrastivat rahan lainausta.

Patsas kuninkaan palatsista. Mesopotamialainen suojeleva henki.

1800-1700-luvuilla eaa. paikallinen ruhtinas Shamshi-Ahad pyrki luomaan suurvallan ja valloittamaan paikallisen mahtikaupungin Marin. Yritys kuiten epäonnistui monien käänteiden jälkeen ja sen jälkeen Assyria pysyi heikkona noin kolmisen sataa vuotta. Tuona aikoina se joutui eri valloittajakansojen jalkoihin. Ensin Hammurabi, myöhemmin Mitanni valtasi Assyrian.

1300-luvulla eaa. Assyria voimistui taas Babylonian kustannuksella. Assyrialainen kuningas Assur-uballit nai Babylonialaisen prinsessan ja valloitti sen jälkeen Babylonian ja asetti valtaistuimelle vävynsä. Tästä lähtien Assyria jatkoi hiljalleen vahvistumistaan ja laajenemistaan kaakkoon.

Keskikaudellaan Assyrialle oli vaikeuksia hallita kauppaa. Muut kansat hallitsivat Anatolian metallikauppaa. Valtio oli pappiskuninkaan johtama ja keskitetysti hallittu. Kansalaiset oli velvoitettu osallistumaan armeijan palvelukseen. Tällä ajalla luotiin assyrialainen lainsäädäntö, joka suhtautui erityisesti naisiin alentuvasti.

Tummanvihreällä Assyria 824 eaa. ja vaaleamman vihreällä 671 eaa..
Assyrialaiset sotavaunut.

Assyriassa oli "sotapuolue" joka halusi hankkia maalle uusia alueita, joista sai verotuloja. Assyria tuli Lähi-Idässä tunnetuksi julmana sotilaskansana, joka pelkällä uhkauksellaan sai pikkuvaltiot maksamaan veroa itselleen.

Tämä kausi oli Assyrian vahvaa laajenemiskautta 900-600 eaa. Tämä ei kuitenkaan ollut yhtenäistä voiton kautta, sillä maa oli välillä vuosia sekaisin ja heikko. Eräs kuninkaista repi kapinallisen Babylonian kaupungin riekaleiksi, mikä kauhistutti assyrialaisiakin. Maa romahti eri kansojen hyökkäyksiin ja Babylonia itsenäistyi sen vallan alta. Niniven kaupunki hävitettiin täydellisesti ja valloitetut kostivat kärsimänsä vääryyden.

Eräät parhaiten säilyneistä kopioista vanhan Babylonian kirjallisuudesta ovat peräisin Niniven kirjastosta. Paikallinen nuolenpääkirjoitustyyli oli kirjoituksen viimeinen huipentuma, jota oli yksinkertaistettu ja standardisoitu ja säilyi kirjanpidossa vielä Assyrian kukistuttua.

Mittanni = Hurri-kansan muinainen valtio Pohjoisessa Kaksoisvirranmaasta Turkin itäpuolella n. 1500-1200 eaa. Mittannin indo-arjalaiset ruhtinaat olivat saapuneet idästä 1700-luvulla eaa. Maassa palvotut jumalat olivat nykyisten intialaisten jumalien "sukulaisia". Kansa oli tunnettu hevosenkasvatustaidoistaan. Hurrilaiset puolestaan olivat arvoituksellinen muinaiskansa, jotka asuivat laajalla alueella Lähi-itää ja tunnettiin jo ennen Akkadilaisia. He saapuivat Mitannin alueelle n. 2500 eaa. Kansan alaluokka muodostui seemiläisistä (mm. juutalaisten ja arabien muinaisia sukulaisia) amorilaisista. Kyseessä oli siis varsinainen sekakansa.

Mari = Merkittävä muinainen kaupunkivaltio Pohjois-Kaksoisvirranmaassa, Eufratin yläjuoksulla. Mari oli suuri keskus ja kaupan solmukohta jo 2900 eaa. Se nousi valtansa huipulle n. 1900 eaa hieman Uussumerin valtakunnan hajoamisen jälkeen. Väestö oli seemiläistä (eli juutalaisten ja arabien muinaisia sukulaisia) ja saanut vaikutteita sumereilta. Kaupunki kävi kauppaa jopa 30 muun kaupungin kanssa.