Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Atsteekkivaltakunnan espanjalaisvalloitus

Kohteesta Wikikirjasto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Espanjalaiset saapuvat asteekkien pääkaupunkiin intiaaniliittolaistensa kanssa, sotilasmusiikki soi.

Atsteekkivaltakunnan espanjalaisvalloitus tapahtui 1519-1921, kun valkoihoiset espanjalaiset valtasivat asteekkien valtakunnan. Valtausretkelle saapuneita espanjalaisia oli paljon vähemmän kuin asteekkisotureita. Espanjalaiset voittivat asteekit siksi, että heillä oli rauta-aseita, taitoa sodanäkyntiin, intiaaniliittolaisia ja että valkoisten tuomat taudit surmasivat monia intiaaneja. Myös espanjalaiset kärsivät retkillään suuria tappioita. Espanjalaiset valtasivat asteekkivaltakunnan, koska halusivat ryöstää asteekkien kullan ja saada Espanjalle lisää siirtomaita. Asteekit hävisivät käytännössä sukupuuttoon, mutta asteekkiheimon nimi mexica elää nykyäänkin Meksikon nimessä.

Yhteenveto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hernando Cortesin sotajoukon reitti rannikolta asteekkien pääkaupunkiin.

Espanjalainen Hernan Cortes saapui nykyisen Meksikon rannikolle vuonna 1519. Sieltä hän valloitusretkelle kohti asteekkien pääkaupunkia. Matkalla Cortez hankki intiaaniliittolaisia ja ryösti Cholulan suuren kaupungin. Pääkaupunki Tenochtitlanin hallitsija Montezuma otti espanjalaiset vastaan. Espanjalaiset vangitsivat Montezuman. Espanjalaiset alkoivat hallita Tenochtitlania Montezuman avulla. Asteekkien suhtautuminen Montezumaan ja espanjalaisiin muuttui aikaa myöten kielteisemmäksi. Espanjalaiset inhosivat astekkien ihmisureja, ja muuttivat suuren teocallin kirkoksi. Peläten kapinaa espanjalaiset surmasivat raa'asti satoja uskonnolliseen juhlaan kokoontuneita asteekkiylimyksiä. Mutta tämä nostikin kaupungin asukkaat kapinaan. Montezuma kuoli joko espanjalaisten tai asteekkien tappamana. Espanjalaiset pitivät puoliaan saarretussa palatsissa. Sieltä he pakenivat yöllä pengertietä pitkin. Syntyi taistelu, jossa kuoli paljon espanjalaisia. Espanjalaisten tuomat taudit isorokko ja tuhkarokko alkoivat tapapa ihmisiä kaupungeissa, kun intiaaneilla ei ollut niitä vastaan vastustuskykyä. Espanjalaiset palasivat vuonna 1521. He valtasivat ensin Tenochtitlania ympäröivät kylät. Asteekit tekivät sitkeästi vastarintaa. Espanjalaiset valtasivat pengertiet. Tämä katkaisi ruokatoimitukset kaupunkiin. Hirvittävä nälänhätä valtasi kaupungin tautien lisäksi. Espanjalaiset etenivät pengerteitä pitkin itse kaupunkiin. Asteekit tekivät pitkään vastarintaa. Mutta heidän oli pakko antautua. Kun armeija oli antautunut, espanjalaiset ryöstelivät kaupunkia. He tappoivat näkemiään asteekkeja, varsinkin ylimykset. Ainakin 100000 kuoli Tenochtitlanin valtauksessa eri syistä. Espanjalaiset hävittivät Tenochtitlania, ja alkoivat rakentaa tilalle uutta kaupunkia.

Konkistadorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konkistadorit (valloittajat) olivat pääosin espanjalaisia sotilaita, jotka halusivat valloittaa Espanjan kruunulle siirtomaita. Kolme kovaa K:ta jotka ajoivat näitä valloittajia, olivat kulta, kruunu ja kirkko. Myös muita kuin sotilaita oli, ja oli muun maalaisia konkistadoreja. Vaikka espanjalaisia oli vain satoja tai tuhansia, heitä auttoivat rauta-aseet ja tuliaseetkin. Lisäksi monet asteekkeja vihaavat intiaaniheimot oli helpohko taivutella uhkauksin ja lupauksin espanjalaisten puolelle. Asteekkien maan vallanneiden konkistadorien toimet olivat juonikkaita ja niin raakoja, että jotkut aikalaisetkin tuomitsivat konkistadorien teot. Konkistadorit myös usein taistelivat keskenään, mm koska riitelivät valtauksistaan ja omistuksistaan.

Hernan Cortes[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espanjalainen nuori mies Hernan Cortes (nimen voi kirjoittaa myös Cortez) epäonnistui lakitieteen opinnoissaan yliopistossa. Niinpä seikkailunhaluinen Cortes lähti meritse Hispaniolaan. Cortes onnistui Kuuban valtaukseen. Karibian alueella hän toimi monissa viroissa ja onnistui keräämään omaisuuttakin. Cortes ei ollut sotilas tai merimies, vaikka johti molempia. Cortes janosi seikkailua ja kunniaa. Sieltä hän lähti omin lupinensa. Koska Cortes karkasi ilman lupaa, hänet etsintäkuulutettiin. Cortesilla oli ainakin kaksi vaihtoehtoa: joko vallata kunnialla lisää maata kruunulle, ja saada karkaaminen anteeksi, tai sitten epäonnistua. Tässä tapauksessa Cortes joutuisi joko intiaanien käsiin tai espanjalaisten pidättämäksi.


Maihinnousut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cortes nousi maihin maya-alueen lähellä olevalle saarelle. Ystävälliset intiaanit tervehtivät ja toivat paikalle aiemmin haaksirikkoutuneet kaksi espanjalaista. Näistä Aguilar-niminen mies toimi myöhemmin tulkkina.

Sitten Cortes nousi maihin Tabascossa. Täällä paikalliset intiaanit olivat vihamielisiä. Syntyi taistelu. Intiaanit pelkäsivät espanjalaisten hevosia. Espanjalaiset olivat ylivoimaisia ja intiaanit solmivat pian rauhan. Intiaanit antoivat Cortesille seuraksi naisen, joka oli peräisin sisämaasta. Myös tämä Dona Mariaksi Cortesin vaimoksi ottama toimi myöhemmin tulkkina.

Rikas maa lännessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asteekkijohtaja Montezuma kuuli espanjalaisten maihinnoususta. Hän lähetti espanjalaisille kulta- ja helmikoruja, vaatteita ja viuhkoja lahjaksi. Cortes huomasi tästä ja kuulemistaan tarinoista asteekkien maan olevan rikas, ja halusi tietenkin ryöstää rikkaudet.

Cortes siirsi tukikohtansa Veracruziin, jossa totonakit asuivat. Hän kuuli totonakeilta, etteivät nämä pitäneet asteekkivaltion veroista. Eivätkä monet muutkaan intiaanit. Tästä Cortes ymmärsi, että hän pystyisi hyökkäämään asteekkipääkaupunkiin monien intiaaniliittolaisten tuella.

Osa Cortesin miehistöstä kapinoi, koska piti kuvernööri Velasquezin puolta. Cortes hirtätti pari miestä, ruoskitutti muut kapinalliset ja poltatti laivansa. Niin ettei kukaan voinut palata.

Sotaretki kohti pääkaupunkia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Intiaanien piirros Cholulan joukkomurhasta.

Retkellä kohti länttä espanjalaisia oli alussa 400 ja intiaaneja muutama sata. Retkikunta nousi kuumalta, kostealta rannikolta ja ylitti kylmän vuoriston. Matkaajat saapuivat 2000 metrin korkeudessa olevalle Meksikon ylätasangolle. Sitten espanjalaiset joutuivat moniin taisteluihin tlaxcalteekkien kanssa. Tlaxcalteekit olivat itsenäinen intiaaniheimo asteekkivaltion sisällä, ja asteekkien katkeria vihollisia. He olivat todella rohkeita sotureita, ja tappoivat 45 espanjalaista. Mutta Ttaxcalteekit solmivat lopulta espanjalaisten kanssa rauhan. Kun Montezuma kuuli tlaxcalteekkien tappiosta, hän käsitti että asteekkivaltakunta on vaarassa. Koska ei voinut voitata esapnjalasia, yritti solmia rauhan näiden kanssa. Montezuma lupasi maksaa espanjalaisille veroa. Mutta hän ei myöskään halunnut espanjalaisia maaperälleen. Mutta Cortesia tarjous ei kiinnostanut, kun hän halusi vallata asteekkialueen. Seuraavaksi Cortesin miehet hyökkäsivät pyhään kaupunkiin Cholulaan. Cholulalaiset olivat alussa ystävällisiä, mutta kolmen päivän kuluttua he lakkasivat toimittamasta matkaajille ruokaa. He hehkuttivat jo hiiliä espanjalaisten uhraamisen jäkeistä käristämistä varten. Eräs kaupungin vanha ylimysnainen varoitti espanjalaisia tulevasta. Kostoksi petoksesta espanjalaiset ryöstivät ja polttivat kaupungin, ja surmaisivat siellä ainakin kuusisataa, ehkä jopa tuhansia intiaaneja. Montezuma oli peloissaan ja epätietoinen.


Espanjalaiset vangitsevat Montezuman[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tenochtitlanin keskustaa, jossa ovat pyramiditemppelit.

Montezuma oli jo sairas mies, eikä halunnut matkustella Tanochtitlanin ulkopuolella. Montezuma halusi tavata espanjalaiset.

Monesti on väitetty, että Montezuma olisi pitänyt Cortezia Sulkakäärmejumalana, jonka oli määrä palata meriltä ja ottaa pääkaupunki haltuunsa. Mutta kaikki eivät usko tähän väitteeseen.

Montezuma otti espanjalaiset ja näiden intiaaniliittolaiset vastaan. Hän majoitutti espanjaiset isänsä Ahuizotlin vanhaan palatsiin. Montezuma näytti Cortesille uhritemppelin sisustaa, jossa oli paljon varta ja haisi. Montezuma loukakantui, kun Cortes sanoi, että pitää omaa jumalaansa parempana kuin asteekkien jumalia. Sitten Cortes kuuli, että veracruzissa oli joku asteekkiupseeri hyökännyt tukikohtaan ja pari miestä kuollut. Tämän takia Cortes vangitsi asteekkikuninkaan. Tämä määräsi Veracruziin hyökänneet upseerit tapettaviksi. Espanjalaiset hallitsivat Montezuman avulla kaupunkia kuusi kuukautta. Montezuma lupasi vapaudestaan suuret kultalunnaat joita asteekit alkoivat kerätä. Ei tiedetä miksi Montezuma teki mielellään yhteistyötä espanjalaisten kanssa, vaikka esimerkiksi hänen vangittu veljensä ei tehnyt vaan kehotti Montezumaa kapinaan. Ehkä Montezuma uskoi näin pelastavansa henkensä. Montezuma myös tiedosti, etteivät asteekit pitäneet häntä kunniallaisena kuninkaana, koska hän antautui vihollisen edessä. Espanjalaiset luulivat että Montezuma oli ehdoton yksinvaltias, jonka avulla he saattoivat johtaa asteekkeja. Todellisuudessa asteekit pystyivät erottamaan heikon, epäonnistuneen kuninkaan.

Tenochtitlanin asteekit alkoivat kasvassa määrin suhtautua kielteisesti espanjalaisiin ja heidän kanssaan oleviin tlaxcalteekkeihin.

Espanjalaiset eivät pitäneet asteekeista mm. koska nämä uhrasivat ihmisiä, vaikka itse aina olivatkin julmia sodassa. Tämä johtui osin siitä, että Montezuma oli suosutunut puhdistuttamaan suuren pyramiditemppelin uhriverestä, ja tekemään paikasta kirkkomaisemman. Tämä tietysti suututti asteekkipapiston, jonka milestä pyhä temppeli oli häpäisty. Montezuma alkoi näyttää monista asteekeista huonolta johtajalta.

Ylimystön joukkomurha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cortes oli poissa kaupungista maaliskuussa 1520 ja espanjalaisia johti luutnantti Pedro de Alvarado. Alvarado epäili osin aiheellisesti intiaanien suunnittelevan kapinaa. Alvarado määräsi espanjalaiset hyökkäämään uskonnollista juhlaa pitävien satojen ylimysten kimppuun. Ylimykset tanssivat pyhän musiikin säestyksellä, heillä oli paljon koruja yllään. Espanjalaiset estivät ensin ylimysten paon asettamalla vartijat sopiviin paikkoihin. Sitten espanjalaiset silpoivat miekoilla aseettomia juhlijoita, jotka turhaan yrittivät paeta kuolemaa. Veri alkoi valua aukiolla. Espanjalaiset tappoivat raa'asti yhtä hyvin miehet, naiset kuin lapsetkin. Sitten espanjalaiset ottivat kuolleiden ja kuolevien korut. Vain muutama asteekki pääsi pakoon kiipeämällä muurin yli. Jälkikäteen asteekit sanoivat espanjalaisten vain halunneen ryöstää heidän kultansa.

Cortes palasi vasta tapahtumien jälkeen palatsiin. Jostain syystä asteekit eivät häirinneet Cortesin paluuta palatsiin, mutteivat ottaneet häntä vastaankaan.

Palatsin piiritys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Montezuma koettaa turhaan rauhoittaa alkaneen asteekkikapinan.

Kun kaupungin väki kuuli että ylimystö oli murhattu, he suuttuivat espanjalaisiin ja hyökkäsivät näiden kimppuun. Espanjalaiset vapauttivat Montezuman veljen Cuitlahuacin, koska uskoivat tämän hillitsevän kapinaa. Mutta asteekit valitsivat Cuitlahuacin kuninkaakseen. Espanjalaiset linnoittivat palatsin mm rakentamalla kivivallin. Raivoava asteekkiväkijoukko piiritti palatsin missä Montezuma ja espanjalaiset olivat. Montezuma pyysi palatsin parvekkeelta että hän ja espanjalaiset saisivat poistua kaupungista. Väkijoukko vastasi huutamalla ja heittelemällä kiviä. Montezuma oli menettänyt valtansa ja espanjalaisille hyödytön. Montezuma kuoli pian joko asteekkien kivittämänä tai espanjalaisten surmaamana. Cortes palasi kesken tapahtumien palatsiin. Espanjalaiset jäivät palatsiin piiritykseen. he yrittivät myös murtautua piirityksestä, muttei se onnistunut. Asteekit hyökkäilivät jatkuvasti. Vaikka heitä kaatuikin jatkuvasti mm. tykkien tuleen, heitä tuli koko ajan lisää. Espanjalaisten muonavarat, juoma ja ruuti alkoivat huveta. Asteekit myös tappoivat monia omiaan, joita vain epäilivät ruoka-avun antamisesta Axyacatlin palatsiin linnoittautuneille espanjalaisille.

"Murheellinen yö"[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taitelijan näkemys asteekkipääkaupunki Tenochtitlánista. Huomaa pengertieitä katkovat aukot ja sillat niiden yli. Monia espanjalaisia hukkui erääseen pengertien aukkoon.

Tenochtitlaniin vievät pengertiet koostuivat pätkistä, joiden välissä oli sillat. Asteekit olivat ottaneet sillat pois. He halusivat näin estää espanjalaisten paon.

Mutta espanjalaiset rakensivat liikuteltavan sillan.

Espanjalaiset pakenivat tarkoituksella eräänä sateisena yönä.

Espanjalaiset ja intiaaniliittolaiset onnistuivat ylittämään kolme Tlacopanin pengertien siltaa. Sitten asteekkivartija tai joku nainen huomasi paon. Syntyi taistelu, kun asteekit alkoivat ampua pwngartien sivusta kanooteistaan jousipyssyillään. Nuolia satoi jatkuvasti espanjalaisten päälle. Pian espanjalaiset joutuivat pakokauhuun, sekasortoon ja jättivät mukanaan kuljettamansa siirrettävän sillan. Kun espanjalaiset hyökkäsivät eteenpäin kohti pengertien aukkoa, heidän oli pakko hypätä veteen. Tällöin monia espanjalaisia upposi ratsuineen, haarniskoineen ja kultalasteineen veteen ja hukkui, tai asteekit tappoivat heidät. Alvarado onnistui hyppäämään voimakaalla ratsullaan pengertien aukon yli.

Espanjalaiset menettivätkin kaksi kolmasosaa miehistään vakeina tai kuolleina. Osa päätyi asteekkien uhrialttareille. Käytännössä kaikki intiaaniliittolaiset menetettiin. Suurin osa aseista, kulta-aarteesta ja tarvikkeista hävisi taistelussa.

Kaikkien sanottiin saaneen haavoja. Niinpä tuota yötä kutsuttiin jälkikäteen "Murheelliseksi yöksi".

Espanjalaisten pako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asteekit ahdistelevan espanjalaisia.

Asteekit ahdistelivat espanjalaisia jatkuvasti näiden paetessa kohti Tlaxcalaa, mutta espanjalaiset kykenivät pitämään pintansa syntyneissä pienissä taisteluissa. Espanjalaisten pakoreitti oli harvaan asuttua vaikeakulkuista seutua ja maatyöt kesken, eikä asteekien vastarinta ollut täällä sen takia voimakasta. Mutta asteekeilla oli liikkeellä suuri armeija, joka pyrki tuhoamaan espanjalaiset. Jopa huvennut, nälkäinen ja väsynyt espanjalaisjoukko pystyi puolustautumaan yhdessä tlaxtalteekkiarmeijan kanssa lukumääräisesti ylivoimaista asteekkiarmeijaa vastaan. Intiaanit pelkäsivät miehiä jotka ratsastivat hevosen selässä. Espanjalaiset kärsivät silti suuria tappioita. Mutta Cortes tappoi asteekkikenraalin ja monia asteekkiupseereja. Tämä ajoi armeijan sekasortoon. Asteekit vetäytyivät. Asteekit myös koettivat turhaan suostutella vanhoja vihollisiaan tlaxcalteekkeja tappamaan espanjalaiset. Mutta tlaxcalteekit pysyivät Cortesin rinnalla.

Tenochtitlánin saarto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mekksikon laakson kartta, joka esittää paikkoja v. 1519. Texcoco-järvi on myöhemmin kuivatettu.

Kuningas Cuitlahuac kuoli isorokkoon. Tilalle valittiin nuori Cuauchtemoc. Tämä oli järkkymätön ja pätevä sotilasjohtaja. Epidemiaan kuoli vuoden 1520 lopulla jopa puolet kaupungin väestöstä. Moni kuoli siten, ettei sairaana pystynyt hakemaan itselleen ruokaa.

Espanjalaiset hyökkäsivät 1521 intiaaniliittolaistensa kanssa. Heidän tavoitteenaan oli Tenochtitlanin kukistaminen. Espanjalaisia oli 600 ja intiaaniliittolaisia 80000. Asteekkien valtakunta oli hajanainen. Se koostui monesta heimosta. Useiden heimojen uskollisuus astekeeille oli vain pakon sanelemaa. Espanjalaiset hankkivat valloittamalla ja neuvottelemalla itselleen monia liittolaisia, jopa kolmiliittoon kuuluneen Texcocon.Tämä oli mahdollista, kun espanjalaiset tukivat eräiden veljesten nousua Texcocon valtaistuimelle.

Espanjalaiset alkoivat sitten valloittaa järestelmällisesti ympäristön kyliä ja viimein saartoivat kaupungin. Asteekit tekivät sitkeätä ja tehokasta vastarintaa. Taistelu Texcoco-järven ympäristössä vei viisi kuukautta. Voittamansa espanjalaiset orjuuttivat, jos eivät tappaneet. Espanjalaiset rakensivat järvellä taistelua varten isoja purjeveneitä, brigantiineja, joilla saattoivat käydä sotaa vesillä kanootteja vastaa. Asteekit onnistuivat pysäyttämään vihollisensa Tlacopanissa ja paikoin valtaamaan alueita takasin espanjalaisilta mm Xochimilcossa. Mutta espanjalaiset jatkoivat hyökkäystään. Taistelu eteni pengertiellä hitaasti. Pian espanjalaiset kykenivät katkaisemaan Tenochtitlaniin vievän vesijohdon ja valtamaan tiet, joiden kautta ruokaa kuljettiin kaupunkiin ympäröiviltä alueilta.

Taudit ja kaupungin kukistuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tenochtitlan-Tlatelolcon saaren kartta.
Espanjalaiset hyökäävät erääseen asteekkien pyramiditemppeliin.
Maalaus, joka kuvaa espanjalaisten voittoa Tenochtitlanissa.

Intiaaneilla ei ollut vastustuskykyä espanjalaisten mukanaan tuomia tauteja mm isorokkoa ja tuhkarokkoa vastaan.

Kun pengertiet olivat espanjalaisilla, kaupungista taisteltiin kaksi kuukautta.

Espanjalaiset vangitsivat asteekkien sotilasjohtajia, jotka paljastivat heille heidän väijytystaktiikkansa. Niinpä espanjalaiset saattoivat tehdä voittoisan vastaväijytyksen. Asteekit jatkoivat vastahyökkäyksiään espanjalaisten leireihin. Kun espanjalaiset etenivät itse kaupungissa, Cortes meinasi joutua asteekkien surmaamaksi. Vangiksi joutuneita espanjalaisia uhrattiin yhä. Espanjalaiset etenivät kapunngissa pitkin pengerteitä, mutta hitaasti. Espanjalaiset kykenivät lyömään muualta asteekkien avuksi tulleet pienehköt joukot. Kun saartorengäs kiristyi, nälkä alkoi vaikuttaa asteekkien kaupungissa. Espanjalaiset estivät jopa järvellä kalastuksen. Nälkä kehittyi ankaraksi. Intiaanit söivät mm. juuria, sisiliskoja, heinää, jopa jauhettua tiiltä kauhean nälän takia. Toisaalta espanjalaiset saivat apua mm Veracruzista moneen otteeseen. Niinpä espanjalaiset etenivät Tlatelolcon kauppatorille ja Tenochtitlanin temppeliaukiolle. Kun espanjalaiset etenivät kaupungin sydämeen, asteekit ehtivät uhrata 70 espanjalaista sotavankiaan. Tämä näkyi espanjalaisille. Useimmat asukkaat pakenivat lopulta Tlatelolcoon. Cuauhtemoc antautui.

Espanjalaiset ryöstivät valtaamistaan kaupungeista kaiken käsiinsä saaman kullan ja muun arvokkaan. Talochtitlanin kukistuttua espanjalaiset surmasivat kaduilla ja talossa intiaaneja. Varsinkin ylimykset tapettiin. Kuolleiden asteekkien ruumiden löyhkä koski Cortezin päähän. Useimmat hengissä selviytyneistä olivat nuoria naisia tai hyvin nuoria lapsia. Henkiin jääneet poistuivat kaupungista etsimään ruokaa. Valtaajat hävittivät talot ja temppelit ja polttivat näissä olleet kirjat. Ehkä 100000 intiaania kuoli parissa kuukaudesa kaupungin valtauksessa. Noin 100 espanjalaista kuoli, ja tuhansia tlaxcalteekkeja.

Cortes kidutti Cuauhtemodia, koaska penäsi tältä kuvittelemaansa kulta-aarteen kätköpaikkaa. Cortes pelkäsi antautuneen Cuauhtemocin nostanan jäljelle jääneet asteekit kapinaan. Viimeinen asteekkijohtaja hirtettiin Guatemalassa. Ehkä jopa 90% intiaaneista kuoli tauteihin.

Siirtomaa-ajan alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cortesista tuli Meksikon ensimmäinen kuvernööri. Myöhemmin Cortes osallistui monille muille valloitusretkille. Samoin Alvarado niitti julman miehen mainetta myöhemmillä retkillään. Taudeista ja tuhosta selvinneet intiaanit alistettiin maaorjiksi. Espanjalaiset myös kuivattivat Texcoco-järven.