Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Casaraben kulttuuri

Wikikirjastosta

Casaraben kulttuuri oli mutkikkain Pohjois-Bolivian Moxosin tasangon varhaisista kulttuureista. Se on saanut nimensä nykyisestä Casaraben kaupungista. Intiaanit rakensivat täällä suuria maakumpuja. Kulttuuri kukoisti noin 400 - 1500 jaa. Seutu on trooppista, usein tulvivaa savannia. Casaraben kulttuuri oli kehittynyt päällikkökunta tai jopa valtio.

Llanos de Moxosin alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ehkä keinotekoinen saari - kumpu.

Llanos de Moxosin alue kattaa laskutavasta riippuen noin 110 000 - 200 000 km2.

Seutu on usein tulvivaa savannia, jossa on myös paljon metsää. Alue on tasaista, monia jokia ja järviä. Sateinen kausi ja kuivempi kausi, trooppinen ilmasto. 50 - 60 % alueesta tulvii 10 kukauden ajan vuodessa. Andeilta jokien mukana virtaava liete tekee maan hedelmälliseksi varsinkin alueen eteläosissa. Alue on Llanos de Moxosin tasanko (myös: Benin savanni) Bolivian pohjoisosissa.

Casaraben kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Casaraben kaupunki sijaitsee Benin alueella Trinidadista itään. Seudulta on löydetty suuria maarakennelmia. Ne ovat lähinnä temppeleitä. Pengertiet yhdistivät temppelialueita muualle. Peltoja rakennettiin koholle, koska alueella oli usein tulvia. Oli myös kala-altaita.

Ei tiedetä miten paljon ihmisiä olisi alueella asunut, ainakin kymmeniä tuhansia joka tapauksessa.

Casaraben kulttuuri oli vain yksi Llanos de Moxosin kulttuureista. Muut eivät rakentaneet yhtä monimutkaisia rakennelmia.

Cotoca[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cotoca oli linnoitettu temppelikeskus, joka kattoi noin 1.5 km2 alan. Cotocan pyramidi oli 21 m korkea. Pyramidit oli tehty polttamattomista savitiilistä ja rapautuivat ajan mukana. Mutta niitä kartoitetaan nykyään laserkeilaimella. Cotocasta on löydetty pääpyramidin lisäksi Andeille tyypillisiä U-pohjakaavaisia temppeleitä ja tasannepyramideja. Näin on syytä olettaa, että kulttuuri on Andien vaikutusta. Cotocan maarakennelmat vaativat 570 000 maakuutiometrin siirtoa niihin. Tämä on melko suuri määrä. Rakantaminen on voinut tapahtua vaihe vaiheelta satojen vuosien kuluessa.

Cotoca oli luultavimmin noin 4500 km2 kokoisen alueen keskus.

Llanos de Moxosin kulttuurit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kumpuja saatetiin tehdä jo noin 800 eaa.

Llanos de Moxosin alueen kulttuureita luonnehtivat: maakummut, koholla olevat pellot, kanavat, pengertiet ja rengaskaivannot. Pellot kattoivat Llanos de Moxosista noin 10 000 ha, ja niissä viljeltiin pääosin maissia ja maniokkia. Kivestä ei rakennelmia tehty, koska suuria kiviä ei seudulla ole.

Lanos de Moxosin kulttuurialueet olivat

1) Pohjoiseen Santa Ana del Yacumasta, Mamoré-joesta länteen: Paljon väestöä, ei mutkikas yhteiskunta.

2) Bauresin kaupungin ympärillä: Paljon ympyräkaivantoja.

3) San Ignacio de Moxosin lähellä: Edellisiä mutkikkaampi rakennusryhmä, kumpuja.

4) Casaraben lähellä: Mutkikkain rakennelmarypäs, Casaraben kulttuuri.

Juuri lähetyssaarnaajien tultua n. 1700 seudulla ainakin 30000, jopa 100000 ihmistä. Eurooppalaiset kohtasivat 1617 jopa 400 talon, noin 2000 asukkaan kyliä.

Mutta ennen eurooppalaisten tuloa saattoi asua jopa 350 000. Sivilisoituneimmat eurooppalaisten kohtaamat ryhmät olivat Baure ja Moxo.

Esihistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jätekumpuja saatettiin alkaa tehdä jo 8850 eaa. Maniokkia alettiin viuljellä 8350 eaa, kurpitsaa 8250 eaa ja maissia 4850 eaa. Suuria monumenttikumpuja alettiin tehdä ehkä noin 800 eaa.

Kumpujen rakentaminen päättyi noin 1450 jaa. Eurooppalaiset saapuivat alueella vasta myöhään 1600-luvulla.