Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Chacon kanjoni

Pueblo del Arroyossa näkyy yhä pystyssä olevakin seinä, jossa on oviaukko.

Chacon kanjonin alueen kartta.

Chacon kanjonin kautta etelään kulkenutta sinivihreää turkoosia ja oranssia argilliittia.

Chacon kanjoni oli muinaisen pueblokulttuurin keskusalue Yhdysvalloissa noin 900 - 1150 jaa. Se sijaitsee San Juanin kuivassa altaassa, New Mexicon osavaltion luoteisosassa. Chacosta tuli tärkeä pueblointiaanien n. 1050 jaa kauppakeskus. Sen kautta nimittäin kuljettettiin etelän suuriin kaupunkehin Santa Fen läheltä saatua turkoosia. Suuria rikkaita päälliköitä lienee asunut suurissa taloissa. Väestön kasvu ehkä teki mahtikylistä haavoittuvat suurelle kuivuudelle.

Miksi juuri Chacon kanjoni ?

Lämpiminä, kuivina kesinä lounaisessa Pohjois-Amerikassa alagoilla sataa vähän, ja ylängöillä paljon. Mutta viileinä, sateisina kesinä alangoilla on paljon kosteutta ja tämä tuottaa suurempaa viljasatoa kuin ylängöillä. Jos ihmisä asuu samaan aikaan alangolla ja ylängöllä, syntyy viljan varastoimisen ja vaihtamisen tarvetta alangon ja ylängön välillä.

Jonkun paikan on oltava vaihdannan keskus. Ehkä suuren tasangon keskiosissa oleva Chacon kanjoni, josta on moneen suuntaan vuorille melkein yhtä iso matka.

Chacon kanjoniin virtasi hieman kuivempina kausina enemmän vettä kuin muualle. Muualle virtaa vettä satunnaisemmin eri kesinä eri paikkoihin.

Näin Chacoon syntyi viljan varastokeskus, joka lainaili viljaa muualle ja otti veronsa vastavuoroisesti.

Ehkä tämä ja sijainti laakson keskuksessa selittää paikan asutusta. Ja sitä että ilmeisesti päällikkö asui täällä. On myös väitetty, että kuuluisa esi-isä olisi asunut Chacossa.

Chacon kulttuuri

Chacon kanjonissa ja sen ympäristössä saattoi parhaimmillaan asua ainakin 1000 intiaania 400 paikassa. Nämä olivat kyliä, taloryhmiä tai taloja.

Vain muutamissa asuinpaikoissa oli enemmän huoneita. Nämä olivat suuria keskuskyliä, joissa rikas ylimystö asui.

Puebloja yhdisti tieverkko: ehkä uskonnollisiin menoihin tehtyjä, ehkä liikennettä varten. Cahcosta johtaa teitä varsinkin etelään ja lounaaseen. Intiaanit tekivät myös patoja ja kanavia veden varastoimiseksi ja ohjaamiseksi pelloille. Myös temppelikumpuja rakennettiin. Puita saatiin joko lähinnä lännestä ja etelästä Zuni ja Chuska-vuorilta, jotka ovat noin 100 km päässä, tai niitä kasvoi silloin kanjonin lähistöillä.

Uskonto hallitsi täälläkin elämää. Chacon kulttuurissa tapahtui ihmisuhrausta. Luultavasti mahtava päällikkö piti kyliä tiukassa otteessaan. Näin Chacon alue oli omalla tavallaan kuin etelämpänä ollut suuri Mesoamerikan väestökeskus pienoiskoossa.

Chacon vaikutus ulottui lähes 300 km päähän. Hautalajoissa on vain suurissa kylissä paljon arvokkaina pidettyjä, kaukaakin kaupan kautta tuotuja esineitä.

Chacon kulttuurin kulho. Koristelu ajan aavikkokulttuureille tyypillinen.

Historia

Noin 200 eaa saapui Lounais-Yhdysvaltoihin maissin viljely,

Noin 50 - 550 jaa Luonais-Usassa ihmiset asuivat pöytävuorilla kuoppataloissa. Joskus 400 jaa Lunoiaus-Yhdysvalloissa alettiin viljellä myös pellavaa.

Noin 1 jaa Lounais-Usassa joillain alueilla kasteluviljelyä.

Muutamia puebloja ja näitä yhdistäviä teitä. Chacon tiheintä pueblokeskittymää.

Noin 600 jaa Chacoon ilmestyi viljelijäasutusta. 700 jaa maanpäällisä taloja. Suuret seremoniahuoneet, kivat ilmestyivät Chacoon joskus välillä 400 - 900 jaa. Kauppa oli jo laajaa, saviravaroita tuotiin lounaasta Cibolasta.

Vielä 800-luvun alussa kylät olivat epäsäännöllisiä, pieniä ja itsenäisiä. Jo 800-luvulla tuotiin maissia kaukaa Chusckavuorilta Chacoon.

Pueblo Binitoa talvella sisältä päin.

Chacoon rakennettiin ensi kertaa suurta keskuskylää, Pueblo Bonitoa noin 860 jaa. Muuraus myöhemmälle ajalle ominaista. Noin 920 jaa suuria huoneita Pueblo Bonitossa ensi kertaa monessa kerroksessa. Näihin aikoihin alettiin muokata ihmisten päitä kehdossa, kuin Mesoamerikassa.

Noin 900 jaa syviä jokiuomia kasvillisuuden poistamisen takia: haittasi mataloutta, koska elensi pohjaveden pintaa ?

Noin 1000 jaa paikalliset metsät oli hakattu.

Uusia puebloja tehtiin erityisen nopeasti noin vuosina 1020 - 1080. Erityisen runsas rakentaminen alkoi 1029.

1040, 1090 kuivia vuosia. Eivät tuhonneet asutusta.

Chacon suurin vaikutus oli noin 1050 - 1175 jaa. Tällöin päälliköiden ja poppamiesten mahti oli suuri.

Noin 1100 jaa aikoihin kylien verkosto oli kasvanut suureksi. Suuri verkosto oli ehkä aiempaa haavoittuvaisempi kuivuudelle. Chaco lienee ollut huipussaan 1110 - 1120 jaa.

Noin 1117 jaa Chacon asutus alkoi vähetä. Silloin tehtiin Chetro Ketlin ja Pueblo Boniton viimeiset katot.

Chacon suuret keskuskylät lienevät romahtaneen kuivuuteen vuoden 1150 aikoihin. Vuosirenkaiden mukaan 1134 - 1181 olikin suuri kuivuus. Vuodelta 1170 on viimeinen Chacon ajoitettu palkki.

Tämän jälkeen seudulla asui yhä ihmisiä pienissä taloryhmissä ja taloissa. Suuret keskuskylät olivat poissa. Seutu hylättiin lopullisemmin noin 1250 jaa.

Miksi viimeinen kuivuus oli tuhoisa ?

Ilmeisesti kuivuus oli pahempi kuin aiemmat: ehkä syvempi , ehkä pitempäi, ehkä molempia. Luultavasti väestöä oli paljon aiempaa enemmän. Nyt jatkuva kuivuus aiheutti suuremman pulan. Ehkö synnytti levottomuutta kansassa, jotka tappoivat ylimyöstön ja ryöstivät näiden varastoista viljan. Hajallaan asuvat talonpojat kyllästyivät kantamaan veroa keskuksen suuriin ylimystön varsto puebloihin, kun osa heistä kuoli nälkään. Näin keskuspueblot olisivat romahtaneet, kun elivät enimmäkseen veroilla.

Jo ennen romahdusta mm vähempiarvosten hiirien ja jänisten syönti lisääntyi. Lisäksi on viitteitä ihmissyönnistä. Tämä saattoi tietenkin asteekkien tapaan kuulua kulttuuriin, mutta yhtä hyvin olla merkki nälästä. Tai heimojen välisestä sotimisesta.

Pystyikö kanjonissa viljelemään ?

Chacon alueella ei nykyään viljellä maissia. Seutu on kuivaa, korkealla olevaa ylätasankoa. Ilmasto on aroilmasto, jossa on kuuma kesä ja kylmä talvi. Maan laatu on ainakin paikoin huonoa: alkalimaata. Näin ollen maissin viljely ei ole helppoa.

Chacon intiaanien on sanottu harjoittaneen kasteluviljelyä, jossa ojian avulla ohjattiin vettä pelloille.

Tutkijat ovat kiistelleet siitä, riittivätkö sade ja kanjonissa sateen aikana virtaava vesi peltojen kasteluun. Tulva voi esim viedä maissin mennessään. Tulva myös saattaa kaivaa kuivaan maanan syviä jokiuomia, jotka imevät pohjaveden liian syvälle. Silloin kosteus ei välttämättä ulotu viljeltävien kasvien juuriin.

Eäs mahdollinen vastaus siihen, miten intiaanit saattoivat alueella elää on tämä: niin sanottu "kivimaissi" flint-maissi kestää kuivaa ja kylmää. Varsinkin hopien viljelemä "sinimaissi" sietää kuivuutta. Se kasvaa mieluiten hiekkaisessa, syvässä maassa. Sieltä se ilmeisesti saa imettyä kosteutta, jos sitä sinne kertyy kyllin.

Paljon Chacossa sitten asu väkeä ?

Alue olisi elättänyt korkeintaan kolmisensataa ihmistä, ei esim tuhatta. Tällöin Chacon alueelle olisi jouduttu tuomaan jatkuvasti ruokaa kaukaa. Erään käsityksen mukaan lännestä vuorien juurelta. Saattaa olla, ettei suurissa puebloissa asunut jatkuvasti suurta määrää ihmisiä, ne olivat kokoontumisia varten. Keskeinen alue olisi yhdistänyt tasangon reunalla olevia kyliä toimimala kaupan keskuspaikkana. Uunien määrän mukaan yli 600 huoneen Pueblo Bonitossa olisi asunnut enimmilään vain 18 kotitaloutta, noin 70 ihmistä, eikä 500 ihmistä mikä voidaan päätellä huoneiden luvusta.

Useimmat huoneet olivat luultavasti varastohuoneita. Tämän mukaan Chacon kanjonin suurissa puebloissa asui alle 500 ihmistä alle 85 kotitaloudessa. Luultavasti asui vain 250.

Muualal asui enemmän. Yhteensä ehkä 1000. Joidenkin mukaan olisi silti asunut enemmän.