Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Chavínin kulttuuri
Chavínin kulttuuri oli kivirakennelmia tehnyt intiaanien perinne noin 900 - 250 eaa Andien jokilaaskoissa. Kulttuuri tunnetaan eritysesti jaguaaria esittävistä kivitöistään.
Chavínin kulttuuri oli jatkumoa varhaisemmalle alkujakson perinteelle.
Kulttuuri perustui luultavasti siihen, että maissin voimaperäinen viljely levisi tuohon aikaan ylängöllä.
Jaguaari liitetään Andien uskonnossa monesti poppamieheen. Poppamiehet pyrkivät yhteyteen henkien kanssa mm huumaavien aineiden avulla.
Chavínin kulttuurin uskonnossa oli mm ihmisten uhraamista jumalten lepyttelemiseksi.
Yhteiskunta, kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Chavinin yhteiskunta koostui luokista: pappisylimystö valvoi tavallista kansaa.
Papit suorittivat erilaisia jumalten palvonta ja uhrimenoja. Näiden tarkoituksena oli uskonnon mukaan taatta esimerkiksi viljasadon onnistuminen.
Yhteiskunta oli ainakin mutkikas päällikkökunta, ei olla varmoja oliko varsinaisesti valtio. Toisten miestä oli poliittinne valtio tai päällikkökunta, toisten mielestä pelkkä uskonnollinen perinne.
Chavínin synty alkujakson kulttuurista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viljelyn ja kalastuksen pohjalta syntyi temppelikeskuksia esikeraamisella ajalla ehkä jo 3500 eaa rannikon jokilaaksoihin. Tätä luonnehtivat suuret U:n muotoiset temppelit. Tämä kulttuuri oli sotaisa. Sotavangit joutuivat ihmisuhreiksi. Nousi monia keskuksia. Rannikolla syntynyt kulttuuri levisi vuoriston laaksoihin jo varhain, ehkä 3000 - 2000 eaa. Saviastiat omaksuttiin joskus 1800 eaa alkaen. Tämä aloitti "alkujakson". Silloin rannikon keskukset kasvoivat yhä kokoa. Vuoristossa oli vain muutamia pieniä esikeraamisen ja alkujakson paikkoja, kuten Kotosh ja La Galgada. Kotoshin myöhäisvaiheessa on Chavinia muistuttavia ominaisuuksia.
Myöhemmän Chavinin piirteitä ilmestyi rannikolle alkujakson aikaan noin 1500 - 1300 eaa. Moniin paikkoihin ilmestyi Chavinin tyyliä muistuttavia kiviveistoksia noin 1300-1200 eaa. Noin 900–700 eaa. monet rannikon keskukset luhistuivat. Ehkä tähän perustui Chavinin nousu. Varsinainen Chavinin kulttuuri syntyi noin 800 eaa, ja levisi laajalle noin 400 eaa.
Chavín de Huantar[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Chavín de Huantarista on löydetty noin 72×75 metrin kokoinen Castillo, kivinen rakennelma, jonka muurissa on jaguaarijumalan päitä. Paikalla on myös "suuri aukio", neliömäinen syvennys. On päätelty, että Chavínin kulttuuri on tullut paikkaan muualta. Monet Chavínin kulttuurin piirteet noudattavat vanhaa rannikon perinnettä: U-kirjaimen muotoiset temppelit ja pyöreät syvennykset.
Chavín de Huantarissa lienee asunut vain noin 3 000 - 4 000 asukasta. Paikka oli pieni verrattuna rannikon suuriin "metropoleihin". Chavínin aikana kulttuuri muuttui: keksittiin kangaspuut, metallia opittiin käsittelemään taitavasti, keramiikkaa muotoiltiin ja koristeltiin ja maissi levisi laajalle.
Kulttuurin kukoistus ja luhistuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Chavínin kulttuuri oli huipussaan noin 400–200 eaa. Siihen liittyy niin sanottu Cupisnique-keramiikka. Kulttuurille on ominaista muun muassa massiiviset kiviveistokset. Titicacajärven eteläpuolella taas vaikutti 600–100 eaa. Chiripan kulttuuri, etelässä kukoisti Paracas-kulttuuri.
Noin 200-100 eaa Chavinin kulttuuri luhistui. Perun alue hajaantui moniin paikalliskulttuureihin. Oliko syy vieraat valloittajat vai sisäinen hajaannus ?
Esimerkiksi Gallinazon alueelta on löydetty viiteitä levottomuuksista Chavinin luhistumisen jälkeen.
Sanastoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alkujakso Se Perun intiaanien kulttuurin vaihe, jossa saviastiat yleistyivät.
Esikeraaminen: Kulttuuri, joka ei tunne saviastioita.