Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Ebla

Ensimmäinen Eblan valtakunta.

Eblata löydetty savitaulu.

Ebla oli muinainen valtion pääkaupunki ja valtio nykyisessä Syyriassa. Se vallitsi noin 3500-1600 eaa. Huipussaan kaupungin valta oli hieman vuoden 2500 eaa jälkeen.

Eblan kukoistus perustui kaupungin sijaintiin kauppateiden varrella. Luultavasti kaupunki rikastui mm tullimaksuilla. Mutta kaupungin rikkaudet houkuttivat myös vihollisia, jotka kukistivat Eblan moneen otteeseen.

Eblan palatsin tulipalosta jäi jäljelle kuninkaallinen savitauluarkisto. Se on auttanut paljon Lähi-idän varhaisen historian tutkijoita. Eblan savitauluissa esiintyy Raamatusta tuttuja paikan ja henkilönnimiä. Suoraa yhteyttä Raamattuun ei ole todistettu. Ebla kun kukoisti ennen Aabrahamia.

Paikka

Eblan rauniot ovat nykyisessä Syyriassa noin 53 km lounaaseen Alepposta.

Rauniokummun nykyinen nimi on Tell Mardikh. blan rauniokummun alueella on "linnavuoren" ympäröimä kaupunki.

Nimi Ebla tarkoittaa "valkoista kiveä", jota on kaupungin linnavuoren peruskallio. E

Historian jako

• Varhaiskausi noin 3500-3000 kasvava asutuskeskus ennen kuninkaita

• Varhaiset kuningaskunnat noin 3000 - 1600 eaa
  • Ensimmäinen: Lopussa suuruuden aika mm Ebrium hallitsijana noin 2250 eaa asti
  • Toinen: Akkadin valtauksen jälkeinen noin 2000 eaa asti
  • Kolmas: Amurrulaisten hyökkäyksen jälkeinen noin 1600 eaa asti

• Myöhempi asutus noin 200 eaa - 700 jaa asti

Varhaisimmat kuninaskunnat

Luultavasti Urukin umperiumi levitti jo varhain Mesopotamian vaikutuksen Eblaan. Ebla oli noin 3500 eaa vasta pieni paikka. Jo noin 3100 kuningas vallitsi siellä.

Kaupunki kukoisti noin 2400 - 2300 eaa ulottaen valtansa suureen osaan nykyistä Syyriaa. Se toimi kaupan väliasemana. Ehkä se keräsi tullimaksuja. Ebla lienee valvonut Lähi-Idässä halutun Libanonin seetripuun kauppaa. Samoin se valvoi kuparin ja hopean kauppaa.

Ebla kilpaili kauppareiteistä kaakossa sijaitsevan mahdin Marin kanssa liittoutuen mm Kishin ja Nagarin kanssa.

Kaupungissa saattoi asua enimmillään jopa 40 000 ihmistä, ja valtakunnassa jopa 300 000. Ebla valvoi 60 pienempää vasallikaupunkivaltiota. Valtiota johti kuningas, mutta pääministeriä vastaava visiiri saattoi olla todelline valtion johtaja.

Talous perustui pääosin viljelykseen, karjanhoitoon, käsityöhön ja kauppaan.

Kaupungissa oli Hamazista, ehkä Pohjois-Mesopotamiasta tai Iranista kotoisin olevia palkkasotureita. Näillä oli suuri valta kaupungin asioihin ainakin yhdessä vaiheessa.

Ebla soti mm Marin kaupungin kanssa. Mari voittikin Eblan, mutta kaupunki kykeni vapautumaan Marin veronmaksusta.

Jossain vaiheessa Eblan palatsi G paloi, mikä osaltaan auttoi säilyttämään paljon savitauluja paahtamalla ne koviksi.

Kaupunki jälleenrakennettiin. Hyökkääjinä on pidetty mm marilaisia, sumerilaisia tai akkadilaisia suurkuninkaita. Akkadin Naram-Sin mainitsee vallanneensa Eblan ja Armanumin, jolloin sai valvontaansa Libanonin seetrikaupan.

Myöhempää historiaa

Eblan merkitys oli vähäisempi seuraavina vuosisatoina. Läheinen Ushun kaupunki vallitsi Eblaa, jossa kyllä oli kuninkaita.

Amorilaiset heimot valtasivat Eblan noin 2000 eaa. Tuohon aikaan oli Lähi-Idässä levotonta ja kansat kilpailivat keskenään.

Jamkhad, nykyinen Aleppo valtasi Eblan.

Ebla kasvatti mahtiaan vähäksi aikaa 1850–1800 eaa, jolloin muutamat muut Syyrian kaupungit kukoistivat. yhtenä ajan kuninkanna mainitaan joku Hammu-alkuinen, joka saattoi olal jopa Babylonian Hammurabi. Noin 1800 Ebla muuttui Aleppon vasalliksi.

Heettiläiset hävittivät kaupungin noin 1650 jaa.

Eblassa asuttiin sen jälkeenkin vielä vuoteen 700 jaa asti, mutta kaupunki oli vain varjo entisestään.

Syyrian sisälllissota johti Eblan raunioiden ryöstelyyn, kun ihmiset etsivät sieltä mm jalokiviä.

Savitaulut

Noin 17 000 savitaulua öytyi kuninkaallisesta kirjastosta. Näillä on ollut suuri merkitys Lähi-Idän varhaisen historian ja Sumerin kielen tuntemisessa. savitaulujen kieli, ebliitti lienee pohjoista seemiläistä kieltä.

Onko Eblan savitauluilla yhteys Raamattuun ?

Jotkut tutkijat ovat halunneet nähdä Eblan savitaluissa yhteyttä Raamattuun. Se johtuu siitä, että Eblan savitaluissa esiintyy samoja nimiä kuin Raamatussa.

Mutta nämä olivat yleisiä seemiläisiä nimiä. Niitä käyttivät muutkin kuin Israelin 12 heimoa. Muun muassa Jerusalem mainitaan Eblan savitauluissa, niin kuin monta muutakin paikkaa. Tämäkään ei todista suoraa yhteyttä juutalaisiin ja Raamattuun.