Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Egypti/Myöhäiskausi

Kulttuuripiiri: Egypti 
Ajankohta: noin 700 ennen ajanlaskumme alkua - 600 jälkeen ajanlaskumme alun

Myöhäiskausi: siirtymä faaraoiden ajasta muslimien aikaan

Uuden valtakunnan päätyttyä sekasortoon, egyptiläinen kulttuuri jatkoi kehitystään pääosin vieraiden valloittaien vallan alla, joita vastaan egyptiläiset ajoittain kapinoivat ja muutamaan otteeseen onnistuivat hetkellisesti palauttamaan perinteisen faaraoiden vallan. Kauden alussa nubialaiset ja libyalaiset hallistivat maata. Sen jälkeen Assyria tunkeutui maahan. Sitten Sais-kaupungista tulleet faaraot nousivat valtaan. Tällöin faaraouden kulttuuri palautui vielä hetkeksi. Persia valtasi Egyptin. Sitten Aleksanteri Suuri kreikkalaisti egyptin valloitusretkellään..Näin nousivat ptolemaiokset valtaan. Rooma valtasi Egyptin. Muslimit saapuivat 600- luvulla jaa.

Nuubialaisdynastia noin 770-665 eaa

Nuubialaisdynastian eli 25. dynastian hallitsijat olivat peräisin Kushin valtakunnasta. Dynastia alkoi, kun Kahsta valloitti Egyptin, ja päättyi, kun assyrialaiset pakottivat nuubialaiset takaisin etelään. Nuubialaisdynastia lasketaan toisinaan osaksi kolmatta välikautta. Sen onnistui valloittaa egyptin alue keskinäistä jakautuneisuutta ja epävakautta hyödyntäen. Kushilaisten saapuessa Libyalaiset hallitsivat Egyptin suistoa. Nuubialaiset käyttivät aikansa palauttaakseen Egyptin aiemman kulttuurin kukoistuksen. Kushilaiset palvoivat egyptiläisiä jumalia aiemman egyptiläisvaikutuksen seurauksena.

Noihin aikoihin Egyptin kansainvälinen vaikutusvalta oli melkoisesti heikentynyt, koska suurin osa sen entisistä liittolaisista oli joutunut Assyrian vallan alle. Ole vain ajan kysymys, koska Egypti ja Assyria ottaisivat yhteen. Nuubialaiskauden loppua hallitsikin jatkuvat kamppailut Assyrian kanssa. Vuodesta 671 eaa Memfis ja koko suistoalue olivat jatkuvien hyökkäysten kohteena. Kaikki päättyi Memfiksen hävittämiseen ja Theban valloittamiseen. Assyrialaiset luovuttivat hankkimansa vallan vasallihallitsijoilleen.

Myöhäiskausi ja persialaiset noin 664-332 eaa

26. dynastia oli egyptiläinen hallitsijasuku, joka oli peräisin Sais-kaupungista. Kautta kutsutaankin saisilaiseksi. Vaikka suku oli saanut valtansa assyrialaisilta, se haki liittolaisia Assyriaa vastaan. 612 eaa nämä hallitsijat yrittivät palauttaa Egyptin vallan Lähi-Idässä, mutta joutuivat nousevien babylonialaisten karkottamiseksi. Kreikkalaisten palkkasoturien avulla heidän onnistui kuitenkin pysäyttää babylonialaisten valloitusyritykset, mutta he joutuivat kuitenkin nöyrtymään näitä seuranneiden persialaisten edessä.

Persialaiset joukot valloittivat Egyptin 525 eaa. heidän voitettuaan 26. dynastian faaraon Niilin suistossa. Egyptiläisistä tuli Kyproksen ja Foinikian lisäksi osa persian kuudetta maakuntaa. Persialaiset yrittivät vielä laajentaa valtaansa Afrikan puolella, mutta epäonnistuivat. Egyptiä hallitsivat Memfiksestä käsin Persian käskynhaltijat eli satraapit. Vuoden 468 eaa. paikkeilla egyptiläiset kapinoivat, mutta heidät kukistettiin. Vuonna 460 eaa. he kapinoivat Ateenan laivaston avulla uudestaan ja onnistuivat surmaamaan persian hallitsijan Kserkses I:n veljen Akheameneksen, joka oli Egyptin satraappina.

Persialaisten ensimmäinen valtakausi päättyi noin 402 eaa. egyptiläisten kolmanteen kapinaan. Vuosina 404-343 eaa. maata hallitsi kolme hyvin lyhytikäistä kotoista hallitsijasukua, joista ensimmäiseen kuului vain yksi Saisista kotoisin ollut hallitsija. Jälkimmäiset hallitsijasuvut eivät enää olleet Saisista. Persialaiset onnistuivat Egyptin uudelleenvalloittamisessa 343 eaa. 332 eaa. Persian valtakunta joutui kuitenkin Aleksanteri Suuren vallan alle ja Egyptistä tuli osa hänen valtakuntaansa.

Ptolemaiokset 305-30 eaa

Ptolemaiokset olivat hellenistinen eli kreikkalaista alkuperää oleva hallitsijasuku, joka egyptiläistyi vahvasti. Ptolemaios I oli yksi Aleksanteri Suuren seitsemästä suuresta sotapäälliköstä. Hänestä tuli Aleksanterin kuoltua Egyptin satraappi eli käskynhaltija. Vuonna 305 eaa hän julistautui kuninkaaksi ja myöhemmin egyptiläiset hyväksyivät hänet myös faaraokseen. Kuuluisin hänen jälkeläisistään oli kuningatar Kleopatra VII, Rooman historian kohtalokas nainen.

Ptolemaiosten kautta kutsutaan hellenistisesti. Hallitsevaluokka oli kreikankielinen. Ptolemaiokset olivat lähes kaikki Ptolemaios nimisiä ja suurin osa heistä nai sisarensa, joiden nimi oli yleensä Arsinoe, Kleopatra tai Berenike. Omana aikanaan heidät tunnettiin eri lisänimillä ja numerointi on vain myöhempi keksintö. Kuninkaat hallitsivat yhdessä vaimojensa kanssa ja useat kuningattaret hallitsivat alaikäisten veljiensä tai poikiensa nimissä.

Ptolemaios II:n kaudella Egyptistä tuli itäisen Välimeren alueen mahtivaltio, joka harritsi Kreikan saaristoa ja osia nykyistä Turkkia. Hän oli ensimmäinen, joka nai sisarensa, vaikka kreikkalaisten mielestä tällainen avioliitto oli vastenmielinen. Hän myös aloitti vanhempiensa palvonnan jumalina. Egyptiläinen laivasto hallitsi merta ja kuningas suosi egyptiläisten vanhoja jumalia. Jo aiemmin Aleksanteri Suurta oli alettu palvoa jumalana. Myöhemmin valtakunta alkoi kuitenkin rappeutua ja Egypti menetti Itä-Välimeren hallinan.

Aleksandria

Aleksanteri suuri perusti 331 eaa Aleksandrian kaupungin Niilin suistoon. Myöhemmin Ptolemaioksen onnistui saada Aleksanteri suuren sargokafi Egyptiin, vaikka se oli tarkoitus viedä Makedoniaan. Ensimmäiset ptolemaiokset olivat taiteen ja tieteen suosioita ja heidän suojeluksessaan Aleksandriasta tuli korkeasti sivistynyt.

Ptolemaiokset rakensivat kaupunkiin Aleksandrian kirjaston 200 eaa muusain temppelin yhteyteen. Sinne he kokosivat tunnetun maailman kirjallisia aarteita. Ptolemaios III:n käsksystä kaikkien kaupungissa vierailevien tuli "lainata" kaikki omistuksessaan olevat kirjakääröt kirjastoon kopioitaviksi. Kopiot palautettiin niiden alkuperäisille omistajille ja alkuperäiset jäivät kirjastoon. Kirjastosta tuli hellenistisen maailman johtava tiedon keskus. Kirjastossa ja Serepeion temppelissä säilytettiin yhteensä 400 000 - 700 000 kirjakääröä. Roomalaisten sytyttämä tulipalo tuhosi kirjaston 47 eaa.

Aleksandrian edessä olevalla Faroksen saarella sijaitsi majakka, joka oli yksi aikansa seitsemästä ihmeestä. Majakan rakennutti Ptolemaios I 300-luvulla eaa. Se oli aikakauden rakennustaidon huippunäyte ja Kheopsin pyramidia lukuunottamatta myös korkein rakennus. Majakka oli yli 134 metriä korkea ja sen valo näkyi 50 km päähän merelle. Se pysyi pystyssä miltei 1000-vuotta ja raunioitui 1303/1323 maanjäristyksissä. Rippeetkin tuhoutuivat, kun sulttaani käytti kiviä Aleksandrian linnoittamiseen 1480-luvulla.

Rooman valtakausi 30 eaa - 639 jaa

50-luvulla eaa. Egypti solmi ystävyyssuhteet Rooman kanssa ja sekaannuttuaan Ceasarin sisällissotaan, joutui pian sen vaikutusvallan alle. Kleopatran sotkeuduttua tämän perimyskiistoihin, Octavianus liitti Egyptin Roomaan provissina eli maakuntana. Egypti oli suoraan Rooman keisarin alaisuudessa ja siellä hallitsi hänen valitsemansa prefekti (käskynhaltija). Maan tärkein tehtävä oli tuottaa viljaa Roomaan ja kaupungin viljahuolto olikin miltei täysin egyptiläisen viljan varassa. Hallinto pysyi edelleen kreikkalaistuneena.

Maa oli seuraavina vuosisatoina osallisena monenlaisiin roomalaisiin hallintokiistoihin. Egyptiläiset saivat muiden vapaasyntyisten ohella Rooman kansalaisokeudet vuonna 212 jaa. Kristinusko saapui maahan 100-luvulla ja levisi ensin Aleksandrian juutalaisten keskuudesta kreikkalaisille ja heiltä egyptiläisille. Vuoden 200 tienoilla kaupunki oli jo eräs tärkeimmistä kristinuskon keskuksista. 300-luvulla egyptissä levisi areiolaisuudeksi kutsuttu suuntaus, jota ennemistökristityt eivät kuitenkaan hyväksyneet, vaan kielsivät sen Nikean kirkolliskokouksessa 325. Tämä johti mellakoihin ja kapinoihin Egyptissä. Rooman valtakunnan jaossa 395 jaa Egyptistä tuli osa Itä-Roomaa.

600-luvulla maa joutui ensin hertkeksi persialaisten valloittamiseksi ja sitten 639 saapuivat arabit tuoden islaminuskon tullessaan. Aleksandria piti pintansa vuoteen 641 asti, jolloin koko Egypti oli viimein muslimien vallassa.

Sananselitykset

Aleksanteri Suuri eli Makedonian kuningas Aleksanteri III (356-323 eaa) oli antiikin merkittävimpiä sotapäälliköitä. Hän peri isältään 336 eaa rikkaan valtakunnan ja aikansa parhaiten koulutetun armeijan. Hän valloitti koko itäisen Välimeren alueen ja Lähi-Idän Intiaan asti. Aleksanteri kuoli Babyloniassa vain 33-vuotiaana. Kuolema oli äkillinen ja osa historioitsijoista epäilee, että Aleksanteri olisi myrkytetty. Syynä on voinut olla myös haimatulehdus tai aivokuume.

Areiolaisuus - Suuntausta edustaneet kristityt eivät uskoneet kolminaisuusoppiin kuten krisinuskon pääsuuntaus. Heidän mukaansa Kristus oli Jumalan 1. luomus, eikä isästä syntynyt. Suuntauksen perusti Aleksandrialainen pappi Areios 300-luvulla. Nikeian kirkolliskokouksessa 325 tämä oppi hylättiin. 300-400-luvulla aerolaisia karkoitettiin Rooman valtakunnasta. He pakenivat mm. germaanien alueelle ja tekivät siellä lähetystyötä. Monet germaaniheimot kääntyivät ensin aerolaisuuteen ja vasta sitten yleiseen kristinuskoon. Aerolaisuus katosi 500-luvun jälkeen.

Assyria - oli muinainen kuningaskunta ja sotilasvaltio, joka oli peräisin Kaksoisvirranmaan pohjoisosista. Itsenäinen valtatekijä Assyriasta alkoi kehittyiä 1300-luvulla eaa. Assyrialaiset loivat valtansa tehokkaalla armeijalla ja säilyttivät sen hirmuhallinnolla ja pakkosiirroilla. Monet kuninkaat kerskuivat tekemillään kauheuksilla. Sotilastekniset taidot olivat aikaansa nähden kehittyneet. Assyrian Egyptiin tekemät hyökkäykset olivat osa sen toista kukoistuskautta niin sanottua Uusassyriaa, joka oli laajimmillaan 700 eaa.

Ceasar - eli Julius Ceasar oli roomalainen valtiomies, sotilas ja kirjailija. Hänet julistettiin elinikäiseksi diktaattoriksi. Monet vanhan demokraattisemman hallinnon kannattajat eivät hyväksyneet tätä ja Ceasar surmattiin senaatin istunnossa 44 eaa. Ceasarin adoptoimasta Octavianuksesta tuli Rooman ensimmäinen keisari. Arvonimi keisari on johdettu Ceasarin nimestä.

eaa - ennen ajanlaskumme alkua

Hellenismi tarkoittaa Aleksanteri Suuren valtakunnan raunioille syntynyttä kulttuuripiiriä, jonka johdossa oli kreikkaapuhuva sivistyneistö ja yläluokka. Kulttuuripiiriin kuului monenlaisia kansoja ja se koostui suurehkoista kuningaskunnista. Kreikkalainen kulttuuri muuttui hellenistisellä kaudella vahvasti itäisen vaikutuksen johdosta. Toisaalta myös itäiset kulttuurit saivat vahvoja vaikutteita kreikkalaisilta. Egyptiläinen Aleksandria oli eräs tärkeimmistä kulttuurikeskuksista. Hellenistisellä alueella puhuttiin käyttökielenä yksinkertaistunutta yleiskreikkaa, jota kutsuttiin koineeksi. Koinee oli ensimmäinen kansainvälinen kieli. Se oli myös epävirallisesti Rooman valtakunnan toinen kieli.

jaa - jälkeen ajanlaskumme alun

Kapina - on kansan epäonnistunut aseellinen hyökkäys vallitsevaa hallintoa vastaan. Yleensä pyritään hallituksen kaatamiseen ja vallankaappaukseen tai yhteiskuntajärjestyksen kumoamiseen.

Käskynhaltija - oli hallitsijalta vastuulleen saamansa valtion osan ylin virkamies. Hän saattoi olla sekä siviili- että sotilasviranomainen.

Nuubia - eli Kush oli Ylä-Egyptin eteläpuolella sijaitseva maa, jonka asukaat olivat mustia afrikkalaisia ja jonka alueelta saatiin kultaa. Nuubialaiset kehittivät oman korkeakulttuurinsa. Nuubialaisesta kulttuurista enemmän Afrikan valtioiden kohdalla.

Persia oli nykyisen Iranin alueella sijainnut muinainen valtio. Persialaiset löivät heitä hallineet assyrialaiset 612 eaa. Aleksanteri suuri kukisti persialaiset 330 eaa. Persia nousi kuitenkin uudelleen ja kävi myöhemmin monia sotia Roomaa ja Itä-Roomaa eli Bysanttia vastaan. Arabit valloittivat Persian vuonna 639.